Ero sivun ”Ericus Achrelius” versioiden välillä

'''Ericus Achrelius''' (myös mainittu muodossa ''Ericus Danielis Roslagius'', [[15. toukokuuta]] [[1604]] Solön kylä, [[Österåker]], [[Roslagen]], [[Ruotsi]] – [[17. huhtikuuta]] [[1670]] [[Turku]]) oli ruotsalainen [[Turun akatemia|Turun akatemian]]n ensimmäinen lääketieteen professori. Achrelius tunnettiin esimerkikkinäesimerkkinä huonosta professorista, joka ei virassaollessaanvirassa ollessaan tiedetä julkaisseen yhtään tieteellistä kirjallista tuotosta<ref name="aura" />.<ref name="kb">{{Kansallisbiografia|nimi = Achrelius, Ericus (1604 - 16701604–1670)|tekijä = Maija Kallinen |ajankohta = 24.2.2000|viitattu = 29.12.2015}}</ref>

Achrelius syntyi Ruotsissa. Hänen isänsä oli tilanhoitaja Daniel Brynolfinpoika Achrelius ja äitinsä Anna Nilsintytär. Ensimmäiset opilliset maininnat hänestä löytyvät [[Uppsalan yliopisto|Uppsalan yliopiston]] matrikkeleista vuosilta 1620 ja 1625. Uppsalassa hän opiskeli aluksi filosofisessa tiedekunnassa latinankielistä puhetaitoa, historiaa, matematiikkaaamatematiikkaa ja fysiikkaa. Vasta myöhemmin hän opiskeli lääketiedettä ja anatomiaa. Ainoa Achreliuksen säilynyt julkaisu on 11. maaliskuuta 1627 pidetty juhlapuhe, jossa hän puolusti [[mikro-makrokosmosteoriaamakrokosmosteoria]]a<ref name="kb" /><ref name="aura">{{Verkkoviite | Osoite = http://ojs.tsv.fi/index.php/Aur/article/view/3671 | Nimeke = Jäljittelyä vai jäljentämistä? Professori Ericus Achreliuksen englanninkieliset gratulaatiot Turun Akatemiassa 1640–1660 –luvuilla-luvuilla| Tekijä = Matti Peikola| Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Julkaisu = Auraica Vol. 3, 2010| Ajankohta = 2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.12.2015 | Kieli = }}</ref>.

1630-luvulla Achrelius toimi yksityisopettajana Uppsalassa skotlantilaissyntyisen upseerin David Sithonin (Sitton/Seton) pojille Johnille ja Davidille. Hän sai vuosikymmenen puolivälissä taloudellista tukea valtakunnandrotsi [[Gabriel OxenstiernanOxenstierna]]n puolison Merta Bielken yliopistolle tekemästä testamenttilahjoituksesta<ref name="aura" />. Turkuun hän saapui vuonna 1640 Turun akatemian perustamisen aikoihin tavoittelemaan lääketieteellistä virkaa. Akatemian lääketieteen professoriksi valittiin aluksi Olof Regelius, joka ei kuitenkaan ottanut virkaa vastaan vaan jäi Hollantiin jatko-opiskelijaksi. Näin kuningatar Kristiinan holhoojahallitus nimitti Achreliuksen lääketieteen professoriksi 20. syyskuuta 1641.<ref name="kb" /><ref name="aura" />

Turun akatemian rehtorin virka kiersi professorilta toiselle, ja Achrelius toimi rehtorina 1643–1644 ja 1650-16511650–1651. Hän teki myös maakuntamatkoja tiluksille Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen maakuntamatkoja<ref name="aura" />, joilla tutustui suomalaisten tauteihin ja lääkekasveihin. Achrelius kuitenkin turhautui työhönsä, ja vuonna 1645 hän valitti konsistorille oppilasmääriensä romahtaneen, koska lääketieteen opiskelijoille ei ollut myönnetty stipendejä. Maaliskuussa 1661 hän pyysi lupaa luonnoidaluennoida ja pitää harjoituksia kotonaan, mutta pyyntö evättiin ja häntä kehoitettiinkehotettiin luennoimaan enemmän julkisesti. Konsistorin kokouksessa 4. huhtikuuta 1661 piispa [[Johannes Elai Terserus]] esitti kysymyksiä siitä, miksi Achrelius ei luennoinut, käynyt kirkossa eikä osallistunut riittävästi konsistorin toimintaan. Terserus totestitotesi myös, että Achreliuksen johdolla ei ollut pidetty yhtään väitöstä, vaikka Akatemian sääntöjen mukaan jokaisen professorin piti johtaa vähintään yhtä väitöstä vuodessa<ref name="aura" />. Kansleri Brahen huomautuksen jälkeen Achrelius alkoi väliaikaisesti luennoimaanluennoida ja käymäänkäydä kirkossa. Vielä seuraavana syksynä häntä huomautettiin samasta asiasta. Tämän jälkeen hänen rinnalleen yritettiin saada toista profesuuria, mutta hanke kariutui rahanpuutteeseen. Achrelius pysyi virassaan kuolemaansa saakka, mutta ollenoli viimeisinä vuosinaan hyvin sairas.<ref name="kb" />

Vaikka Achreliukselta ei tunneta tieteellisiä julkaisuja on Achreliukselta säilynyt joukko hänen latinaksi, ruotsiksi ja englanniksi laatimiaan onnittelurunoaonnittelurunoja eli gratulaatiotagratulaatioita. Englanninkieliset gratulaatiot ovat Tönnes Klebergin tutkimuksen mukaan ensimmäiset syntyperäisen ruotsalaisen englanniksi laatimat runot. Ne ovat myös ensimmäisiä Suomessa painettuja englanninkielisiä tekstejä. Achreliukselta tunnetaan kymmenen englanninkielistä gratulaatiota vuosilta 1642–1661. Achreliuksen gratulaatiot ovat Matti Peikolan tutkimusten mukaan osittain kopioitu lähes suoraan ja osittain mukailtu skotlantilaisesta psalttarista.<ref name="aura" />