Wikipedia

Ero sivun ”John Ausonius” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 213.47.119.12 (keskustelu) muokkaus 3203763 kumottiin. Ei liity millään tavalla aiheeseen.
p →Rikokset: Puhekieliset sanat yleiskielisiksi (bussikuskit linja-autonkuljettajiksi).
 
(35 välissä olevaa versiota 27 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Lasermies||Elokuvaa käsittelevä artikkeli on [[Lasermies (elokuva)]].}}
'''John Wolfgang Alexander Ausonius''' (s. [[12. heinäkuuta]] [[1953]]) on [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[murha]]aja. Hänet tuomittiin [[elinkautinen vankeus|elinkautiseen vankeusrangaistukseen]]. Ruotsin mediassa hänet tunnettiin yleisesti nimellä ''Lasermannen'', lasermies.
{{Viitteetön}}
[[Tiedosto:John Ausonius.jpg|thumb|right|Ausonius vuonna 1986.]]
'''John Wolfgang Alexander Ausonius''' (s. [[12. heinäkuuta]] [[1953]] [[Lidingö]]) on [[Ruotsi|ruotsalainen]] maahanmuuttajia jahdannut [[murha]]aja. Hänet tuomittiin [[elinkautinen vankeus|elinkautiseen vankeusrangaistukseen]] murhasta, yhdeksästä murhayrityksestä ja useista pankkiryöstöistä<ref name=paeta/>. Ruotsin mediassa hänet tunnettiin yleisesti nimellä ''Lasermannen'' eli lasermies, koska hänen aseissaan oli [[lasertähtäin]]<ref name=hs12-93/>. Vuonna 2018 Ausonius tuomittiin myös Saksassa elinkautiseen vuonna 1992 [[Frankfurt-am-Main|Frankfurtissa]] tehdystä keskitysleiriltä selviytyneen juutalaisnaisen murhasta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tuohinen, Petteri | Otsikko = Ruotsalainen ”lasermies” sai jo toisen elinkautisen – murhasi keskitysleiriltä selvinneen vanhuksen| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =21.2.2018 | www = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005576800.html | www-teksti = Digilehti (maksullinen) | Viitattu = 5.1.2021 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>.
 
Ausonius ampui Ruotsissa yhtätoista ihmistä elokuun [[1991]] ja helmikuun [[1992]] välisenä aikana. Hänet pidätettiin kesäkuussa 1992. Hän teki ensimmäiset murhayrityksensä laserkiväärilläkiväärillä, jossa oli lasertähtäin, ja siirtyi myöhemmin käyttämään [[revolveri]]ina. Uhreista ainoastaan yksi kuoli vammoihinsa, mutta Ausonius haavoitti myös useita muita.
 
== Varhainen elämä Varhaisvaiheet==
Ausonius syntyi [[Lidingö]]ssä vuonna 1953. Hänen isänsä oli [[sveitsi]]läinen ja äitinsä [[saksa]]lainen. Hän kasvoi Länsi-Tukholmassa [[Vällingby]]ssa ja joutui koulussa jatkuvan kiusaamisen kohteeksi lähinnä sukujuuriensa takia. Hänet ristittiin '''Wolfgangisänsä Alexandersukunimellä Zauggiksi'''Zaugg, mutta myöhemmin hän muutti nimensäsukunimensä muotoon '''John Wolfgang Alexander Stannerman''' ja sitten muotoon '''JohnAusonius<ref Wolfgangname=hs11-93>{{Lehtiviite Alexander| Ausonius'''Tekijä = Hautamäki, Jaakko | Otsikko = Lasermieheksi epäilty syytteeseen murhasta| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 19.11.1993 | Sivut =27 | www = https://nakoislehti.hs.fi/b2dc25b7-8613-42fa-95b9-37a35d464daa/27| www-teksti = Näköislehti (maksullinen)| Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.
 
Ausonius lähti saksalaiseen yksityiskouluun [[Tukholma]]an, mutta jätti sen kesken valmistumatta. Hän ehti opiskella tovin myös [[Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu|Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa]] ilman menestystä. Hänestä oli tullut Ruotsin kansalainen vuonna [[1979]].
 
Aikuisiällään Ausonius tunsi vastenmielisyyttä maahanmuuttajia, [[kommunismi|kommunisteja]] ja [[sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraatteja]] kohtaan. Hän teki aluksi huonopalkkaista työtä taksikuskina, mutta menestyi sitten liikealallaosakemarkkinoilla ja tuli melko rikkaaksi.

Menestys ei kuitenkaan ollut kestävää, vaan pian Ausonius ajautuimenetti [[köyhyys|köyhyyteen]]omaisuutensa ja joutui ylläpitämään [[pankkiryöstöjuppi]]ihin. Hänestä oli tullut Ruotsin kansalainen vuonna<nowiki/>elämäntyyliään [[1979pankkiryöstö]]illä. Saksan-matkallaan hänelleAusoniukselle kehittyi riippuvuus [[uhkapeli|uhkapeleihin]], joka oli omiaan tekemään hallaa Ausoniuksenhänen taloudelletaloudelleen.
 
== Rikokset ==
Elättäessään itseään rikoksella Ausoniuksen viha maahanmuuttajia ja pakolaisia kohtaan yltyi, ja hän päätti murhata kenet hyvänsä heistä.
 
* [[2. elokuuta]] [[1991]] Ausonius ampui selkään ensimmäistä uhriaan, joka oli 21-vuotias [[eritrea]]lainen mies. Hän selvisi; kaksi todistajaa ilmoitti nähneensä punaisen valon ennen laukauksen kuulumista.
* Illalla [[21. lokakuuta]] [[1991]] Ausonius ampui [[Tukholman yliopisto]]n ulkopuolella 25-vuotiasta [[iran]]ilaista opiskelija Shahram Khosravia selkään. Hän selviytyi.
* [[27. lokakuuta]] [[1991]] Ausonius yritti ampua koditonta [[kreikka]]laissyntyistä miestä kahdesti vatsaan. Mies näki kirkkaanpunaisen valon, kuuli laukauksia ja pakeni. Hän selvisihaavoittui haavoittuneenamutta selvisi.
* Keskipäivällä [[1. marraskuuta]] [[1991]] Ausonius ampuikäveli ravintolan keittiöön Tukholmassa ja ampui [[brasilia]]laista muusikkoa kerran päähän ja useasti vatsaan. HänTämä haavoittui vakavasti, mutta selvisi ja osasi antaa poliisille "Lasermiehen" tuntomerkit. Myös hän oli nähnyt punaisen valon, ennen joutumistaankuin joutui murhayrityksen kohteeksi.
* [[8. marraskuuta]] [[1991]] Ausonius haavoitti kuolettavasti iranilaista opiskelija Jimmy Ranjbaria, joka menehtyi vammoihinsa seuraavana päivänä.
 
Tämän jälkeen Ausonius lähti [[Las Vegas]]iin pelaamaan. Hän vieraili myös [[Grand Canyon]]illa ja "katosi" siten pariksi kuukaudeksi. Vuonna 2018 varmistui, että hän oli vuodenvaihteen 1991–1992 tienoilla oleskellut Frankfurtissa ja ampunut kadulla pyöräilleen vanhan naisen kuoliaaksi ryöstääkseen tämän käsilaukun<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005488548.html | Nimeke = ”Lasermies” piti Tukholmaa kauhun vallassa puoli vuotta – syytetään nyt Auschwitzista selviytyneen naisen murhasta | Tekijä =Alenius, Jari | Ajankohta = 13.12.2017 | Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.
 
* [[22. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius lähti [[Uppsala]]an. Hän ampui [[chile]]läissyntyistä Erik Bongcam-Rudloffia, joka oli siihen aikaan opiskelijatohtoriopiskelija ja joka nykyään on menestynyt tutkija ja apulaisprofessori. ▼
* [[23. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius palasi Tukholmaan ja ampui keskellä päivää [[zimbabwe]]laista bussikuskialinja-autonkuljettajaa rintaan. HänTämä selvisi. Samana iltana hän ampui kahtameni [[somalit|somaliasomali]]kerholle ja ampui kahta miestä, jotka hekin selvisivät hekin. ▼
* [[Yöllä 28. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius ampui neljästi [[turkki]]laista kioskinpitäjä Isa Aybaria. HänTämä sai vakavia vammoja, mutta onnistui kutsumaan poliisin ja selvisi lopultahyökkäyksestä. ▼
* [[30. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius ampui [[hägerstensåsen]]ilaista kaupanpitäjää, joka [[halvaus|halvaantui]], mutta selvisijäi hengissäeloon.▼
 
Ausonius oli käynyt armeijan ja osasi käyttää aseita, mutta ne olivat huonolaatuisia ja Ausoniuksen itsensä muokkaamia. Ausonius oli sahannut kiväärin piipun ja tukin lyhyemmäksi ja lisännyt revolveriin äänenvaimentimen. Tärkeänä todisteena oikeudenkäynnissä oli kalastajan koukkuun Lidingön sillan alta sattumalta tarttunut pistooli, joka onnistuttiin yhdistämään Ausoniukseen<ref name=hs11-93/><ref name=hs12-93>{{Lehtiviite | Tekijä = Hautamäki, Jaakko | Otsikko = ”Lasermies” syyllinen Tukholman murhaan| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.12.1993 | Sivut =27 | www = https://nakoislehti.hs.fi/b54798a9-6a65-4574-815b-ffcb764f6e44/27 | www-teksti = Näköislehti (maksullinen)| Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.
 
Mies pidätettiin pankkiryöstön yhteydessä 12. kesäkuuta 1992<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Tukholman poliisi sanoo löytäneensä ”lasermiehen” | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 18.6.1992 | Sivut = 33| www = https://nakoislehti.hs.fi/c81d3a07-4a88-4efb-9655-d97560546623/33| www-teksti = Näköislehti (maksullinen) | Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>. Hän pahoinpiteli myöhemmin oman lakimiehensä ja joutui oikeudenkäynnin ajaksi käsirautoihin. Toukokuussa 1995 Svean hovioikeus tuomitsi hänet elinkautiseen vankeuteen yhdestä murhasta, yhdeksästä murhan yrityksestä ja useasta pankkiryöstöstä. Kolme päivää tämän jälkeen hän yritti paeta tukholmalaisesta vankilasta haavoittaen yhtä vartijaa<ref name=paeta>{{Lehtiviite | Otsikko = Lasermies yritti paeta vankilasta | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 23.5.1995 | Sivut =27 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = https://nakoislehti.hs.fi/f7e7558d-72fc-4257-bbec-6db4d5aa7a90/27 | www-teksti = Näköislehti (maksullinen) | Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>. Hän on suorittanut tuomiotaan aluksi [[Kumlan vankila]]ssa ja vuodesta 2012 [[Österåker]]in vankilassa. Ausoniuksella on todettu [[antisosiaalinen persoonallisuushäiriö]]. Hän on useita kertoja anonut tuloksetta elinkautisen tuomionsa muuttamista määräaikaiseksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.svt.se/nyheter/uutiset/lasermiehen-anomus-hylattiin-taas | Nimeke = Lasermiehen anomus hylättiin| Tekijä = | Ajankohta = 2.11.2012| Julkaisu = | Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.
Brasilialaista muusikkoa ammuttuaan Ausonius lähti [[Las Vegas]]iin pelaamaan. Hän vieraili myös [[Grand Canyon]]illa ja "katosi" siten muutamaksi kuukaudeksi.
 
[[Gellert Tamas]] (s. [[1963]]) on julkaissut Ausoniuksesta bestsellerin ''Lasermannen – en berättelse om Sverige'' (2002). Kirjasta tehtiin vuonna 2005 näytelmä ja kolmiosainen minisarja ([[2002SVT]]). Huhtikuussa [[2006]] ''[[Aftonbladet]]'' ilmoitti, että Ausonius oli mennyt kihloihin 23-vuotiaan naisen kanssa, joka oli rakastunut häneen nähtyään sarjan televisiossa.▼
▲* [[22. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius lähti [[Uppsala]]an. Hän ampui [[chile]]läissyntyistä Erik Bongcam-Rudloffia, joka oli siihen aikaan opiskelija ja joka nykyään on menestynyt tutkija ja apulaisprofessori.
▲* [[23. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius palasi Tukholmaan ja ampui [[zimbabwe]]laista bussikuskia rintaan. Hän selvisi. Samana iltana hän ampui kahta [[somalit|somalia]], jotka selvisivät hekin.
▲* [[28. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius ampui neljästi [[turkki]]laista kioskinpitäjä Isa Aybaria. Hän sai vakavia vammoja, mutta onnistui kutsumaan poliisin ja selvisi lopulta.
▲* [[30. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius ampui [[hägerstensåsen]]ilaista kaupanpitäjää, joka [[halvaus|halvaantui]], mutta selvisi hengissä.
 
==Lähteet==
Ausonius oli käynyt armeijan ja osasi käyttää aseita, jotka kuitenkin olivat huonolaatuisia ja Ausoniuksen itsensä muokkaamia. Mies pidätettiin pankkiryöstön yhteydessä [[12. kesäkuuta]] [[1992]]. Hän pahoinpiteli myöhemmin oman lakimiehensä. Hän sai elinkautisen ja suoritti sitä vuonna [[2005]] Kumlan vankilassa. Ausoniuksella on todettu [[antisosiaalinen persoonallisuushäiriö]] eli psykopatia.
* Pohjolan poliisi kertoo 1996.
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
▲[[Gellert Tamas]] (s. [[1963]]) on julkaissut Ausoniuksesta bestsellerin ''Lasermannen – en berättelse om Sverige'' ([[2002]]). Huhtikuussa [[2006]] ''[[Aftonbladet]]'' ilmoitti, että Ausonius oli mennyt kihloihin 23-vuotiaan naisen kanssa.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tamas, Gellert | Vuosi=2002 | Nimeke=Lasermannen: En berättelse om Sverige | Julkaisupaikka=Stockholm | Julkaisija=Ordfront | Isbn=91-7324-873-8 }}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Tynkä/Henkilö}}
[[Luokka{{AAKKOSTUS:Ruotsalaiset murhaajat|Ausonius, John]]}}
[[Luokka:Ruotsalaiset elinkautisvangit|Ausonius, Johnsarjamurhaajat]]
[[Luokka:Ruotsalaiset elinkautisvangit]]
[[de:John Ausonius]]
[[Luokka:Vuonna 1953 syntyneet]]
[[en:John Ausonius]]
[[svLuokka:JohnElävät Ausoniushenkilöt]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Ausonius”