Ero sivun ”Imetys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 20. elokuuta 2016 kello 12.22 muokkaa 80.223.136.199 (keskustelu) →‎Tiheänimun kaudet Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 26. kesäkuuta 2024 kello 14.43 muokkaa kumoa 176.93.24.211 (keskustelu) →‎Imetyksen lopettaminen Merkkaus: Visuaalinen muokkaus
(33 välissä olevaa versiota 15 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: ~~{{lähteetön}}~~ [[Kuva:Breastfeeding infant.jpg\|thumb\|Vauvan imetys]] [[Kuva:Pierre-Auguste Renoir - Maternité - 02.jpg\|thumb\|[[Pierre-Auguste Renoir]]in maalaus Äitiys (1886)]] [[Kuva:Akseli Gallen-Kallela Madonna.tif\|thumb\|Akseli Gallen-Kallelan maalaus [[Madonna_(Akseli_Gallen-Kallelan_maalaus)\|Madonna]] (1891)]] [[Kuva:Breastfeeding-icon-med.svg\|thumb\|Symboli imetykselle (Matt Daigle, Mothering-lehden kilpailuvoittaja 2006)]] '''Imetys''' on lapsen tai poikasen ruokkimista antamalla sen imeä [[Äidinmaito\|maitoa]] [[Rinnat\|rinnasta]] tai [[nisä]]stä.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja\|imettää}}</ref> ~~'''Imetys''' on ihmisen tai eläimen syöttämistä äidin tai emon maitorauhasten erittämällä maidolla, yleensä suoraan äidin rinnasta tai emon nisästä.~~ ==Maidoneritys== ~~Tämä artikkeli käsittelee ihmislapsen syöttämistä [[Äiti\|äidin]] maitorauhasten erittämällä [[Äidinmaito\|maidolla]], yleensä suoraan äidin rinnasta.~~ Maidon eritykseen vaikuttavat äidin [[prolaktiini]]- ja [[oksitosiini]]hormonit sekä rintojen saama stimulaatio (vauvan imu tai lypsäminen).<ref name="terv">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01020 \| Nimeke = Imetys \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisu = terveyskirjasto \| Viitattu = 26.11.2016 }}</ref> Oksitosiini saa maidon herumaan [[rinnat\|rinnoista]] ja prolaktiini vastaa maidontuotannon ylläpidosta etenkin imetyksen alkuvaiheessa, myöhemmin maidontuotantoa ohjaa lähinnä rinnoista poistuvan maidon määrä. Kun vauva imee [[nänni]]ä, käynnistyy äidin aivolisäkkeessä oksitosiinin eritys ja rintoihin muodostunut maito valuu tai suihkuaa vauvan suuhun. Maitoa valmistuu rinnoissa jatkuvasti, niin imetyksen aikana kuin imetysten välilläkin. Mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä tehokkaammin rinnat valmistavat uutta maitoa. Lähes kaikilla naisilla maito riittää lapsen ravinnoksi, jos lasta imetetään lapsen tarpeen mukaan riittävän usein. Vain muutamilla prosenteilla naisista maitoa ei fysiologisista syistä erity riittävästi lapsen ainoaksi ravinnoksi. Ensimaito muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana portaittain kypsäksi äidinmaidoksi, joka pysyy samanlaisena imetyksen jatkuessa aina vieroitusvaiheeseen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan maidon rasvapitoisuus tosin nousee, jos imetystä jatketaan yli vuoden ajan. Maidon koostumus vaihtelee jonkin verran päivän ja vuorokaudenajan mukaan, keskimäärin maito kuitenkin sisältää ravintoaineita samassa suhteessa. Eri naisten maito sisältää myös jotakuinkin samat ravintoaineet kaikkialla maailmassa. Pieniä eroja maidon rasvapitoisuudessa saattaa esiintyä, samoin äidinmaidon sisältämän rasvan laadussa ja vitamiinipitoisuuksissa riippuen äidin ravitsemuksesta. ▼ Maidonerityksen käynnistää synnytyksen jälkeen [[istukka\|istukan]] irtoaminen. Vastasyntyneen imurefleksi takaa sen, että terve lapsi osaa jo muutamien minuuttien tai viimeistään vajaan tunnin kuluttua syntymästään imeä rintaa. Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote, huonolla otteella vauva ei jaksa imeä, ei saa kaikkea tarvitsemaansa maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidoneritys vähenee. Ensimmäisinä päivinä äidin rinnoista erittyy vain muutamia pisaroita kolostrumia, ensimaitoa. Nämä tipat riittävät hyvin terveen vastasyntyneen ravinnoksi, koska vauva kerää [[raskaus\|raskauden]] lopulla vararavintoa ensimmäisten päivien ajaksi. Ensimmäisenä päivänä vauvan vatsankoko on noin 5-7ml. Kolostrumtipat sisältävät runsain mitoin vastasyntyneelle välttämättömiä vasta-aineita ja lisäksi suolen toimintaa edistäviä aineita. Yleensä maito nousee n. 3–4 päivän kuluessa synnytyksestä. Maidonnousua edistää jatkuva ihokontakti. ▼ == Imetyksen ~~turvamerkit~~ensimmäiset kuukaudet==▼ ▲Ensimaito muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana portaittain kypsäksi äidinmaidoksi, joka pysyy samanlaisena imetyksen jatkuessa aina vieroitusvaiheeseen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan maidon rasvapitoisuus tosin nousee, jos imetystä jatketaan yli vuoden ajan. Maidon koostumus vaihtelee jonkin verran päivän ja vuorokaudenajan mukaan, keskimäärin maito kuitenkin sisältää ravintoaineita samassa suhteessa. Eri naisten maito sisältää myös jotakuinkin samat ravintoaineet kaikkialla maailmassa. Pieniä eroja maidon rasvapitoisuudessa saattaa esiintyä, samoin äidinmaidon sisältämän rasvan laadussa ja vitamiinipitoisuuksissa riippuen äidin ravitsemuksesta. ▲Maidonerityksen käynnistää synnytyksen jälkeen [[istukka\|istukan]] irtoaminen. Vastasyntyneen imurefleksi takaa sen, että terve lapsi osaa jo muutamien minuuttien tai viimeistään vajaan tunnin kuluttua syntymästään imeä rintaa. Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote, huonolla otteella vauva ei jaksa imeä, ei saa kaikkea tarvitsemaansa maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidoneritys vähenee. Ensimmäisinä päivinä äidin rinnoista erittyy vain muutamia pisaroita kolostrumia, ensimaitoa. Nämä tipat riittävät hyvin terveen vastasyntyneen ravinnoksi, koska vauva kerää [[raskaus\|raskauden]] lopulla vararavintoa ensimmäisten päivien ajaksi. Ensimmäisenä päivänä vauvan vatsankoko on noin ~~5-7ml~~5–7 millilitraa. Kolostrumtipat sisältävät runsain mitoin vastasyntyneelle välttämättömiä vasta-aineita ja ~~lisäksi~~ suolen toimintaa edistäviä aineita. Yleensä maito nousee n.noin 3–4 päivän kuluessa synnytyksestä. Maidonnousua edistää jatkuva ihokontakti. [[Maailman terveysjärjestö]] (WHO) ja [[American Academy of Pediatrics]] (AAP) suosittelevat, että imetys aloitetaan noin tunnin sisällä vauvan syntymästä, sekä että imetystä tehdään niin usein ja niin paljon kuin vauva haluaa eli lapsentahtisesti.<ref name="who2014">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ \| Nimeke = Infant and young child feeding Fact sheet N°342 \| selite = \| Tekijä = \| Ajankohta = helmikuu 2014 \| Julkaisija = WHO \| Arkisto = https://web.archive.org/web/20150208145357/http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ \| Arkistoitu = 8.12.2015 \| Kieli = {{en}} \| Viitattu = 25.7.2020 \| Lainaus = }}</ref><ref name="aap2012">{{Lehtiviite \| Tekijä = American Academy of Pediatrics Section on Breastfeeding. \| Otsikko = Breastfeeding and the use of human milk \| Julkaisu = Pediatrics \| Ajankohta = maaliskuu 2012 \| Vuosikerta = \| Numero = 129 \| Sivut = e827–841\| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Selite = \| Tunniste = \| Pmid = 22371471 \| Doi = 10.1542/peds.2011-3552 \| Issn = \| Jstor = \| Bibcode = \| www = http://pediatrics.aappublications.org/content/129/3/e827.long \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 25.7.2020 \| Kieli = {{en}}\| Lopetusmerkki = }}</ref> Lapsentahtisessa täysimetyksessä useimmat vastasyntyneet syövät ensimmäisten viikkojen aikana 2–3 tunnin välein (laskettuna imetyksen alusta seuraavan imetyksen alkuun), mutta jotkut voivat syödä jopa puolen tunnin välein.<ref name="nih2014how">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/how-is-it-done.aspx \| Nimeke = How do I breastfeed? Skip sharing on social media links \| selite = \| Tekijä = \| Ajankohta = 14.4.2014 \| Julkaisija = NIH \| Arkisto = https://web.archive.org/web/20150727155211/http://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/how-is-it-done.aspx \| Arkistoitu = 27.7.2015\| Kieli = {{en}} \| Viitattu = 25.7.2020 \| Lainaus = }}</ref><ref name="acog2019" /> Jos lapsentahtisessa täysimetyksessä syöttöväli on toistuvasti yli neljä tuntia, on vastasyntyneen painoa syytä tarkkailla.<ref name="terv" /> Syödäkseen useimmat vastasyntyneet imevät rintoja noin 10–15 minuuttia rintaa kohden. Jotkut imevät pidempään, jopa 60–120 minuuttia syöttökertaa kohti.<ref name="acog2019">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.acog.org/patient-resources/faqs/labor-delivery-and-postpartum-care/breastfeeding-your-baby \| Nimeke = Breastfeeding Your Baby \| selite = \| Tekijä = ACOG \| Ajankohta = 2019 \| Julkaisija = \| Arkisto = https://web.archive.org/web/20200601043804/https://www.acog.org/patient-resources/faqs/labor-delivery-and-postpartum-care/breastfeeding-your-baby \| Arkistoitu = 1.6.2020 \| Kieli = {{en}} \| Viitattu = 25.7.2020 \| Lainaus = }}</ref> Jos vauva haluaa syödä yli 30 minuuttia rintaa kohden, hän ei välttämättä saa tarpeeksi maitoa.<ref name="nih2014how" /> Vanhemmat vauvat syövät harvemmin. Neljän kuukauden ikäiset vauvat saattavat syödä vain 4-6 tunnin välein.<ref name="nih2017">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/weaning.aspx \| Nimeke = What is weaning and how do I do it? \| selite = \| Tekijä = \| Ajankohta = 31.1.2017 \| Julkaisija = NIH \| Arkisto = https://web.archive.org/web/20150708102841/https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/weaning.aspx \| Arkistoitu = 8.7.2015 \| Kieli = {{en}} \| Viitattu = 31.7.2020 \| Lainaus = }}</ref> Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät [[vasta-aine]]et lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös mm. äidin rintasyöpä- ja diabetesriskiä.▼ Tiheänimun kaudet ilmenevät noin 3kolmen viikon, 6kuuden viikon, 3kolmen kuukauden, 6kuuden kuukauden ja 9yhdeksän kuukauden iässä. Tällöin lapsi tihentää rinnalla käyntejä, nykytiedon mukaan tarkoituksena on varmistaa ~~jotta~~että maitomäärä riittää jatkossakin. Syömisen tiheneminen ei tarkoita sitä, että maitomäärä olisi vähentynyt tai loppumassa. Tiheitä syöttöjä jatkuu noin ~~2-7~~2–7 päivää, ja tällöin olisi tärkeää jatkaa lapsentahtista imetystä.▼ ~~== Tiheänimun kaudet ==~~ ▲Tiheänimun kaudet ilmenevät noin 3 viikon, 6 viikon, 3 kuukauden, 6 kuukauden ja 9 kuukauden iässä. Tällöin lapsi tihentää rinnalla käyntejä, nykytiedon mukaan tarkoituksena on varmistaa jotta maitomäärä riittää jatkossakin. Syömisen tiheneminen ei tarkoita sitä, että maitomäärä olisi vähentynyt tai loppumassa. Tiheitä syöttöjä jatkuu noin 2-7 päivää ja tällöin olisi tärkeää jatkaa lapsentahtista imetystä. ▲== Imetyksen turvamerkit == Vauvan itkuisuus, kuinka usein hän käy rinnalla tai kuinka paljon äiti saa lypsettyä maitoa rinnoista, ei kerro sitä kuinka paljon vauva saa itse imettyä maitoa. Huono imuote heikentää maidon siirtymistä rinnasta vauvaan. ▼ Maidon riittävyyttä arvioidaan imetyksen turvamerkein, joita ovat: vauvalta tulee pihkakakka kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja sen jälkeen uloste muuttuu kellertävän ryynimäiseksi. Ensipäivien jälkeen kakkoja pitäisi tulla vähintään kaksi kahden euron kolikon kokoista vuorokaudessa, kakkaamisrytmi muuttuu viikkojen kuluttua eikä ole viikonkaan tauko ole tavantonta täysimetetylle lapselle. Pissavaippoja kastuu vähintään 5 vuorokaudessa, vauva saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon kuluessa, vauva käy vähintään 8 kertaa vuorokaudessa rinnalla ja saa olla niin pitkään kuin haluaa. Ensikuukausina riittäävä painonnousu on noin 170g viikossa.▼ == Imetyksen lopettaminen == {{Pääartikkeli\|[[Rinnasta vieroittaminen]]}} [[Maailman ~~terveysjärjestö]]n~~terveysjärjestön suositus on ~~jatkaa~~täysimettää ensimmäiset kuusi kuukautta, jonka jälkeen imetystä jatketaan muun ruoan ohella vähintään kaksivuotiaaksi, ~~tai~~ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.<ref>{{Verkkoviite ~~jatkaa~~\| Osoite = http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/42590/1/9241562218.pdf ~~Suomessa~~\| ~~äideille~~Nimeke ~~annettava~~= ~~ohjeistus~~Global ~~suosittaa~~strategy ~~täysimetystä~~for ~~lapsen~~infant ~~ensimmäisen~~and ~~puolen~~young ~~vuoden~~child ~~ajan~~feeding. ~~(aikaisintaan~~\| ~~kiinteää~~Tekijä ~~lisäruokaa~~= ~~voi~~\| ~~antaa~~Ajankohta 4= ~~kuukauden~~\| ~~iässä)~~Julkaisu ja= ~~sen~~\| ~~jälkeen~~Julkaisija ~~osittaisimetystä~~= ~~lisäruoan~~WHO ~~ohella~~\| ~~vähintään~~Selite ~~yksivuotiaaksi~~= jas. ~~sen~~8 ~~jälkeen~~\| ~~niin~~Kieli ~~pitkään~~= ~~kuin~~{{en}} ~~äiti~~\| jaViitattu ~~lapsi~~= ~~haluavat~~26.11.2016 }}</ref><ref name="who2014" /> American Academy of Pediatrics suosittelee täysimetystä ensimmäiset kuusi kuukautta, jonka jälkeen imetystä jatketaan muun ruoan ohella vähintään vuoden ikään asti, ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.<ref name="aap2012" /> ~~Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein taaperoimetykseksi.~~ Suomessa äideille annettava ohjeistus suosittaa täysimetystä lapsen ensimmäisen 4-6 kuukauden ajan ja sen jälkeen osittaisimetystä lisäruoan ohella vähintään yksivuotiaaksi<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/imetyssuositukset \| Nimeke = Imetyssuositukset \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisu = Lastenneuvolakäsikirja \| Julkaisija = THL \| Viitattu = 26.11.2016 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20161127025212/https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/imetyssuositukset \| arkistoitu = 27.11.2016 }}</ref> ja sen jälkeen niin pitkään kuin perhe haluaa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/imetys/imetyssuositukset/lisaruokien-aloittaminen \| Nimeke = Lisäruokien aloittaminen \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisu = Lastenneuvolakäsikirja \| Julkaisija = THL \| Viitattu = 24.12.2021 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20211224175548/https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/imetys/imetyssuositukset/lisaruokien-aloittaminen \| arkistoitu = 24.12.2021 }}</ref> Imetystä ei tarvitse lopettaa kouluun- tai töihinlähdön vuoksi. Imetys suojaa lasta infektioilta myös päiväkodissa. Lapsen luonnollinen vieroittumisikä on 2-7 vuotta. Imetys on hyvä lopettaa hiljalleen, jolloin äidinmaito tiivistyy uudelleen kolostrumin kaltaiseksi ja lapsi ehtii saamaan viimeisen tehoannoksen vasta-aineita. Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein taaperoimetykseksi.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.imetys.fi/materiaali/maitotaidon_takatasku_taapero.pdf \| Nimeke = Taaperoimetys \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisu = Maitotaito \| Viitattu = 26.11.2016 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20160721081352/http://imetys.fi/materiaali/maitotaidon_takatasku_taapero.pdf \| arkistoitu = 21.7.2016 }}</ref> ==Hyödyt== ▲Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät [[vasta-aine]]et lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös ~~mm.~~muun muassa äidin rintasyöpä- ja diabetesriskiä. == Imetyksen turvamerkit == ▲Vauvan itkuisuus, kuinka usein hän käy rinnalla tai kuinka paljon äiti saa lypsettyä maitoa rinnoista, ei kerro sitä kuinka paljon vauva saa itse imettyä maitoa. Huono imuote heikentää maidon siirtymistä rinnasta vauvaan. ▲Maidon riittävyyttä arvioidaan imetyksen turvamerkein, joita ovat: vauvalta tulee pihkakakka kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja sen jälkeen uloste muuttuu kellertävän ryynimäiseksi. Ensipäivien jälkeen kakkoja pitäisi tulla vähintään kaksi kahden euron kolikon kokoista vuorokaudessa, kakkaamisrytmi muuttuu viikkojen kuluttua eikä ~~ole~~ viikonkaan tauko ole ~~tavantonta~~tavatonta täysimetetylle lapselle. Pissavaippoja kastuu vähintään 5viisi vuorokaudessa, vauva saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon kuluessa, vauva käy vähintään 8kahdeksan kertaa vuorokaudessa rinnalla ja saa olla niin pitkään kuin haluaa. Ensikuukausina riittäävä painonnousu on noin ~~170g~~170 grammaa viikossa. == Vaikutus sukupuolielämään == Vaginan limakalvo kuivuu noin puolella äideistä imetyksen ajaksi.<ref>”Vessassa käydessä oli lähteä taju” – Miksei kukaan kertonut, miten synnytys oikeasti vaikuttaa kehoon? https://www.is.fi/perhe/art-2000005411181.html</ref> Limakalvon kuivuuden voi poistaa liukuvoiteella. == Tandemimetys == Tandemimetykseksi kutsutaan kahden eri-ikäisen sisaruksen yhtäaikaista imetystä. Tandemimetys yleistyy{{Lähde\|\|15. syyskuuta 2008}}, kun isompia sisaruksia imetetään yhä pidempään naisten paremman ravitsemuksen ja imetyksen positiivisten terveysvaikutusten vuoksi. == Lähteet == {{Viitteet}} ==Aiheesta muualla== {{Commonscat\|Breastfeeding\|imetys}} * [http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Lapsiperheiden_palvelut/Neuvolat_ja_perhetyo/Lastenneuvolat/Imetysvideot%2814483%29 Imetysvideot] (espoo.fi) * [http://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/terveysneuvonta/imetysohjaus Imetysohjaus] {{Wayback\|1=http://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/terveysneuvonta/imetysohjaus \|päiväys=20141227185303 }} (thl.fi) * [http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imemisote.pdf Imemisote] {{Wayback\|1=http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imemisote.pdf \|päiväys=20141227194022 }} (thl.fi) * [http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysasennot.pdf Imetysasennot] {{Wayback\|1=http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysasennot.pdf \|päiväys=20141227185552 }} (thl.fi) * [http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysjasuunterveys.pdf Imetys ja suun terveys] {{Wayback\|1=http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysjasuunterveys.pdf \|päiväys=20141227194653 }} (thl.fi) * [http://www.imetys.fi Suomalainen imetysportaali (imetys.fi)] * [http://www.who.int/child-adolescent-health/NUTRITION/infant_exclusive.htm Artikkeli imetyksestä WHO:n sivuilla (englanniksi)] * [http://kolmenkauppa.blogspot.fi/ Imetys - Kolmen kauppa] (kolmenkauppa.blogspot.fi) * [http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/49280a64faa0c646e1361d1a8c0444d4/1419700576/application/pdf/816691/PULLONPYORITTAJAT-2010-2.pdf Pullonpyörittäjien opas] (väestöliitto.fi) [[Luokka:~~Fysiologia~~Imetys\|*]] ~~[[Luokka:Vauvanhoito]]~~ ~~[[Luokka:Lastenhoito]]~~ [[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]