Wikipedia

Ero sivun ”Trooppinen hirmumyrsky” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
40bus (keskustelu | muokkaukset)
3 981 muokkausta
Etelä-Atlantti
 
(19 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 6:
* '''Hurrikaani''' (nimi tulee karibialaisesta myrskynjumalasta ''Huracanista'') [[Atlantin valtameri|Pohjois-Atlantilla]], [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] pohjoisosissa [[päivämääräraja]]n itäpuolella sekä Tyynenmeren eteläosissa 160 [[pituuspiiri]]n itäpuolella. Hurrikaanikausi kestää kesäkuusta marraskuuhun.
* '''Taifuuni''' Tyynenmeren luoteisosissa päivämäärärajan länsipuolella. Sana ''taifuuni'' tulee [[kantoninkiina]]n sanasta ''tai fung'' (太風), ”suuri tuuli” (mandariinikiinaksi ”taifeng”).<!-- Mahdollinen etymologia voi olla myös muinaiskreikkalaisesta myrskynjumala [[Tyfon]]ista tai farsin توفان, ”toufan”, hiekkamyrsky. <- Liittyy sanaan typhoon.-->
* '''Trooppinen [[sykloni]]''' muualla eli [[Intian valtameri|Intian valtamerellä]] ja Tyynenmeren lounaisosissa. (Sekä hyvin harvoin Etelä-Atlantilla esiintyvät trooppiset hirmumyrskyt ovat myös trooppisia sykloneita.)
 
Maailmassa havaitaan vuosittain noin 80 trooppista hirmumyrskyä. Noin 15&nbsp;prosenttia ihmisistä asuu alueilla, joilla esiintyy pyörremyrskyjä. Vaikka kullakin merialueella lukumäärä vaihtelee suuresti vuodesta toiseen, on erikoista, että maapallonlaajuinen summa näyttää pysyvän hyvin lähellä kahdeksaakymmentä joka vuosi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Terry J.P. | Nimeke = Tropical cyclones: climatology and impacts in the South Pacific | Vuosi =2007 | Sivu =33 | Selite = | Julkaisija = Springer | Tunniste = ISBN 978-0387715421 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
== Rakenne ja dynamiikka ==
[[Tiedosto:Hurricane Dennis on July 7 2005-07-07 1550 UTC1550Z.jpg|thumb|upright|Hurrikaani Dennis 7. heinäkuuta 2005.]]
Trooppiseen hirmumyrskyyn kuuluu matalapaineen keskustaa kiertävä voimakkaan tuulen alue sekä tässä pyörteessä kohoava laaja [[pilvi]]massa, jossa havaitaan kaatosadetta ja yleensä [[ukkonen|ukkosta]]. Rakenteensa takia trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan myös pyörremyrskyiksi. Trooppiset hirmumyrskyt eroavat muista liikkuvista matalapaineista, kuten Suomeen tulevista rintamajärjestelmistä, energiataloutensa takia: energianlähteenä on lämmin [[meri]], jossa on vähintään 50 metrin paksuinen ja 26-asteinen vesikerros.<ref>[http://www.metoffice.gov.uk/weather/tropicalcyclone/facts.html Tropical Cyclone Facts] {{Wayback|1=http://www.metoffice.gov.uk/weather/tropicalcyclone/facts.html |päiväys=20090804214758 }} Met Office, UK</ref>
 
Trooppisten hirmumyrskyjen [[energia]] on peräisin merestä haihtuneesta [[vesihöyry]]stä, joka tiivistyy sateeksi. Vesihöyryn tiivistyminen johtuu ilmanpaineen alenemisesta mentäessä kohti pyörteen keskustaa ja ilman kohoamisesta tiivistymisalueella ([[sumukammio]]-ilmiö). Tiivistymisessä vapautuva lämpö saa ilman kohoamaan (tarkkaan ottaen vapautuva lämpö estää ilmaa jäähtymästä sen paineen aletessa, joten ilma on harvempaa so. kevyempää kuin myrskyn ulkopuolella). Näin ollen lisää kosteaa ilmaa imeytyy keskustaa kohti.
 
Pyörre on tärkeä siksi, että höyrystymistä (haihtumista, lämpöenergian sitoutumista) ehtii tapahtua riittävästi. Jos pyörre on laaja, keskustaan ei enää ehdi ulkopuolelta kosteaa ilmaa (joka saisi nosteen, matalapaineen aikaan), vaan ylemmistä ilmakerroksista laskeutuu kuivaa ilmaa keskustaan, joten siellä vallitsee paikallinen korkeapaine ja selkeä sää.
 
Pyörremyrskyn hillitön pyöriminen aiheuttaa myös sen, ettei myrskyllä ole selkeitä rintamia, kuten normaalilla matalapaineella. Tuulet puhaltavat kohti myrskyn silmää; pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään, eteläisellä pallonpuoliskolla myötäpäivään. Tuulen nopeudet saavuttavat valtavia lukemia, tavallisesti 33-6033–60 m/s. Merellä aallonkorkeus on 10–15 metriä, ja koko meri vaahtoaa valkoisena. Näkyvyys on erittäin heikko, ja paksunpilvimassan pilvikatonpaksuudesta vuoksiriippuen päivälläkin onvoi olla hämärää.{{Lähde}}
 
Trooppisen pyörremyrskyn pääasiallinen energianlähde on valtameren pinnasta haihtuvan veden sisältämä lämpö, joka vapautuu veden tiivistyessä pilviksi ja lopulta sateeksi, kun lämmin, kostea ilma kohoaa ja jäähtyy kylläisen vesihöyryn lämpötilaan ja paineeseen (ks. Mollierin käyrästö). Prosessia voidaan pitää eräänlaisena atmosfäärisenä Carnot'n lämpövoimakoneena, jossa vesihöyryn sisältämä tiivistymisentalpia muuttuu ilmamassan liike-energiaksi. Tämä tapahtumaketju seuraa [[Carnot'n kierto]]prosessia. EnsinnäEnsin sisäänvirtaava ilma lähellä meren pintaa ottaa energiaa veden haihtumisesta latenttina lämpönä: haihtumisessa valtameri jäähtyy ja ilma lämpenee. Syntyy painegradientti, joka imee lämmintä ilmaa alhaalta ylös synnyttäen rajun konvektiovirtausenkonvektiovirtauksen, jossa ilma virtaa suurella nopeudella merenpinnan tasolla kohti pyörremyrskyn keskustaa, ja myrskyn silmän seinämässä ylos kohti tropopaussia. Toisaalla lämmennyt ilma nousee ja jäähtyy adiabaattisesti myrskyn silmän seinämässä kuitenkin säilyttäen kaiken tiivistymisentalpiansa tiivistymisen yhteydessä. Kolmantena ilma virtaa ulos ja menettää lämpöä infrapunasäteilynä avaruuteen kylmän tropopaussin korkeudella. Lopulta ilma lauhtuu ja vajoaa alas myrskyn ulkoreunalla kohti meren pintaa pyörremyrskyn ulkoreunoilla. Ensimmäinen ja kolmas vaihe ovat lähes isotermisiä, kun taas toinen ja neljäs ovat lähes isentrooppisia. Tämä sisään-ylosylös-ulos-alas -kierto tunnetaan pyörremyrskyn sekundaarikiertona (primäärikierto on myrskyn pyörimisliike). Carnot'n prosessi määrittää myös ylärajan sille tuulen nopeudelle, jonka pyörremyrsky voi saavuttaa.
 
Pyörremyrskyn yhteydessä puhutaan valtavista energiamääristä. Arvioidaan, että trooppinen pyörremyrsky vapauttaa lämpöenergiaa noin 50 -50– 200 eksajoulea (10<sup>18</sup> J) päivässä, joka vastaa noin yhden petawatin tehoa (10<sup>15</sup> wattia). Tämä vastaa noin 70-kertaisena koko ihmiskunnan energiankulutusta ja noin 200-kertaisena koko maailman sähköntuotantokapasiteettia, tai yhden 10 megatonnin ydinpommin räjäyttämistä joka 20. minuutti.
 
Trooppiset hirmumyrskyt heikkenevät ja kuolevat nopeasti, jos ne joutuvat maa-alueille, liian kauas [[trooppinen vyöhyke|tropiikista]] tai [[kylmä merivirta|kylmien merivirtojen päälle]]. Tällöin ne muuttuvat normaaleiksi rintamamatalapaineiksi ja mantereen päällä lopulta tiivistyvät ja okkludoituvat. Toisinaan Suomeen saattaa saapua hirmumyrskyjen jäänteitä, jotka ovat Pohjois-Atlantilla heikenneet rintamamatalapaineiksi.
 
[[Coriolis-ilmiö]]llä eli maapallon pyörimisliikkeellä on vaikutuksensa tavallisten matalapaineiden lisäksi myös trooppisten hirmumyrskyjen syntymiseen. Ilmiön takia myrskyt pyörivät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja eteläisellä myötäpäivään, eivätkä ne voi koskaan ylittää [[päiväntasaaja]]a, koska pyörre joutuisi muuttamaan suuntaansa.<ref>http://yle.fi/alueet/lahti/2010/11/coriolisvoima_ei_pyorita_vetta_tiskialtaassa_2074686.html {{Wayback|1=http://yle.fi/alueet/lahti/2010/11/coriolisvoima_ei_pyorita_vetta_tiskialtaassa_2074686.html |päiväys=20101112021444 }}</ref>
 
== Luokittelu ja elinkaari ==
Rivi 38:
* Etäisyyttä päiväntasaajalta vähintään 500 kilometriä eli noin 10 leveysastetta.
 
Joissakin tapauksissa systeemi voi kuitenkin muodostua, vaikka kaikki nämä ehdot eivät täyttyisikään.
 
Vastasyntynyttä heikkoa systeemiä kutsutaan ''trooppiseksi matalapaineeksi''. Siinä tuulennopeus on alle 17&nbsp;m/s, ja se on itse asiassa vain voimakkaiden ukkospilvien rykelmä, jonka halkaisija tyypillisesti noin 300&nbsp;km. Järjestelmän pyörivä liike on kuitenkin jo havaittavissa.
Rivi 47:
Kypsässä ''trooppisessa hirmumyrskyssä'' tuulen nopeus ylittää 32&nbsp;m/s. Suurimmat arvioidut tuulennopeudet ovat olleet 85&nbsp;m/s (305&nbsp;km/h).<ref>[http://www.aoml.noaa.gov/hrd/tcfaq/E1.html Which is the most intense tropical cyclone on record?] NOAA 2006</ref> Pilvimassan keskelle muodostuu selkeä aukko, ”myrskyn silmä”. Silmän halkaisija on yleensä noin 10–50&nbsp;km, ja tuuli on siinä heikkoa. [[Ilmanpaine]] voi saavuttaa myrskyn silmässä matalimmat maanpinnalla mitatut lukemat, jopa alle 900&nbsp;hPa. Aukon reunavallissa tuuli on kovimmillaan ja pilvimassat korkeimmillaan, siinä sataa kaatamalla ja ukkostaa lähes tauotta. Reunavallista lähtee spiraalimaisia ulokkeita eli ukkospilvijonoja 400–600&nbsp;km:n päähän.
 
Trooppinen hirmumyrsky voi heiketä tai menettää trooppiset ominaisuutensa, mikäli
 
* tuuliväänne kasvaa liian voimakkaaksi, jolloin [[konvektio]]pilvet hajoavat, ja myrsky menettää energianlähteensä.
* myrsky saapuu maalle, jolloin sen pääasiallinen energianlähde katoaa. Etenkin vuoristoseudut rikkovat nopeasti myrskyn rakenteen, joskin tässä vaiheessa rankkasateiden aiheuttamat maanvyörymät ja tulvat aiheuttavat usein myös suurta tuhoa. Jos systeemi päätyy takaisin veden ylle, se voi kuitenkin organisoitua uudestaan hirmumyrskyksi, mikäli olosuhteet ovat sopivat.
* hirmumyrsky joutuu kylmempien merialueiden päälle.
Rivi 58:
== Havaitseminen ==
 
[[Tiedosto:Hurricane_Dorian.gif|pienois|pysty|Satelliittikuva hurrikaanista.]]
[[Tuuli|Tuulennopeuden]] mittaukset pyörremyrskyistä ovat usein epäluotettavia, koska hurjimmat myrskyt yleensä tuhoavat säähavaintolaitteet.{{lähde}} [[Sääsatelliitti]]en käyttöönotto paransi havaintomahdollisuuksia huomattavasti. Kun trooppiset hirmumyrskyt lähestyvät maa-alueita, niistä saadaan tietoja myös [[säätutka]]lla. Pyörremyrskyn läpi tai yli voidaan lentää, ja niihin voidaan pudottaa laskuvarjoon kiinnitetty [[radioluotaus|radioluotainta]] muistuttava laite, joka lähettää ilmanpaine-, lämpötila-, kosteus- ja tuulitietoja matkallaan maahan.
 
== Nimeäminen ==
Rivi 67 ⟶ 68:
Nimeäminen tapahtuu aakkosjärjestyksessä: vuoden ensimmäisen hurrikaanin nimi alkaa A:lla. Ne ovat vuorotellen miesten ja naisten nimiä. Aakkoslistasta on kuitenkin poistettu Q- ja U-kirjaimet, Atlantin listoista myös X, Y ja Z, koska niillä alkavia nimiä ei ole englannin kielessä tarpeeksi. Kuusi listaa kiertää niin, että samat nimet tulevat käyttöön kuuden vuoden välein. Paljon tuhoa aiheuttaneiden tai jotenkin muuten huomattavien myrskyjen nimet ”jäädytetään”. Jos vuodessa havaitaan enemmän kuin 21 hirmumyrskyä, niiden niminä aletaan käyttää kreikkalaisia kirjaimia (alpha, beta, gamma...).<ref name="NHC">[http://www.nhc.noaa.gov/aboutnames.shtml About Names] National Hurricane centre NOAA {{en}}</ref> [[Havaiji]]n hurrikaanikeskus pitää omaa nimilistaa lähivesiensä hurrikaaneista ja antaa niille perinteisiä havaijinkielisiä nimiä.
 
'''Taifuunit''' nimeää Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n taifuunikomitea. Se pitää nimilistaa, josta poimitaan taifuunille nimi. Viisi listaa kiertää, ja jokaiselle listalle jokainen alueen neljästätoista valtiosta saa ehdottaa kaksi nimeä. Listoja ei aloiteta alusta vuoden vaihtuessa.<ref>[http://www.cwb.gov.tw/eng/education/encyclopedia/ty005.html 5. How is a typhoon named?] {{Wayback|1=http://www.cwb.gov.tw/eng/education/encyclopedia/ty005.html |päiväys=20090608054521 }} Taiwan Central Weather Bureau</ref>
 
[[Japani]]nJapanin ilmatieteen laitos|Japanin ilmatieteen laitoksella]] on rinnakkaisjärjestelmä, jolla se nimeää taifuunit vuoden ja järjestysnumeron mukaan. Myös [[Filippiinit|Filippiineillä]] on oma järjestelmänsä taifuunien nimeämiseen. Siinä neljä listaa kiertää, ja lista vaihtuu aina vuoden vaihtuessa.
 
'''Syklonit''' nimetään seuraavasti:<ref name="cyclonenaming">[http://public.wmo.int/en/About-us/FAQs/faqs-tropical-cyclones/tropical-cyclone-naming public.wmo.int/en/About-us/FAQs/faqs-tropical-cyclones/tropical-cyclone-naming] {{Wayback|1=http://public.wmo.int/en/About-us/FAQs/faqs-tropical-cyclones/tropical-cyclone-naming |päiväys=20181115024648 }}></ref>
 
* [[Intian valtameri|Intian valtameren]] pohjoisosassa syklonit nimetään listasta, jossa on 64 nimeä. Listoja ei aloiteta alusta vuoden vaihtuessa.
Rivi 94 ⟶ 95:
 
== Katso myös ==
*[[Saffirin–Simpsonin hurrikaaniasteikko]]
*[[Vuoden {{LOCALYEAR}} Atlantin hurrikaanikausi]]
*[[Luettelo merkittävistä trooppisista hirmumyrskyistä]]
*[[Trooppiset pilvirykelmät]]
Rivi 107 ⟶ 110:
 
{{Metatieto}}
{{Ilmastonmuutos}}
 
[[Luokka:Trooppiset hirmumyrskyt| ]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Trooppinen_hirmumyrsky”