Ero sivun ”Karate” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tyylisuunnat: Sisältöä korjattu, lähteettömiä väitteitä poistettu, kielioppia korjattu.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
(9 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 12:
==Historiaa==
[[Tiedosto:Karate01.png|thumb|100px|Japanilaista [[kalligrafia]]a: ''"Karatedō"''.]]
[[File:Traditional Dojo - Karate Kaikan.jpg|thumb|Traditional Dojo - ''Shurei no yakata'' at Karate Kaikan, Tomigusuku Naha Okinawa ]]
 
Karateksi kutsutaan [[Japani]]sta Ryūkyū-saarten suurimmalta saarelta, Okinawalta lähtöisin olevaa taistelutaitoa. Nykyisessä muodossaan sitä on harjoiteltu vasta 1900-luvulta lähtien. Karaten juuret ulottuvat muinaisiin [[Kiina]]an ja [[Intia]]an, [[Buddhalaisuus|buddhalaisten]] munkkien fyysisiin harjoituksiin. Näiden harjoitteiden keksijänä pidetään munkki [[Bodhidharma]]a, [[zen]]-buddhalaisuuden perustajaa. Aikakirjojen mukaan Bodhidharma saavuttuaan Kiinassa sijaitsevaan [[Shaolin]]-temppeliin havaitsi munkkien heikon fyysisen kunnon ja esitteli näille sarjan lihaksia vahvistavia liikkeitä, jotka saivat nimekseen Shaolin. Harjoitteiden avulla hän halusi kohottaa huonokuntoisten oppilaittensa virkeyttä, jotta nämä pysyisivät hereillä pitkillä oppitunneilla. On väitetty, että Bodhidharman esittelemät liikkeet olisivat olleet vain yksinkertaisia hengitysharjoituksia. Joka tapauksessa näistä liikkeistä katsotaan olevan lähtöisin monet myöhäisemmät [[taistelulaji]]t. Tämä on mitä todennäköisimmin pelkkää legendaa.
 
Alusta alkaen karate on suunnattu itsepuolustukseen: Okinawan saaren asukkaat puolustautuivat ensin Kiinan ja myöhemmin Japanin miehitystä vastaan. Japanilaiset valloittivat alistivat saaren [[Vasallivaltio|vasalliksi]] 1600-luvulla ja määräsivät aseiden hallussapitokiellon. Tämä vauhditti aseettomien taistelutaitojen harjoittelua, ja okinawalaiset alkoivat perehtyä kiinalaisiin oppeihin. Lajissa kehitettiin myös aseita, jotka eivät (yleisestä harhaluulosta poiketen) perustuneet työkaluihin. Esim. ''sai'' on puhdas ase (vaikka jossain lähteissä sitä väitetään mm. riisinistutuspuikoksi..), samoin kuin ''nunchaku''. ''Tekko''-nyrkkirauta on yksiselitteinen ase, samoin kuin keihäs ja kilpi -yhdistelmä ''timbei'' ja ''rochin''.
 
1850-luvun jälkeen perinteiset aseet alkoivat menettää merkitystään, mutta osa mestareista kuitenkin jatkoi taitojen opettamista. Juuri tämän vuoksi aseiden käyttö elää edelleen muun muassa Ryūkyū kobujutsun muodossa. Nykyisin karaten tyylisuunnissa aseiden käyttö on jäänyt taka-alalle, ja harjoituksissa keskitytään pääasiassa aseettomaan puolustautumiseen.
Rivi 26 ⟶ 27:
Vuonna 1933, vanhojen okinawalaisten mestareiden vastustuksesta huolimatta, Funakoshi muutti karaten kirjoitusmerkin tarkoittamaan "tyhjää kättä". Vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1939 Funakoshi perusti [[Tokio]]on ensimmäisen harjoitussalin. Syttyi [[toinen maailmansota]] ja budolajit taantuivat – moni karateka kaatui rintamalla, ja taidot ja tietämys katosivat.
 
Karaten leviäminen koko maailmaan alkoi toisen maailmansodan jälkeen, kun Japania miehittäneet [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaissotilaat]] alkoivat opettaa oppimiaan taitoja eteenpäin, ja suuria mestareita alkoi muuttaa Japanista Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Vuonna 1964 [[Eurooppa]]an saapui Japanin yliopistosta kolme opettajaa esittelemään wadō-ryu -tyylisuunnan karatea. Jo seuraavana vuonna nämä kolme sekä muutamat muut rupesivat opettamaan tyylisuuntaa Euroopassa. Eurooppaan muutti myös erityisesti Shotokan-tyylisuunnan opettajia; tästä johtuu Shotokanin vahva asema Euroopassa.
 
== Karate Suomessa ==
Rivi 35 ⟶ 36:
=== Karate Suomessa nykyään ===
Nykyisin karatea harjoitellaan ympäri maailmaa, ja Suomessakin on noin 15 000 aktiiviharrastajan joukko.
[[Suomen karateliittoKarateliitto]], joka on [[Suomen Liikunta ja Urheilu|SLU:n]] jäsenjärjestö, perustettiin vuonna 1969. Tällä hetkellä Suomen Karateliiton noin sadasta seurasta runsaalla kahdellakymmenellä on tyylisuuntanaan wadō-ryū, ja se on Suomen harrastetuin tyylisuunta.{{lähde}} Vaikka karaten historia Suomessa ei ole pitkä, on sen kehitys ollut nopeaa, mistä ovat osoituksena monet EM- ja MM-mitalit. Karate on levinnyt joka puolelle Suomea.
 
== Tyylisuunnat ==
Rivi 121 ⟶ 122:
Karateottelu (kumite) on nopea kilpailumuoto, jossa pienikin virhe kostautuu helposti. Kumitessa tärkeää on nopeus, "peliäly" ja liikkeiden puhtaus. Kumitessa ei ole tarkoitus tyrmätä vastustajaa, vaan pisteen saa kevyemmästä, tuomarien onnistuneeksi suoritukseksi katsomasta hyökkäyksestä. Kanssakilpailijan huomattavasta vahingoittamisesta saa varoituksen. Kumitessa ottelijalla on joko punainen tai sininen vyö, tavallista kevyempi puku ja hammassuojat. Käsissä on kevyet, rystyset ja kämmenselän peittävät otteluhansikkaat. Otteluissa täytyy olla myös säärisuojat niin naisilla kuin miehilläkin. Miehillä alasuojat ja naisilla rintasuojukset ovat suositeltavat.
 
Katassa tehdään ennalta määrättyä liikesarjaa mahdollisimman täydellisesti. Suojia ei tarvita, mutta ottelijalla täytyy olla punainen tai sininen kisavyö. Kataa voidaan tehdä yksin tai kolmen henkilönhengen ryhmässä (joukkuekata). Katassa arvostellaan muun muassa nopeutta, voimaa ja liikkeiden puhtautta ja todentuntua (sekä joukkuekatassa liikkeiden yhdenaikaisuutta).
 
Suomessa karatekilpailussa on antidoping-ohjelma, jonka Maailman karateliitto (''[[World Karate Federation]]'') on hyväksynyt.
Rivi 453 ⟶ 454:
* [http://www.shorinjiryu.fi/index.html Suomen Shorinji ryu Karatedo] {{Wayback|1=http://www.shorinjiryu.fi/index.html |päiväys=20090111111443 }}
 
{{Budolajit Suomessa}}
{{Budolajit}}
{{Budolajit Suomessa}}
{{Urheilulajit}}
{{Metatieto}}