Ero sivun ”Ympäristömyrkky” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 14. syyskuuta 2006 kello 19.21 muokkaa Elvea (keskustelu \| muokkaukset) 17 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 29. joulukuuta 2022 kello 20.49 muokkaa kumoa Viherio (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 854 muokkausta →Lähteet: p Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus
(38 välissä olevaa versiota 29 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: [[File:GHS-pictogram-pollu.svg\|thumb\|Kansainvälinen ympäristölle vaarallisten kemikaalien merkintä.]] '''Ympäristömyrkyt''' 5. Ympäristömyrkyillä tarkoitetaan yleensä raskasmetalleja ja haitallisia orgaanisia yhdisteitä. Kun näitä aineita leviää luontoon, ne aiheuttavat häiriöitä [[solu]]issa ja kudoksissa ja niiden toiminnassa. Myrkyille tyypillistä on myös se, ettei eliö tarvitse niitä elintoimintoihinsa tai ei tarvitse niitä juurikaan. Lisäksi myrkyt eivät hajoa tai hajoavat hyvin hitaasti luonnossa. Ympäristömyrkyt lisäksi kerääntyvät helposti elimistöön. Tätä kertymistä tapahtuu niin yksilössä kuin ravintoketjussa, jolloin puhutaan rikastumisesta. Mitä ylemmäs trofiatasoilla noustaan, sitä suurempi pitoisuus kyseisen tason eliöillä on myrkkyä elimistössään. '''Ympäristömyrkky''' on aine, joka on [[eliö]]ille haitallista jo pieninä pitoisuuksina.<ref name="BI3">{{BI3\|203}}</ref> Yleensä ympäristömyrkyiksi luokitellaan [[raskasmetalli\|raskasmetallit]] ja haitalliset [[orgaaniset yhdisteet]]. Osa niistä on [[torjunta-aine]]ita, joita tarkoituksella levitetään ympäristöön vahingollisten eliöiden torjumiseksi, mutta monia ympäristömyrkyiksi luokiteltuja aineita käytetään aivan muihin tarkoituksiin tai ne syntyvät teollisuuden sivutuotteina ja leviävät ympäristöön lähinnä vahingossa. Myrkyille tyypillistä on myös se, ettei eliö tarvitse niitä elintoimintoihinsa juuri lainkaan tai ollenkaan. Lisäksi myrkyt eivät hajoa tai hajoavat hyvin hitaasti luonnossa<ref>http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt_ja_terveys {{Wayback\|1=http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt_ja_terveys \|päiväys=20140202171708 }}</ref>. Metalleita, joilla on suurin tiheys, kutsutaan [[raskasmetalleiksi]]. Osa näistä aineista muuttuu ympäristömyrkyiksi niiden päästessä vapaaksi luontoon ihmisen toimien johdosta. Koska raskasmetallit eivät hajoa, ne voivat olla biologisessa kiertokulussa ikuisesti, mutta joskus nämä myrkyt sitoutuvat mm. [[järvi]]en ja [[meri]]en sedimenttiin ja maahiukkasiin. Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat [[elohopea]], [[kadmium]] ja [[lyijy]]. ▼ ~~Bakteerit voivat muuttaa elohopean metyylielohopeaksi, joka sitoutuu helposti eliön proteiineihin ja on tavallista elohopeaa myrkyllisempää. Tämä aine voi synnyttää pysyviä hermostovaurioita.~~ Kadmiumia joutuu luontoon monista eri lähteistä, mm. paristoista, pvc-muoveista ja väriaineista. Kadmium ei ole yhtä myrkyllistä kuin elohopea, mutta poistuu elimistöstä verrattaen hitaasti. Kadmium on lisäksi karsinogeeni, eli se voi aiheuttaa syöpää. Lyijyä luontoon vapautuu lähinnä liikenteestä ja teollisuudesta. Muiden myrkkyjen tavoin lyijy voi kulkeutua hyvin pitkiäkin matkoja ilmavirtojen mukana. Tämä raskasmetalli aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja elimistön puolustusjärjestelmän heikkenemistä. Lyijy sitoutuu tehokkaasti humukseen eikä liiku maaperässä herkästi, joten lyijyä joutuu kuitenkin vähän eliöihin. ▼ Eliöt eivät kykene hajottamaan ihmisen valmistamia orgaaanisia yhdisteitä. Nämä aineet häiritsevät ravintoketjujen toimintaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Esimerkkeinä näistä ympäristömyrkyistä on DDT ja PCB-yhdisteet sekä dioksiinit. ▼ Osaa ympäristömyrkyistä kutsutaan supermyrkyiksi. Ne ovat erittäin myrkyllisiä yhdisteitä ja niitä syntyy sivutuotteina kemiallisissa tuotantoprosesseissa tai klooripitoisen aineen palaessa. Nämä imeytyvät elimistöön keuhkojen, ihon ja ruuansulatuksen kautta ja voivat aiheuttaa mm. syöpää ja häiriöitä elimistön puolustusjärjestelmässä. ▼ Yksi orgaanisista ympäristömyrkyistä on öljy, joka mm. vaikuttaa eläinten veden- ja lämmöneristyskykyyn heikentävistä, tuhoaa kalojen kutupaikkoja ja aiheuttaa hyvin suuria muutoksia ravintoketjuissa tuhoten jopa joitain populaatioita kokonaan.▼ ==Vaikutukset== == Ympäristömyrkkyjä ==▼ Kun ympäristömyrkkyjä leviää luontoon, ne aiheuttavat häiriöitä [[solu]]issa ja kudoksissa ja niiden toiminnassa. Etenkin rasvaliukoiset ympäristömyrkyt kertyvät eliöihin. Tätä kertymistä tapahtuu niin yksilössä kuin [[ravintoketju]]ssa, jolloin puhutaan rikastumisesta. Mitä ylemmäs ravintoketjussa noustaan, sitä suurempi pitoisuus eliöillä on myrkkyä elimistössään. Vuonna 2011 julkaistu suomalaistutkimus toteaa tuloksissaan, että ympäristömyrkyt ja [[Aikuistyypin diabetes\|tyypin II (aikuistyypin) diabetes]] ovat yhteydessä toisiinsa<ref>http://care.diabetesjournals.org/content/34/9/1972.abstract</ref>. Tämä on uusin havainto ympäristömyrkkyjen vaikutuksesta ihmisten terveyteen<ref>http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ymp%C3%A4rist%C3%B6myrkyt+yhteydess%C3%A4+aikuistyypin+diabetekseen/1135268981617 {{Wayback\|1=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ymp%C3%A4rist%C3%B6myrkyt+yhteydess%C3%A4+aikuistyypin+diabetekseen/1135268981617 \|päiväys=20140729115520 }}</ref>. [[Dioksiini]]▼ [[Raskasmetalli\|==Raskasmetallit]]== ▲~~Metalleita~~Raskasmetalleiksi kutsutaan [[Metalli\|metalleja]], joilla on ~~suurin~~suuri tiheys~~, kutsutaan [[raskasmetalleiksi]]~~. Osa näistä aineista muuttuu ympäristömyrkyiksi niiden päästessä ~~vapaaksi~~ luontoon ihmisen toimien ~~johdosta~~vuoksi. Koska raskasmetallit eivät hajoa, ne voivat olla biologisessa kiertokulussa ikuisesti,. ~~mutta joskus nämä~~Joskus myrkyt sitoutuvat ~~mm.~~ [[järvi]]en ja [[meri]]en sedimenttiin ja maahiukkasiin. Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat [[elohopea]], [[kadmium]] ja [[lyijy]]. Bakteerit voivat muuttaa elohopean [[metyylielohopea]]ksi, joka sitoutuu helposti eliön [[proteiini\|proteiineihin]] ja on tavallista elohopeaa myrkyllisempää. Tämä aine voi synnyttää pysyviä [[hermosto]]vaurioita. ▲Kadmiumia joutuu luontoon monista eri lähteistä, muun muassa paristoista, [[PVC]]-muoveista ja [[väriaine]]ista. Kadmium ei ole yhtä myrkyllistä kuin elohopea, mutta poistuu elimistöstä verrattaen hitaasti. Kadmium on lisäksi [[karsinogeeni]], eli se voi aiheuttaa syöpää. Lyijyä luontoon vapautuu lähinnä liikenteestä ja teollisuudesta. Muiden myrkkyjen tavoin lyijy voi kulkeutua hyvin pitkiäkin matkoja ilmavirtojen mukana. Tämä raskasmetalli aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja elimistön puolustusjärjestelmän heikkenemistä. Lyijy sitoutuu tehokkaasti [[humus\|humukseen]] eikä liiku maaperässä herkästi, joten lyijyä joutuu kuitenkin vähän eliöihin. [[Torjunta-aineet\|Torjunta-aine]]▼ ==Orgaaniset yhdisteet== [[POP-yhdiste]]et▼ ▲Eliöt eivät kykene hajottamaan ihmisen valmistamia ~~orgaaanisia~~orgaanisia yhdisteitä. Nämä aineet häiritsevät ravintoketjujen toimintaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina. ~~Esimerkkeinä~~Esimerkkejä näistä ympäristömyrkyistä onovat [[DDT]] ja [[PCB-yhdisteet]] sekä ~~dioksiinit~~[[dioksiini]]t. ▲Osaa ympäristömyrkyistä kutsutaan supermyrkyiksi. Ne ovat erittäin myrkyllisiä yhdisteitä. ~~ja niitä~~Niitä syntyy sivutuotteina kemiallisissa tuotantoprosesseissa tai ~~klooripitoisen~~[[kloori]]pitoisen aineen palaessa. Nämä imeytyvät elimistöön keuhkojen, ~~ihon~~[[iho]]n ja ~~ruuansulatuksen~~ruoansulatuksen kautta ja voivat aiheuttaa ~~mm.~~muun ~~syöpää~~muassa ja[[syöpä]]ä, häiriöitä elimistön ~~puolustusjärjestelmässä.~~immuunijärjestelmässä, sekä aineenvaihdunnan häiriöitä kuten [[diabetes]]ta. ▲Yksi orgaanisista ympäristömyrkyistä on [[öljy]], joka ~~mm.~~muun muassa vaikuttaa eläinten veden- ja lämmöneristyskykyyn ~~heikentävistä~~heikentävästi, tuhoaa kalojen kutupaikkoja ja aiheuttaa hyvin suuria muutoksia ravintoketjuissa tuhoten jopa joitain ~~populaatioita~~[[populaatio]]ita kokonaan. Pienikin määrä öljyä voi pilata suuren määrä vettä. Terveydellisen haitan lisäksi pieni määrä öljyä vedessä aiheuttaa maku- ja hajuvirheitä. Öljyä joutuu maaperään pääasiassa vuotavista säiliöistä tai onnettomuuksien yhteydessä. Suomalaisessa maaperässä viileissä olosuhteissa öljy hajoaa erittäin hitaasti ja voi pilata siten pohjavettä pitkään. Erityisen paljon öljyn saastuttamia maa-alueita on vanhojen huoltoasemien alueella. ==Altistumisen välttäminen== Monet ympäristömyrkyt kertyvät ravintoketjussa. Tämän vuoksi ruoan kautta voi altistua näille yhdisteille. Väestön terveyden turvaamiseksi kemikaaleille on annettu erilaisia raja-arvoja, kuten enimmäispitoisuuksia ravinnossa tai saantirajoituksia. Lisäksi Suomessa on annettu joitakin poikkeuksia yleisiin kalansyöntisuosituksiin.<ref>http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt/valttaminen {{Wayback\|1=http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt/valttaminen \|päiväys=20140220041848 }}</ref> ▲== Ympäristömyrkkyjä == ▲[[Dioksiini]] [[Raskasmetalli]]t ▲[[~~Torjunta-aineet\|~~Torjunta-aine]]et ▲[[POP-yhdiste]]et [[polykloorattu bifenyyli\|PCB-yhdisteet]] [[Bisfenoli-A]] [[Ftalaatit]] [[PFAS\|PFAS-yhdisteet]] [[Parabeenit]] [[Metyylielohopea]] [[Tributyylitina\|TBT ja muut orgaaniset tinayhdisteet]] [[Polysykliset aromaattiset hiilivedyt\|PAH-yhdiste]]et [[~~PAH~~CFC-yhdiste]]et▼ == Katso myös == ▲[[PAH-yhdiste]]et [[Maaperän pilaantuminen]] ==Lähteet== {{viitteet}} {{Tynkä/Kemia}} ~~[[Luokka:Ympäristönsuojelu]]~~ [[Luokka:~~Kemia~~Ympäristömyrkyt\|]]