Ero sivun ”John Ausonius” versioiden välillä

{{TämäOhjaa artikkelitänne|Lasermies||kertoo henkilöstä. Elokuvaa käsittelevä artikkeli on [[Lasermies (elokuva)]].}}

[[FileTiedosto:John Ausonius.jpg|thumb|right|Ausonius vuonna 1986.]]

'''John Wolfgang Alexander Ausonius''' (s. [[12. heinäkuuta]] [[1953]] [[Lidingö]]) on [[Ruotsi|ruotsalainen]] maahanmuuttajia jahdannut [[murha]]aja. Hänet tuomittiin [[elinkautinen vankeus|elinkautiseen vankeusrangaistukseen]] murhasta, kymmenestäyhdeksästä murhayrityksestä ja useista pankkiryöstöistä<ref name=paeta/>. Ruotsin mediassa hänet tunnettiin yleisesti nimellä ''Lasermannen'' eli lasermies, koska hänen aseissaan oli [[lasertähtäin]]<ref name=hs12-93/>. Vuonna 2018 Ausonius tuomittiin myös Saksassa elinkautiseen vuonna 1992 [[Frankfurt-am-Main|Frankfurtissa]] tehdystä keskitysleiriltä selviytyneen juutalaisnaisen murhasta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tuohinen, Petteri | Otsikko = Ruotsalainen ”lasermies” sai jo toisen elinkautisen – murhasi keskitysleiriltä selvinneen vanhuksen| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =21.2.2018 | www = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005576800.html | www-teksti = Digilehti (maksullinen) | Viitattu = 5.1.2021 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>.

Ausonius ampui Ruotsissa yhtätoista ihmistä elokuun [[1991]] ja helmikuun [[1992]] välisenä aikana. Hänet pidätettiin kesäkuussa 1992. Hän teki ensimmäiset murhayrityksensä kiväärillä, jossa oli lasertähtäin, ja siirtyi myöhemmin käyttämään [[revolveri]]a. Uhreista ainoastaan yksi kuoli vammoihinsa, mutta Ausonius haavoitti useita muita.

Ausonius syntyi [[Lidingö]]ssä vuonna 1953. Hänen isänsä oli [[sveitsi]]läinen ja äitinsä [[saksa]]lainen. Hän kasvoi Länsi-Tukholmassa [[Vällingby]]ssa ja joutui koulussa jatkuvan kiusaamisen kohteeksi lähinnä sukujuuriensa takia. Hänet ristittiin '''Wolfgangisänsä Alexandersukunimellä Zauggiksi'''Zaugg, mutta myöhemmin hän muutti nimensäsukunimensä muotoon '''John Wolfgang Alexander Stannerman''' ja sitten muotoon '''JohnAusonius<ref Wolfgangname=hs11-93>{{Lehtiviite Alexander| Ausonius'''Tekijä = Hautamäki, Jaakko | Otsikko = Lasermieheksi epäilty syytteeseen murhasta| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 19.11.1993 | Sivut =27 | www = https://nakoislehti.hs.fi/b2dc25b7-8613-42fa-95b9-37a35d464daa/27| www-teksti = Näköislehti (maksullinen)| Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.

Menestys ei kuitenkaan ollut kestävää, vaan pian Ausonius menetti omaisuutensa ja joutui ylläpitämään [[juppi]]-<nowiki/>elämäntyyliään [[pankkiryöstö]]illä. Saksan-matkallaan hänelleAusoniukselle kehittyi riippuvuus [[uhkapeli|uhkapeleihin]], joka oli omiaan tekemään hallaa Ausoniuksenhänen taloudelletaloudelleen.

* [[2. elokuuta]] [[1991]] Ausonius ampui selkään ensimmäistä uhriaan, joka oli 21-vuotias [[eritrea]]lainen mies. Hän selvisi; kaksi todistajaa ilmoitti nähneensä punaisen valon ennen laukauksen kuulumista.

* Illalla [[21. lokakuuta]] [[1991]] Ausonius ampui [[Tukholman yliopisto]]n ulkopuolella 25-vuotiasta [[iran]]ilaista opiskelija Shahram Khosravia selkään. Hän selviytyi.

* [[27. lokakuuta]] [[1991]] Ausonius yritti ampua koditonta [[kreikka]]laissyntyistä miestä kahdesti vatsaan. Mies näki kirkkaanpunaisen valon, kuuli laukauksia ja pakeni. Hän haavoittui mutta selvisi.

* Keskipäivällä [[1. marraskuuta]] [[1991]] Ausonius käveli ravintolan keittiöön Tukholmassa ja ampui [[brasilia]]laista muusikkoa kerran päähän ja useasti vatsaan. Tämä haavoittui vakavasti mutta selvisi ja osasi antaa poliisille "Lasermiehen" tuntomerkit. Myös hän oli nähnyt punaisen valon, ennen kuin joutui murhayrityksen kohteeksi.

* [[8. marraskuuta]] [[1991]] Ausonius haavoitti kuolettavasti iranilaista opiskelija Jimmy Ranjbaria, joka menehtyi vammoihinsa seuraavana päivänä.

Tämän jälkeen Ausonius lähti [[Las Vegas]]iin pelaamaan. Hän vieraili myös [[Grand Canyon]]illa ja "katosi" siten muutamaksipariksi kuukaudeksi. Vuonna 2018 varmistui, että hän oli vuodenvaihteen 1991–1992 tienoilla oleskellut Frankfurtissa ja ampunut kadulla pyöräilleen vanhan naisen kuoliaaksi ryöstääkseen tämän käsilaukun<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005488548.html | Nimeke = ”Lasermies” piti Tukholmaa kauhun vallassa puoli vuotta – syytetään nyt Auschwitzista selviytyneen naisen murhasta | Tekijä =Alenius, Jari | Ajankohta = 13.12.2017 | Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.

* [[22. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius lähti [[Uppsala]]an. Hän ampui [[chile]]läissyntyistä Erik Bongcam-Rudloffia, joka oli siihen aikaan tohtoriopiskelija ja joka nykyään on menestynyt tutkija ja apulaisprofessori.

* [[23. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius palasi Tukholmaan ja ampui keskellä päivää [[zimbabwe]]laista bussikuskialinja-autonkuljettajaa rintaan. Tämä selvisi. Samana iltana hän meni [[somalit|somali]]kerholle ja ampui kahta miestä, jotka hekin selvisivät.

* Yöllä [[28. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius ampui neljästi [[turkki]]laista kioskinpitäjä Isa Aybaria. Tämä sai vakavia vammoja mutta onnistui kutsumaan poliisin ja selvisi hyökkäyksestä.

* [[30. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius ampui [[hägerstensåsen]]ilaista kaupanpitäjää, joka [[halvaus|halvaantui]] mutta jäi eloon.

Ausonius oli käynyt armeijan ja osasi käyttää aseita, mutta ne olivat huonolaatuisia ja Ausoniuksen itsensä muokkaamia. Ausonius oli sahannut kiväärin piipun ja tukin lyhyemmäksi ja lisännyt revolveriin äänenvaimentimen. Tärkeänä todisteena oikeudenkäynnissä oli kalastajan koukkuun Lidingön sillan alta sattumalta tarttunut pistooli, joka onnistuttiin yhdistämään Ausoniukseen<ref name=hs11-93/><ref name=hs12-93>{{Lehtiviite | Tekijä = Hautamäki, Jaakko | Otsikko = ”Lasermies” syyllinen Tukholman murhaan| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.12.1993 | Sivut =27 | www = https://nakoislehti.hs.fi/b54798a9-6a65-4574-815b-ffcb764f6e44/27 | www-teksti = Näköislehti (maksullinen)| Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.

Mies pidätettiin pankkiryöstön yhteydessä [[12. kesäkuuta]] [[1992]]<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Tukholman poliisi sanoo löytäneensä ”lasermiehen” | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 18.6.1992 | Sivut = 33| www = https://nakoislehti.hs.fi/c81d3a07-4a88-4efb-9655-d97560546623/33| www-teksti = Näköislehti (maksullinen) | Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>. Hän pahoinpiteli myöhemmin oman lakimiehensä ja joutui oikeudenkäynnin ajaksi käsirautoihin. HänToukokuussa sai1995 elinkautisenSvean hovioikeus tuomitsi hänet elinkautiseen vankeuteen yhdestä murhasta, yhdeksästä murhan yrityksestä ja useasta pankkiryöstöstä. Kolme päivää tämän jälkeen hän yritti paeta tukholmalaisesta vankilasta haavoittaen yhtä vartijaa<ref name=paeta>{{Lehtiviite | Otsikko = Lasermies yritti paeta vankilasta | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 23.5.1995 | Sivut =27 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = https://nakoislehti.hs.fi/f7e7558d-72fc-4257-bbec-6db4d5aa7a90/27 | www-teksti = Näköislehti (maksullinen) | Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>. Hän on suorittanut sitätuomiotaan aluksi [[Kumlan vankila]]ssa ja vuodesta 2012 [[Österåker]]in vankilassa. Ausoniuksella on todettu [[antisosiaalinen persoonallisuushäiriö]]. Hän on useita kertoja anonut tuloksetta elinkautisen tuomionsa muuttamista määräaikaiseksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.svt.se/nyheter/uutiset/lasermiehen-anomus-hylattiin-taas | Nimeke = Lasermiehen anomus hylättiin| Tekijä = | Ajankohta = 2.11.2012| Julkaisu = | Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Ausonius, John}}

[[Luokka:Ruotsalaiset murhaajatsarjamurhaajat]]