Ero sivun ”John Ausonius” versioiden välillä

Ausonius ampui Ruotsissa yhtätoista ihmistä elokuun [[1991]] ja helmikuun [[1992]] välisenä aikana. Hänet pidätettiin kesäkuussa 1992. Hän teki ensimmäiset murhayrityksensä lasertähtäimelläkiväärillä, varustetullajossa kiväärilläoli lasertähtäin, ja siirtyi myöhemmin käyttämään [[revolveri]]ina. Uhreista ainoastaan yksi kuoli vammoihinsa, mutta Ausonius haavoitti myös useita muita.

== Varhainen elämä Varhaisvaiheet==

Ausonius syntyi [[Lidingö]]ssä vuonna 1953. Hänen isänsä oli [[sveitsi]]läinen ja äitinsä [[saksa]]lainen. Hän kasvoi ItäLänsi-Tukholmassa [[Vällingby]]ssa ja joutui koulussa jatkuvan kiusaamisen kohteeksi lähinnä sukujuuriensa takia. Hänet ristittiin '''Wolfgangisänsä Alexandersukunimellä Zauggiksi'''Zaugg, mutta myöhemmin hän muutti nimensäsukunimensä muotoon '''John Wolfgang Alexander Stannerman''' ja sitten muotoon '''JohnAusonius<ref Wolfgangname=hs11-93>{{Lehtiviite Alexander| Ausonius'''Tekijä = Hautamäki, Jaakko | Otsikko = Lasermieheksi epäilty syytteeseen murhasta| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 19.11.1993 | Sivut =27 | www = https://nakoislehti.hs.fi/b2dc25b7-8613-42fa-95b9-37a35d464daa/27| www-teksti = Näköislehti (maksullinen)| Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.

Ausonius lähti saksalaiseen yksityiskouluun [[Tukholma]]an, mutta jätti sen kesken valmistumatta. Hän ehti opiskella tovin myös [[Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu|Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa]] ilman menestystä. Hänestä oli tullut Ruotsin kansalainen vuonna [[1979]].

Aikuisiällään Ausonius tunsi vastenmielisyyttä maahanmuuttajia, [[kommunismi|kommunisteja]] ja [[sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraatteja]] kohtaan. Hän teki aluksi huonopalkkaista työtä taksikuskina, mutta menestyi sitten osakemarkkinoilla ja tuli melko rikkaaksi.

Menestys ei kuitenkaan ollut kestävää, vaan pian Ausonius menetti omaisuutensa ja joutui ylläpitämään [[juppi]]-<nowiki/>elämäntyyliään [[pankkiryöstö]]illä. Saksan-matkallaan hänelleAusoniukselle kehittyi riippuvuus [[uhkapeli|uhkapeleihin]], joka oli omiaan tekemään hallaa Ausoniuksenhänen taloudelletaloudelleen.

* [[2. elokuuta]] [[1991]] Ausonius ampui selkään ensimmäistä uhriaan, joka oli 21-vuotias [[eritrea]]lainen mies. Hän selvisi; kaksi todistajaa ilmoitti nähneensä punaisen valon ennen laukauksen kuulumista.

* Illalla [[21. lokakuuta]] [[1991]] Ausonius ampui [[Tukholman yliopisto]]n ulkopuolella 25-vuotiasta [[iran]]ilaista opiskelija Shahram Khosravia selkään. Hän selviytyi.

* [[27. lokakuuta]] [[1991]] Ausonius yritti ampua koditonta [[kreikka]]laissyntyistä miestä kahdesti vatsaan. Mies näki kirkkaanpunaisen valon, kuuli laukauksia ja pakeni. Hän selvisihaavoittui haavoittuneenamutta selvisi.

* Keskipäivällä [[1. marraskuuta]] [[1991]] Ausonius käveli ravintolan keittiöön Tukholmassa ja ampui [[brasilia]]laista muusikkoa kerran päähän ja useasti vatsaan. HänTämä haavoittui vakavasti, mutta selvisi ja osasi antaa poliisille "Lasermiehen" tuntomerkit. Myös hän oli nähnyt punaisen valon, ennen joutumistaankuin joutui murhayrityksen kohteeksi.

* [[8. marraskuuta]] [[1991]] Ausonius haavoitti kuolettavasti iranilaista opiskelija Jimmy Ranjbaria, joka menehtyi vammoihinsa seuraavana päivänä.

Tämän jälkeen Ausonius lähti [[Las Vegas]]iin pelaamaan. Hän vieraili myös [[Grand Canyon]]illa ja "katosi" siten muutamaksipariksi kuukaudeksi. Vuonna 2018 varmistui, että hän oli vuodenvaihteen 1991–1992 tienoilla oleskellut Frankfurtissa ja ampunut kadulla pyöräilleen vanhan naisen kuoliaaksi ryöstääkseen tämän käsilaukun<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005488548.html | Nimeke = ”Lasermies” piti Tukholmaa kauhun vallassa puoli vuotta – syytetään nyt Auschwitzista selviytyneen naisen murhasta | Tekijä =Alenius, Jari | Ajankohta = 13.12.2017 | Viitattu = 5.1.2021 }}</ref>.

* [[22. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius lähti [[Uppsala]]an. Hän ampui [[chile]]läissyntyistä Erik Bongcam-Rudloffia, joka oli siihen aikaan tohtoriopiskelija ja joka nykyään on menestynyt tutkija ja apulaisprofessori.

* [[23. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius palasi Tukholmaan ja ampui keskellä päivää [[zimbabwe]]laista bussikuskialinja-autonkuljettajaa rintaan. HänTämä selvisi. Samana iltana hän meni [[somalit|somali]]kerholle ja ampui kahta miestä, jotka hekin selvisivät hekin.

* Yöllä [[28. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius ampui neljästi [[turkki]]laista kioskinpitäjä Isa Aybaria. HänTämä sai vakavia vammoja, mutta onnistui kutsumaan poliisin ja selvisi lopultahyökkäyksestä.

* [[30. tammikuuta]] [[1992]] Ausonius ampui [[hägerstensåsen]]ilaista kaupanpitäjää, joka [[halvaus|halvaantui]], mutta selvisijäi hengissäeloon.

Ausonius oli käynyt armeijan ja osasi käyttää aseita, jotkamutta kuitenkinne olivat huonolaatuisia ja Ausoniuksen itsensä muokkaamia. Ausonius oli sahannut kiväärin piipun ja tukin lyhyemmäksi ja lisännyt revolveriin äänenvaimentimen. Tärkeänä todisteena oikeudenkäynnissä oli kalastajan koukkuun Lidingön sillan alta sattumalta tarttunut pistooli, vaikkajoka senonnistuttiin tyyppisenyhdistämään aseenAusoniukseen<ref vaimennusname=hs11-93/><ref onname=hs12-93>{{Lehtiviite | Tekijä = Hautamäki, Jaakko | Otsikko = ”Lasermies” syyllinen Tukholman murhaan| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.12.1993 | Sivut =27 | www = https://nakoislehti.hs.fi/b54798a9-6a65-4574-815b-ffcb764f6e44/27 | www-teksti = Näköislehti (maksullinen)| Viitattu = 5.1.2021 mahdotonta}}</ref>.

[[Gellert Tamas]] (s. [[1963]]) on julkaissut Ausoniuksesta bestsellerin ''Lasermannen – en berättelse om Sverige'' ([[2002]]). Kirjasta tehtiin vuonna 2005 näytelmä ja kolmiosainen minisarja ([[SVT]]). Huhtikuussa 2006 ''[[Aftonbladet]]'' ilmoitti, että Ausonius oli mennyt kihloihin 23-vuotiaan naisen kanssa, joka oli rakastunut häneen nähtyään sarjan televisiossa.