Wikipedia

Ero sivun ”Uuspakanuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(29 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
[[Tiedosto:Pagan religions symbols.svg|pienois|Uuspakanallisten uskontojen tunnuksia: [[Rodnoverilaisuus|slaavilainen]] • [[Keltismi|kelttiläinen]] • [[Hetenismi|germaaninen]] • [[Helleeninusko|kreikkalainen]] • [[wicca]] • [[Roomalainen uuspakanuus|roomalainen]] • wicca, [[uusnoituus]] tai [[jumalatar-liike]] • [[Kemetismi|egyptiläinen]] • [[Natib Qadish|mesopotamialainen]].]]
{{Uuspakanuus2}}
'''Uuspakanuus''' tarkoittaa nykyaikana tietoisesti kehitettyjä [[Uudet uskonnolliset liikkeet|uskonnollisia suuntauksia]], jotka pyrkivät jäljittelemään, elvyttämään tai ennallistamaan alkuperäisiä historiallisia [[Pakanuus|pakana]]- ja muinaisuskontoja. Jotkut uuspakanallisuuden muodot yhdistelevät aineksia useista [[Uskonto|uskonnoista]] ja uusista ajatuksista. Toiset uuspakanallisuuden muodot taas pyrkivät alkuperäisyyteen ja usein tietyn historiallisen pakanauskonnon elvyttämiseen.<ref name="arkki"/> Uuspakanuuden suuntauksia ovat muun muassa [[wicca]] ja muu [[uusnoituus]], [[uussamanismi]], [[aasainusko]] ja [[druidismi]].<ref name="uskonnot.fi"/>
[[Kuva:Neopagan graveyard.JPG|right|thumb|Uuspakanallinen hautausmaa Islannissa.]]
'''Uuspakanuus''' on nimitys, jota on [[1950-luku|1950-luvulta]] lähtien käytetty nykyaikana tietoisesti kehitetyistä [[Uskonto|uskonnollisista]] suuntauksista, jotka pyrkivät jäljittelemään, elvyttämään tai ennallistamaan alkuperäisiä historiallisia [[eurooppa]]laisia [[Pakanuus|pakana]]- ja muinaisuskontoja. Jotkut uuspakanallisuuden muodot yhdistelevät aineksia useista uskonnoista ja uusista uskomuksista ja ajatuksista. Toiset uuspakanallisuuden muodot taas pyrkivät alkuperäisyyteen ja usein tietyn historiallisen pakanauskonnon elvyttämiseen.<ref name="arkki">{{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo ym. | Nimeke=Maailmanuskontojen arkki | Selite=8. uudistettu painos. Arkki-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-37-4782-4}}</ref> Uuspakanuuden suuntauksiin kuuluvat muun muassa [[wicca]], [[uussamanismi]], [[aasainusko]] ja [[druidismi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=11 | Nimeke=Alkuperäisuskonnot ja uuspakanuus | Julkaisija=Uskonnot Suomessa -hanke | Viitattu=25.3.2010}}</ref>
 
Uuspakanuuden syntyyn vaikutti 1800-luvun [[Romantiikka|romantiikan]] kiinnostus [[Eurooppa|eurooppalaisiin]] esikristillisiin perinteisiin ja [[Esoteerisuus|esoteerisuuteen]]. 1900-luvulla tietämys [[Alkuperäiskansa|alkuperäiskansojen]] yhä elävästä [[Šamanismi|samanistisesta]] perinteestä lisääntyi. Järjestäytyneet uuspakanalliset liikkeet saivat laajempaa suosiota 1900-luvun jälkipuoliskolla. Nykyaikaista pakanuutta harjoitetaan osana modernia elämää, mutta sitä ovat innoittaneet paikallisten alkuperäisuskontojen eli kotoperäisten uskontojen uskomukset ja [[rituaali]]t. Uuspakanuus korostaa yhteyttä [[Luonto|luonnon]] kiertoon ja sen piirissä puhutaan usein [[Luonnonuskonto|luonnonuskonnosta]].<ref name="uskonnot.fi"/>
Luonnonuskovaisten keskuudessa on yleistä [[panteismi]] eli [[Maailmankaikkeus|kaikkeuden]] pitäminen [[pyhä]]nä tai [[animismi]] eli käsitys kaiken [[sielu]]llisuudesta. Kolmas näkemys on [[polyteismi]], usko että jumalalla on useita ilmenemismuotoja tai että on useita eri jumalia, jotka edustavat luonnon ja elämän eri puolia, kuten miehisiä ja naisellisia.<ref name="luonnonuskonnot">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/uskonnot.html | Nimeke=Mitä ovat luonnonuskonnot? | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009}}</ref> Pakana ei välttämättä usko mihinkään jumalolentoon, vaan jumala voi olla myös [[vertauskuva]].<ref name="kertaus">{{Kirjaviite | Tekijä=Tiimonen, Soili | Nimeke=Uskonto: Lukion kertauskirja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29836-0}}</ref>
 
Luonnonuskovaisten keskuudessa on yleistä [[panteismi]] eli kaikkeuden pitäminen [[pyhä]]nä tai [[animismi]] eli käsitys kaiken [[sielu]]llisuudesta. Kolmas näkemys on [[polyteismi]], usko että [[jumala]]lla on useita ilmenemismuotoja tai että on useita eri [[Jumalolento|jumalia]], jotka edustavat luonnon ja elämän eri puolia, kuten miehisiä ja naisellisia.<ref name="luonnonuskonnot"/> Pakana ei välttämättä usko mihinkään jumalolentoon, vaan jumala voi olla myös [[vertauskuva]].<ref name="kertaus"/> Monet uuspakanat kannattavat yksilöllistä uskonnon harjoittamista ja tutkimista, ja välttävät järjestäytymistä.<ref name="arkki"/> Uuspakanallisille liikkeille on yhteistä läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne [[luonto]]aluontoa kohtaan. He eivät etsi [[Pelastus (uskonto)|pelastusta]] tai [[Valaistuminen|valaistumista]], vaan ajattelevat [[maa]]nmaan henkiseksi kodikseen. Heitä yhdistää myös luonnon kiertokulun kunnioittaminen ja [[moraali]]käsitys, joka sallii yksilön toimia mielensä mukaan, mikäli ei vahingoita toisia.<ref name="arkki"/>
 
== Vanhapakanallinen perusta ==
== Pakanuus ==
[[Kuva:Pagan religions symbols.svg|thumb|200px|right|Uuspakanallisten uskontojen tunnuksia: [[Rodnoverilaisuus|slaavilainen]] • [[Keltismi|kelttiläinen]] • [[Hetenismi|germaaninen]] • [[Helleeninusko|kreikkalainen]] • [[Wicca]] • [[Roomalainen Tapa Jumalat|roomalainen]] • [[Uusnoituus]]/Wicca • [[Kemetismi|egyptiläinen]] • [[Natib Qadish|mesopotamialainen]]]]
 
{{Pääartikkeli|[[Pakanuus]]}}
 
Uuspakanalliset uskonnot perustuvat historiallisiin pakanallisiin uskontoihin, eli [[Kristinusko|kristillisyyden]], [[Juutalaisuus|juutalaisuuden]] ja [[islam]]in ulkopuolisiin uskontoihin.<ref name="kotus"/> Erityisesti [[Polyteismi|monijumalaisia]] ja [[Panteismi|luontoa sieluttavia]] [[Varhaiskantaiset uskonnot|varhaiskantaisia uskontoja]] on nimitetty ''vanhapakanallisiksi'' uskonnoiksi erotuksena uuspakanuudesta. Suurin osa vanhoista kansallisista luonnonuskonnoista on väistynyt esimerkiksi kristinuskon ja islamin tieltä.<ref name="kertaus"/>
Pakanuus ({{k-la|paganitas}}) tarkoittaa pakanauskonnon harjoittamista.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Termiä ''pakanauskonto'' on käytetty [[kristinusko]]n piirissä kristillisyyden, [[Juutalaisuus|juutalaisuuden]] ja [[islam]]in ulkopuolisista uskonnoista<ref name="Kielitoimiston sanakirja"/>. Sana pakana on johdettu [[latina]]n adjektiivista ''paganus'', joka tarkoittaa [[Maaseutu|maalaista]] tai kyläläistä. Nimitys johtuu siitä, että kristinusko oli sen varhaisina aikoina erityisesti [[kaupunki]]laisten uskonto, maaseudulla asuvien ollessa vanhojen uskontojen kannattajia.<ref name="arkki"/>
 
ErityisestiPakanuutena on usein pidetty [[PolyteismiAnimismi|monijumalisiaanimistisia]] jauskontoja, [[PanteismiŠamanismi|luontoa sieluttaviasamanismin]] (šamanismi), [[Varhaiskantaiset uskonnotVainajainpalvonta|varhaiskantaisia uskontojavainajainpalvonnan]] onja nimitetty[[Taikuus vanhapakanallisiksi(yliluonnollinen)|magian]] uskonnoiksi erotuksena uuspakanuudestaharjoitusta. [[EurooppaUskonto Euroopassa|Eurooppalaisten]]laisten pakanauskontojen joukkoon lasketaan erilaisiapakanallisten [[luonnonuskontoLuonnonuskonto|luonnonuskontojen]]ja, joiden uskonnollisiin toimituksiin voi kuulua esimerkiksi [[Kalenteririitti|vuodenkiertoon]], [[taivaankappale]]isiintaivaankappaleisiin ja [[Hedelmällisyys|hedelmällisyyteen]] liittyviä [[Riitti|riittejä]].<ref Usein pakanuutena on pidettyname="kertaus"/> [[AnimismiMetsästäjä-keräilijät|animistisiaMetsästäjä-keräilijäheimojen]] uskontoja, [[šamanismianimismi]]nssa eli sieluttavassa todellisuuskäsityksessä ihminen on usein jokseenkin tasavertainen eläinten, [[Vainajainpalvonta|vainajainpalvonnan]]kasvien ja luonnonvoimien kanssa. [[magiaRituaali]]nt harjoitustaovat välttämättömiä, koska niillä pyydetään lupa käyttää eläimiä tai kasveja ravinnoksi, puuta polttopuuksi sekä muuta vastaavaa.<ref name="kertaus" />
 
[[Tiedosto:Lady_of_Cornwall.jpg|pienois|Lady of Cornwall ja kukkaistytöt. Gorsedh Kernow -järjestö on elvyttänyt [[Keltit|kelttiläistä]] kulttuuria.]]
[[Metsästäjä-keräilijät|Metsästäjä-keräilijäheimojen]] [[Animismi|sieluttavassa]] todellisuuskäsityksessä ihminen on usein jokseenkin tasavertainen eläinten, kasvien ja luonnonvoimien kanssa. [[Rituaali]]t ovat välttämättömiä, koska niillä pyydetään lupa käyttää eläimiä tai kasveja ravinnoksi, puuta polttopuuksi sekä muuta vastaavaa.<ref name="kertaus"/> [[Šamanismi|Šamanistisessa]] kulttuurissa on keskeinen osa šamaanilla. Hän on usein [[Kansanparannus|parantaja]] ja [[Ennustaminen|ennustaja]], hän neuvoo eri ongelmissa ja toimii yhdyssiteenä [[henkimaailma]]n ja ihmisten välillä. Šamanismiin liittyy usein [[Muuntunut tajunnantila|muuntuneiden tajunnantilojen]] käyttö yhteytenä [[henkimaailma]]an. [[Transsi]]tilaa haettiin muun muassa huumaavilla aineilla, rytmikkäällä musiikilla ja laululla, toistuvilla tanssiliikkeillä ja muilla toistuvilla rituaaleilla.<ref name="Spectrum"/> Lähes kaikilla maapallon pohjoisilla alueilla on harjoitettu šamanismia.<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 10. osa, Rad–Sio | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-0-07249-4}}</ref>
Samanistisessa kulttuurissa on keskeinen osa šamaanilla. Hän on usein [[Kansanparannus|parantaja]] ja [[Ennustaminen (taikausko)|ennustaja]], hän neuvoo eri ongelmissa ja toimii yhdyssiteenä [[henkimaailma]]n ja ihmisten välillä. Samanismiin liittyy usein [[Muuntunut tajunnantila|muuntuneiden tajunnantilojen]] käyttö yhteytenä henkimaailmaan. [[Transsi]]tilaa haettiin muun muassa huumaavilla aineilla, rytmikkäällä musiikilla ja laululla, toistuvilla tanssiliikkeillä ja muilla toistuvilla rituaaleilla.<ref name="Spectrum"/>
 
Suomessa valtauskontona oli ennen kristinuskon tuloa paikkakunnittain erilaisia piirteitä omannut [[suomalainen muinaisusko]]. Paikallinen muinaisusko oli monijumalaisuutta, johon kuului oma [[Suomalainen mytologia|tarustonsa]]. Usko siirtyi perimätiedon ja riittien välityksellä sukupolvelta toiselle. Muinaissuomalaiset uskoivat [[Haltija|haltijoihin]] sekä useisiin jumaliin, joista merkittävimpiä olivat [[Ukko ylijumala]], [[Ahti]], [[Tapio]] ja [[Ilmarinen (jumala)|Ilmarinen]].<ref name="kertaus"/> Kristinuskon tultua Suomeen vanhat suomalaiset pakanalliset uskomukset säilyivät pitkään kristinuskon rinnalla paikoin 1900-luvulle saakka.<ref name="Halikko"/>
Suurin osa vanhoista kansallisista luonnonuskonnoista on väistynyt esimerkiksi kristinuskon ja islamin tieltä.<ref name="kertaus"/> Monilla seuduilla on vielä alkuperäisuskontojen kannattajia. Etenkin monien alueiden [[alkuperäisasukkaat]] lasketaan vanhapakanallisiksi. Luonnonuskontoja on vielä voimissaan [[Afrikka|Afrikassa]], [[Oseania]]ssa, [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]] sekä harvaan asuttujen pohjoisalueiden kansojen kuten [[inuiitit|inuiittien]] keskuudessa.<ref name="kertaus" />
 
[[Baltian maat|Baltian]] ja [[Venäjä]]n luonnonuskontojen edustajat saattavat kutsua uskontojaan omauskoksi tai maauskoksi.<ref name="Sallamaa"/> [[Viro]]n väestöstä yksitoista prosenttia on valtion teettämässä kyselyssä kertonut harjoittavansa maauskoa. Valtio on rauhoittanut useita satoja pyhiä luonnonkohteita, jotka ovat yleensä puita tai lähteitä. Uskomista tärkeämpää on toiminta, mikä tarkoittaa [[Kansanperinne|kansanperinteen]] harrastusta: vanhat [[Kansanlaulu|laulut]], [[Leikki|leikit]], [[käsityö]]t, [[Perinneruoka|ruuat]], vaatteet, [[koru]]t ja uskomukset siirretään lapsille vuotuisissa juhlissa. Keskeisiä juhlapäiviä ovat auringonkiertoon liittyvät tasaus- ja seisauspäivät. Yhteisön kalenteri aloittaa ajanlaskun jääkaudesta 10&nbsp;000 vuotta sitten. [[Maavalla Koda]]n edustama maausko haluaa muistuttaa olevansa vanhempi perinne kuin kristinusko.<ref name="Ala-Huissi"/>
[[Suomi|Suomessa]] valtauskontona oli ennen kristinuskon tuloa paikkakunnittain erilaisia piirteitä omannut [[suomalainen muinaisusko]]. Paikallinen muinaisusko oli monijumalisuutta, johon kuului oma [[Suomalainen mytologia|tarustonsa]]. Usko siirtyi perimätiedon ja riittien välityksellä sukupolvelta toiselle. Muinaissuomalaiset uskoivat [[Haltija|haltijoihin]] sekä useisiin jumaliin, joista merkittävimpiä olivat [[Ukko ylijumala]], [[Ahti]], [[Tapio]] ja [[Ilmarinen (jumala)|Ilmarinen]].<ref name="kertaus" /> Kristinuskon tultua Suomeen vanhat suomalaiset pakanalliset uskomukset säilyivät pitkään kristinuskon rinnalla paikoin 1900-luvulle saakka.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hirviluoto, Anna-Liisa & Pitkänen, Kari | Nimeke=Halikon historia 1 | Julkaisupaikka=Halikko | Julkaisija=Halikon kunta | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 952-90-3797-X}}
</ref>
 
== Uuspakanuuden määrittelyä ==
[[Baltia]]n ja [[Venäjä]]n luonnonuskontojen edustajat saattavat kutsua uskontojaan omauskoksi tai maauskoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suri.ee/etnofutu/4/omausk_fi.html | Nimeke=Pakanuus palasi takaisin omauskona | Tekijä=Sallamaa, Kari | Julkaisija=Soome-Ugri Rahvaste Infokeskus | Viitattu=16.1.2009}}</ref> [[Viro]]n väestöstä yksitoista prosenttia on valtion teettämässä kyselyssä kertonut harjoittavansa maauskoa. Valtio on rauhoittanut useita satoja pyhiä luonnonkohteita, jotka ovat yleensä [[Puu|puita]] tai [[Lähde|lähteitä]]. Uskomista tärkeämpää on toiminta, mikä tarkoittaa [[Kansanperinne|kansanperinteen]] harrastusta: vanhat [[Kansanlaulu|laulut]], [[Leikki|leikit]], [[käsityö]]t, [[Perinneruoka|ruuat]], vaatteet, [[koru]]t ja uskomukset siirretään lapsille vuotuisissa [[Kalenteririitti|juhlissa]]. Keskeisiä juhlapäiviä ovat auringonkiertoon liittyvät tasaus- ja seisauspäivät. Yhteisön kalenteri aloittaa ajanlaskun jääkaudesta 10 000 vuotta sitten. [[Maavalla Koda]]n edustama maausko haluaa muistuttaa olevansa vanhempi perinne kuin kristinusko.<ref name="Ala-Huissi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/juttusarja/penaali/artikkeli/Maauskoisilla+on+j%C3%A4%C3%A4kauden+kalenteri/1135254832869 | Nimeke=Maauskoisilla on jääkauden kalenteri | Tekijä=Ala-Huissi, Jaana | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=20.3.2010 | Viitattu=5.1.1011}}</ref>
 
[[Tiedosto:Neopagan graveyard.JPG|pienois|Uuspakanallinen hautausmaa Islannissa.]]
== Uuspakanuus ja luonto ==
Monet uuspakanalliset uskonnot perustuvat luonnonpalvontaan. Luonnonuskontojen kannattajat katsovat edustavansa henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia uskontoja ja elämäntapoja. Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta luontoa ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen eikä sitä ylempänä tai alempana.<ref name="luonnonuskonnot"/> Usein uuspakanayhteisöt suorittavat uskonnolliset rituaalinsa ulkona.<ref name="Robinson"/>
 
Kaikki uuspakanalliset uskonnot eivät ole luontokeskeisiä. Esimerkiksi germaanisiin ja skandinaavisiin perinteisiin pohjautuvissa suuntauksissa uskonnon muut merkitykset saattavat olla ulkoista luontoa keskeisempiä.<ref name="Potinkara"/> Uuspakanuuden rajaaminen ei ole muutenkaan välttämättä selkeää. Esimerkiksi uussamanismi tai [[wicca]]n kaltainen uusnoituus saatetaan erottaa uuspakanuudesta. Seremoniallisen magian harjoittajat saattavat kutsua itseään uuspakanoiksi, vaikka luontokeskeisyys ja esikristilliset perinteet eivät ole heidän uskonnonharjoituksessaan keskeisiä.<ref name="Potinkara"/>
[[Kuva:Neopaganism numbers by country.png|right|thumb|350px|Uuspakanuuden kannatus maittain.]]
 
Uuspakanuus mielletään yleensä individualistiseksi ja [[Suvaitsevaisuus|suvaitsevaiseksi]] uskonnollisuuden muodoksi. Hierarkiat, auktoriteetit ja [[dogmi]]t eivät ole merkittävässä asemassa. Osa pakanoista on [[Eklektismi|eklektikkoja]], jotka poimivat vaikutteita useista eri uskonnoista. Esimerkiksi wiccalaisessa yhteisössä rituaalit ovat uskomuksia keskeisempiä. Tässä mielessä uuspakanuus edustaa verkostotyyppisiä [[Uudet uskonnolliset liikkeet|uusia uskonnollisia liikkeitä]] sekä nykyaikaisissa yhteiskunnissa yleistynyttä uskonnollisuutta yksilöllisenä valintana.<ref name="Potinkara"/><ref name="Pagliarulo"/> 2000-luvulla järjestäytyneiden uskontojen jäsenmäärät ovat olleet [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] kaltaisissa länsimaissa laskussa. Tilastojen mukaan etenkin monet [[Y-sukupolvi|y-sukupolven]] edustajat ovat hylänneet [[monoteismi]]n eli uskon yhteen, usein miespuoliseksi käsitettyyn jumalaan. Kristinusko saatetaan mieltää esimerkiksi naisia ja seksuaalivähemmistöjä syrjiväksi instituutioksi, pakanuus taas yhdistetään [[Siirtomaavallan purkautuminen|dekolonisaatioon]].<ref name="dazed"/>
Monet uuspakanalliset uskonnot perustuvat luonnonpalvontaan. [[Luonnonuskonto]]jen kannattajat katsovat edustavansa henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia uskontoja ja elämäntapoja. Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta [[luonto]]a ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen eikä sitä ylempänä tai alempana.<ref name="luonnonuskonnot"/>
 
Kaikki uuspakanalliset uskonnot eivät ole luontokeskeisiä. Esimerkiksi germaanisiin ja skandinaavisiin perinteisiin pohjautuvissa suuntauksissa uskonnon muut merkitykset saattavat olla ulkoista luontoa keskeisempiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia12.pdf | Nimeke=Postmodernit pakanat | Tekijä=Potinkara, Nika | Sivu=2 | Selite=Jargonia-verkkojulkaisusarja 12 | Ajankohta=4.9.2007 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=3.6.2009}}</ref>
 
== Uuspakanallisia uskontoja ==
 
=== Aasainusko ===
 
{{Pääartikkeli|[[Aasainusko]]}}
 
[[Aasainusko]]iset pyrkivät elvyttämään [[Skandinavia]]ssa [[Viikinkiaika|viikinkiajalla]] vallinneen [[Skandinaavinen muinaisusko|skandinaavisen uskonnon]].<ref name="Asatru"/> Aasainusko perustuu ennen kaikkea [[muinaisnorja]]nkielisten [[Edda]]-runojen kuvaamaan [[Skandinaavinen mytologia|mytologiaan]]. Nykyaikainen aasainusko on saanut alkunsa [[Islanti|Islannissa]], jossa perustettiin muinaispohjoismaiseen pakanuuteen perustuva yhteisö Ásatrúarfélagið vuonna 1973.<ref name="Aarnio"/> Aasainusko edustaa tutkimuskirjallisuudessa etnopakanuudeksi nimettyä suuntausta, jossa pidetään tärkeimpänä lähteenä paikallisia esikristillisiä uskontoperinteitä.<ref name="Arola"/>
 
=== Dievturilaisuus ===
 
Dievturilaisuus ({{k-lv|Dievturība}}) on [[latvia]]lainen uuspakanallinen uskonto, joka pohjautuu osittain latvialaisten alkuperäisiin kristinuskoa edeltäneisiin uskoihinalkuperäisuskoihin. Uskon nimi on johdettu jumalaa tarkoittavasta sanasta ''[[Dievs]]''. Latvian ja Liettuan balteilla oli yhteisiä perinteitä, esimerkiksi ukkosenjumala [[Perkūnas]]<ref name="Rislakki"/>.
 
Dievturilaisuus luotiin vuosina 1923–1924. Se levisi lähinnä älymystön keskuudessa ja sen tarkoituksena oli uudistaa perinteistä uskoa kristinuskoa edeltäneeltä ajalta. Uskonnollisina teksteinä käytettiin lähinnä kansanperinteestä kertoneita ''[[Daina|dainoja]]'', joihin liitettiin myös kristinuskoon kuuluvia tapoja. Uskonnon luominen liittyi mielipiteisiin siitä, että Latvian valtauskonto eli [[luterilaisuus]] oli perustavanlaatuisesti ulkomainen ja siten vieras latvialaisille. Maailmansotia edeltäneenä aikana liikkeen johtohahmoja olivat [[Ernests Brastiņš]] ja [[Arvēds Brastiņš]]. Koska uskonnon seuraajat olivat lähinnä älymystöä, sen ympärille muodostui myös paljon kansanperinnettä selittävää kirjallisuutta. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Neuvostoliitto karkotti suurimman osan liikkeen johtohahmoista Siperiaan. Se säilyi neuvostoajan yli länteen paenneiden keskuudessa, ja se herätettiin uudelleen henkiin Latvian itsenäistyttyä vuonna 1991.<ref name="Plakans"/>
 
=== Druidismi ===
Dievturilaisuus luotiin vuosina 1923–1924. Se levisi lähinnä älymystön keskuudessa ja sen tarkoituksena oli uudistaa perinteistä uskoa kristinuskoa edeltäneeltä ajalta. Uskonnollisina teksteinä käytettiin lähinnä kansanperinteestä kertoneita [[daina|dainoja]], joihin liitettiin myös kristinuskoon kuuluvia tapoja. Uskonnon luominen liittyi mielipiteisiin siitä, että Latvian valtauskonto eli [[luterilaisuus]] oli perustavanlaatuisesti ulkomainen ja siten vieras latvialaisille. Maailmansotia edeltäneenä aikana liikkeen johtohahmoja olivat [[Ernests Brastiņš]] ja [[Arvēds Brastiņš]]. Koska uskonnon seuraajat olivat lähinnä älymystöä, sen ympärille muodostui myös paljon kansanperinnettä selittävää kirjallisuutta. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Neuvostoliitto karkotti suurimman osan liikkeen johtohahmoista Siperiaan. Se säilyi neuvostoajan yli länteen paenneiden keskuudessa, ja se herätettiin uudelleen henkiin Latvian itsenäistyttyä vuonna 1991.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Andrejs Plakans | Nimeke = Historical Dictionary of Latvia | Vuosi = 2008 | Sivu = 78 | Julkaisija = The Scarecrow Press | Tunniste = ISBN 978-0-8108-5515-1 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
=== Keltismi ===
==== Druidismi ====
[[Kuva:Druidess.png|thumb|150px||Nykyajan druiditar.]]
{{Pääartikkeli|[[Druidismi]]}}
 
[[Druidi]]t olivat [[pappi]]sluokan jäseniä, joita esiintyi [[Iso-Britannia (saari)|Britteinsaarilla]] ja [[Gallia]]ssa [[Keltit|kelttiläisten]] kansojen keskuudessa noin 2&nbsp;000 vuotta sitten. Uusi druidiliike on nähnyt itsensä tämän muinaisuskonnon seuraajina. Druidiuskonnolla on nykyisin kannattajia Britanniassa, [[Ranska]]ssa ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sjöblom, Tom | Nimeke=Druidit: Tietäjiä, pappeja ja samaaneja | Selite=Tietolipas 200 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-746-842-3}}</ref>
[[Tiedosto:Druidess.png|pienois|pysty=0.6|Nykyajan druiditar.]]
[[Druidi]]t olivat [[pappi]]sluokan jäseniä, joita esiintyi [[Iso-Britannia (saari)|Britteinsaarilla]] ja [[Gallia]]ssa [[Keltit|kelttiläisten]] kansojen keskuudessa noin 2&nbsp;000 vuotta sitten. Uusi druidiliike on nähnyt itsensä tämän muinaisuskonnon seuraajina. Druidiuskonnolla on nykyisin kannattajia [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]], [[Ranska]]ssa ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]].<ref name="Sjoblom"/> Druidismiin liittyy vuodenaikajuhlia, joiden nimet ovat käytössä myös wiccassa.<ref name="uskonnot.fi"/>
 
=== Hellenismi ===
{{pääartikkeli|[[Hellenismi (uskonto)]]}}
[[Hellenismi (uskonto)|Hellenismi]] perustuu [[Antiikin Kreikan uskonto|antiikin Kreikan uskontoon]]. Se on nykymuodossaan monimuotoinen uskonto, jossa perinteisiä kreikkalaisia jumalia voidaan palvoa perinteisin palvelumenoin tai heitä voidaan kunnioittaa uudemmilla tavoilla.<ref name=pakanaverkko>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/hellenismi | Nimeke = Hellenismi | Tekijä = Campbell, Drew | Ajankohta = | Julkaisija = Pakanaverkko | Viitattu = 20.2.2019 }}</ref>
 
{{Pääartikkeli|[[Hellenismi (uskonto)]]}}
=== Hetenismi ===
{{Pääartikkeli|[[Hetenismi]]}}
 
[[Hellenismi (uskonto)|Hellenismi]] perustuu [[Antiikin Kreikan uskonto|antiikin Kreikan uskontoon]]. Se on nykymuodossaan monimuotoinen uskonto, jossa perinteisiä kreikkalaisia jumalia voidaan palvoa perinteisin palvelumenoin tai heitä voidaan kunnioittaa uudemmilla tavoilla.<ref name="hellenismi"/>
Hetenismin harjoittajat näkevät itsensä [[germaanit|germaanisen]] uskonnon perillisinä.
 
==== AasainuskoHetenismi ====
[[Kuva:Þingblót 2009.jpg|thumb|Islantilaisten aasainuskoisten juhlakulkue.]]
 
{{Pääartikkeli|[[AasainuskoHetenismi]]}}
 
Hetenismin harjoittajat näkevät itsensä [[Germaaninen mytologia|germaanisen uskonnon]] perillisinä.
[[Aasainusko]]iset pyrkivät elvyttämään [[Skandinavia]]ssa [[Viikinkiaika|viikinkiajalla]] vallinneen [[Skandinaavinen muinaisusko|skandinaavisen uskonnon]].<ref name="Pakanaverkko">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/asatru | Nimeke=Asatru | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=14.9.2009}}</ref> Aasainusko perustuu ennen kaikkea [[muinaisnorja]]nkielisten [[Edda]]-runojen kuvaamaan [[Skandinaavinen mytologia|mytologiaan]].<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Eddan jumalrunot | Suomentaja =sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 (2. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-11503-7}}</ref> Nykyaikainen aasainusko on saanut alkunsa [[Islanti|Islannissa]], jossa perustettiin muinaispohjoismaiseen pakanuuteen perustuva yhteisö Ásatrúarfélagið vuonna 1973.<ref>Aarnio, Topi: Vanhat jumalat, uudet pakanat. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Jussi (toim.) | Nimeke=Vanhat jumalat, uudet tulkinnat: Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa | Selite=Uskontotiede 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-45-9890-3}}</ref>
 
=== Rodismi ===
 
{{Pääartikkeli|[[Rodismi]]}}
 
Rodismin harjoittajat näkevät itsensä slaavilaisen uskonnon perillisinä.
Rodismin harjoittajat näkevät itsensä [[Slaavilainen mytologia|slaavilaisen uskonnon]] perillisinä.
 
=== Romuva ===
[[Kuva:Kulgrinda1.2009-08-22.jpg|thumb|[[Romuva]]-juhla Liettuassa.]]
 
{{Pääartikkeli|[[Romuva]]}}
 
[[Tiedosto:Romuvan ceremony (10).PNG|pienois|[[Romuva]]-juhla Liettuassa.]]
Romuva kuuluu [[balttilainen mytologia|balttilaiseen mytologiaan]]. Se oli luultavasti alun perin [[muinaispreussin kieli|muinaispreussilainen]] pyhättö, jonka 1200-luvun ristiretkeläiset, todennäköisimmin [[Kalpaveljet]] tuhosivat. Filosofi [[Vydūnas]] pitää Romuva uskonnollisena taivaana tai sen vertauskuvana.
[[Liettua]]ssa on vuodenkierron juhlissa säilynyt paljon pakanallisia piirteitä. Samoin tiedot pyhistä luonnonpaikoista ovat säilyneet nykypäivään. [[Katolinen kirkko]] otti näitä paikkoja omikseen ja rakensi usein [[Kirkko (rakennus)|kirkkoja]] pakanoiden pyhille paikoille. 1400-luvun alussa viimeisen heimon ilmoitettiin kirkollisissa lähteissä kääntyneen kristinuskoon, mutta pakanuus säilyi vielä sen jälkeenkin. Vanha uskonto säilyi maalaisten keskuudessa ja kirkossakäynti jäi pinnalliseksi tavaksi. Vielä 1700-luvun lopulla oli järjestäytyneitä pakanaryhmiä, jotka harjoittivat rituaaleja salaa metsissä.<ref name="Rislakki"/>
 
Sana Romuva kuuluu [[Balttilainen mytologia|balttilaiseen mytologiaan]]. Se oli luultavasti alun perin [[Muinaispreussin kieli|muinaispreussilainen]] pyhättö, jonka 1200-luvun ristiretkeläiset, todennäköisimmin [[Kalpaveljet]] tuhosivat. Filosofi [[Vydūnas]] pitää Romuva uskonnollisena [[Taivas (uskonto)|taivaana]] tai sen vertauskuvana. Nykyään Romuva on uuspakanallinen uskontokunta, joka toimii lähinnä Liettuassa. Se perustettiin vuonna 1967, ja alkoi toimia näkyvämmin Liettuan saatua itsenäisyytensä takaisin 1990.<ref name="romuva"/>
Nykyään Romuva on uuspakanallinen uskontokunta, joka toimii lähinnä [[Liettua]]ssa. Se perustettiin vuonna 1967, ja alkoi toimia näkyvämmin Liettuan saatua itsenäisyytensä takaisin 1990.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ecer-org.eu/organisations/lithuanian-baltic-religion-romuva/?lang=en | Nimeke = Romuva | Julkaisija = ECER - European Congress of Ethnic Religions | Viitattu =3.12.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Romuvan tunnus on liekehtivä [[Metsätammi|tammi]].
 
[[Latvia]]n ja [[Liettua]]n balteilla on edelleen samantapaisia myyttisiä perinteitä. Niiden päämääräksi katsotaan sisäinen rauha ja rauha luonnon kanssa. Balttilainen muinaisusko ei kiellä toisten jumalien olemassaoloa.
 
=== Suomenusko ===
 
{{Pääartikkeli|[[Suomenusko]]}}
 
[[Suomenusko|Suomalaiset pakanat]] ovat pyrkineet elvyttämään suomalaisen mytologian tietämystä ja kannatusta.<ref name="Taivaannaula">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/taivaannaula.php | Nimeke=Taivaannaula | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}</ref> Suomenusko tai suomalainen uuspakanuus viittaa uuspakanalliseen elämänkäsitykseen, jossa keskeisessä osassa ovat [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisten kansojen]] mytologia, uskomukset, arvot sekä [[Luonto|luonnon]] ja esivanhempien kunnioitus.<ref name="helajuhla">{{Verkkoviite | Tekijä=Pesonen, Jarkko | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=16.11.2008}}</ref> Nykyiset suomenuskoiset ajattelevat, että uskova voi kunnioittaa niitä kotoperäisen uskon jumaluuksia, jotka hän kokee itselleen läheisimmiksi ja pyrkiä rakentamaan suhteen näihin jumaliin. Jumalia on lähestytty myyttien sekä palvontamenojen ja tapojen kautta.<ref name="Muinaissuomalaisia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/jumalatjamuut.php | Nimeke=Muinaissuomalaisia jumalia ja haltijoita | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}</ref> Nykysuomalaiset muun muassa ylläpitävät [[Pyhä lehto|pyhiä lehtoja]] ja kokoontuvat yhteisiin juhlatilaisuuksiin.<ref name="helajuhla"/>
 
Suomenuskon lähtökohtana on [[hengellisyys]], arvostus [[luonto]]a kohtaan ja perinteiden jatkaminen.<ref name="ukk">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/ukk.php | Nimeke=Taivaannaulalta usein kysyttyä | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=17.8.2009}}</ref> Luonnon ajatellaan olevan sielullinen. Näkymätön väki, vainajat, jumalat ja [[Luonnonhenki|luonnonhenget]] ovat vahvimmin läsnä luonnon pyhillä paikoilla kuten [[Pyhä kivi|kivillä]], [[Lähde|lähteillä]], [[Pyhä vuori|vuorilla]] ja [[Pyhä vuori|lehdoissa]]. Kunnioittamalla ja [[Rukoilu|rukoilemalla]] sielullisia uskovat pyrkivät sopusointuun ympäristönsä kanssa. Vuodenkiertoon sisältyy pyhiä murroshetkiä, jolloin vietetään juhlia.<ref name="suomenusko">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/suomenusko.php | Nimeke=Suomenusko | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=17.8.2009}}</ref>
 
=== Taarausko ===
Rivi 90 ⟶ 83:
{{Pääartikkeli|[[Taarausko]]}}
 
Taarausko ({{k-et|Taarausk}}) on [[viro]]lainen uuspanakanallinenuuspakanallinen [[uskonto]]. Se luotiin [[virolaisetVirolaiset|virolaisten]] aikanaan harjoittaman uskon mukaiseksi suullisen perinteen pohjalta. Taarausko kehitettiin Viron ensimmäisen tasavallan aikana, kiellettiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] ja aloitettiin jälleen uudelleen Viron itsenäistyttyä uudestaan.
 
Nimitys [[Taarapita|Taara]] esiintyy [[Henrikin Liivinmaan kronikka|Henrikin Liivinmaan kronikassa]]. Kronikan mukaan [[saarenmaa]]laiset pyysivät apua jumalilta huutamalla ''Tarapita'', jonka on tulkittu tarkoittavan suomeksi "Taara”Taara avita"avita” eli auta.<ref name="estonica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.estonica.org/en/Culture/Religion/Pre-Christian_native_religion_and_attempts_of_restoration/ | Nimeke = Pre-Christian native religion and attempts of restoration | Tekijä = Ringo Ringvee | Julkaisu = Estonica | Viitattu = 7.8.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Taarausko perustettiin kuitenkin vasta pitkään vironViron käännyttämisen jälkeen 1900–luvulla. Sen loi joukko yliopistoissa koulutettuja virolaisia vuonna 1928. Alkuperäinen taarausko sisälsi kuitenkin melko vähän pakanallisia elementtejä, sillä niitä pidettiin barbaarisina. Esimerkiksi pakanallista [[Runonlaulaja|runonlaulantaa]] ei harjoitettu, vaan tuolloin taarauskoiset esittivät mieluummin kirkkotyylisiä kuorolauluja. Uutta uskontoa varten luotiin kokonaan uutta termistöä, kuten pappeihin viittaavat sanat ''hiislar'' ja ''asko'', joilla oli alun perin muita merkityksiä. Uskonnollisena merkkinä käytettyä mitalia kutsuttiin nimellä '' tõlet''. Ensimmäinen taarauskoisten järjestö ''Tallinna Hiis'' perustettiin vuonna 1933 ja taarauskoisten määrä oli vuoteen 1940 mennessä noussut useisiin tuhansiin. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] taarauskoisuuden kielsivät sekä neuvostoliittolaiset että saksalaiset miehittäjät.<ref name="Institute">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.estinst.ee/publications/estonianculture/II_MMIII/kaasik.html | Nimeke = Old Estonian Religions | Tekijä = Ahto Kaasik | Julkaisija = Estonian Institute | Viitattu = 7.8.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Taarausko käytännössä hävisi Virosta, mutta se säilyi Virosta pakolaisiksi lähteneiden joukossa etenkin [[Ruotsi]]ssa.<ref name="estonica" />.
 
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan taarauskon ja toisen uuspakanallisen uskonnon [[vironusko]]n harjoittajia oli yhteensä 1058. Uuspakanallisia uskontoja katsotaan nykyisin Virossa hyvin suopeasti ja vuonna 2002 tehdyn kyselyn mukaan 11% prosenttia vastaajista piti taara– ja vironuskoa annetuista vaihtoehdoista parhaina. Taarausko on nykyisin osa [[Maavalla Koda]]a.<ref name="Institute" />
 
=== Uusnoituus ja wicca ===
{{Pääartikkeli|[[Uusnoituus]]}}
 
{{Pääartikkeli|[[Uusnoituus]]|[[wicca]]}}
Uusnoituus on nykyaikana harjoitettua [[Noituus|noituutta]].
 
[[Tiedosto:Neopagans celebrating Samhain together.jpg|pienois|''[[Samhain‎]]in'' eli [[kekri]]ä vastaavan vuotuisjuhlan viettoa.]]
==== Wicca ====
Uusnoituus on nykyaikana harjoitettua [[Noituus|noituutta]]. Wicca on 1900-luvun puolivälissä syntynyt uskonto.<ref name="Hjelm"/> Wiccan kokosivat rituaaliseksi perinteeksi ensin [[Gerald B. Gardner]] ja [[Doreen Valiente]] aikaisempien [[Okkultismi|okkulttisten]] perinteiden pohjalta.<ref name="Sohlberg"/> 1970-luvulta alkaen liikkeeseen vaikutti [[feminismi]] ja ekologinen ajattelu.<ref name="Starhawk"/> Wicca jakautuu nykyisin traditionaaliseen wiccaan ja [[Eklektinen|eklektiseen]] wiccaan.<ref name="Luoma-aho"/> Traditionaalinen wicca keskittyy yhteisöiksi (''[[coven]]'') siinä missä uuswiccat kokoavat uskontonsa julkisista lähteistä ja harjoittavat sitä usein yksin.<ref name="Adler"/>
 
Wiccalaiset kutsuvat itseään wiccan harjoittajiksi, eivät uskoviksi.<ref name="Berger"/> Kirjailija ja noita [[Starhawk]] erottaa toisistaan wiccan ja puhdasoppisen uskonnon ja sanoo wiccan hylkäävän kaikki [[dogmi]]t ja [[Pyhä kirja|pyhät kirjat]]. Wiccalaiset ”ottavat oppinsa luonnosta ja saavat innoituksen Auringon, Kuun ja tähtien liikkeistä, lintujen lennosta, puiden hitaasta kasvusta ja vuodenaikojen kierrosta”.<ref name="Roland"/> Wiccat suorittavat juhlistavia rituaaleja muun muassa kahdeksan [[vuodenpyörä]]n sapatin aikaan.
{{Pääartikkeli|[[Wicca]]}}
 
=== Uussamanismi ===
Wicca on 1900-luvulla syntynyt uskonto, josta käytetään myös nimityksiä ovat [[noituus]] ja uusnoituus.<ref name="Hjelm">{{Kirjaviite | Tekijä=Hjelm, Titus (toim.) | Nimeke=Mitä wicca on? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-502-3}}</ref> Wiccan kokosivat rituaaliseksi perinteeksi ensin [[Gerald B. Gardner]] ja [[Doreen Valiente]] aikaisempien [[Okkultismi|salaopillisten]] perinteiden pohjalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/wicca/sohlberg/ | Nimeke=Magian harjoittaminen uusnoituudessa | Tekijä=Sohlberg, Jussi | Julkaisija=Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Uskontotieteen laitos, 1996 | Viitattu=14.8.2009}}</ref> Myöhemmin [[Alex Sanders]] kehitti uskontoa ja julkisuuskuvaa ja perusti gardnerilaisesta perinteestä haarautuneen alexandrialaisen wiccan.<ref name="Hjelm"/> 1970-luvulta alkaen liikkeeseen vaikutti [[feminismi]] ja ekologinen ajattelu.<ref>Esimerkiksi Starhawkin kirja {{Kirjaviite | Nimeke=The spiral dance: A rebirth of the ancient religion of the great goddess | Julkaisupaikka=San Francisco | Julkaisija=Harper & Row | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-06-067535-7 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
{{Pääartikkeli|[[Uussamanismi]]}}
Wicca jakautuu nykyisin kahteen kenttään, ''traditionaaliseen wiccaan'' sekä ''uuswiccaan'' (eli [[Eklektinen|eklektiseen]] wiccaan).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plaza.fi/ellit/kristallipallo/unet-rajatieto/ihan-tavallinen-wicca | Nimeke=Ihan tavallinen wicca | Tekijä=Luoma-aho, Veera | Ajankohta=9.6.2005 | Julkaisija=Plaza.fi, Ellit | Viitattu=14.8.2009}}</ref> Traditionaalinen wicca keskittyy yhteisöiksi ([[coven]]) siinä missä uuswiccat kokoavat uskontonsa julkisista lähteistä ja harjoittavat sitä usein yksin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Adler, Margot | Nimeke=Drawing down the moon: Witches, Druids, goddess-worshippers, and other pagans in America today | Selite=Revised and expanded edition | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Penguin/Arkana | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 0-14-019536-X | Kieli={{en}} }}</ref> Kirjailija ja noita [[Starhawk]] erottaa toisistaan wiccan ja puhdasoppisen uskonnon ja sanoo wiccan hylkäävän kaikki [[dogmi]]t ja [[Pyhä kirja|pyhät kirjat]]. Wiccalaiset ”ottavat oppinsa luonnosta ja saavat innoituksen Auringon, Kuun ja tähtien liikkeistä, lintujen lennosta, puiden hitaasta kasvusta ja vuodenaikojen kierrosta”.<ref name="Roland">{{Kirjaviite | Tekijä=Roland, Paul | Nimeke=New Age -käsikirja | Sivu=35–37 | Selite=(New Age living, 2000.) |Suomentaja= Sirkka Salonen | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29213-3}}</ref>
 
Uussamanismi syntyi 1960-luvulla [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], jossa [[Antropologia|antropologit]] olivat tutkineet Amerikan [[Intiaanit|alkuperäisväestön]] uskontoja.<ref name="uskonnot.fi"/> Suomessa toimii samanismin harjoittajien yhdistys Shamaaniseura ry, jonka tavoitteena on pitää yllä samanistista parannusperinnettä.<ref name="Potinkara"/>
Wiccat suorittavat juhlistavia [[Rituaali|rituaaleja]] esbateina ja sapatteina. [[Esbat]]ia vietetään täydenkuun aikaan, joita vuodessa on 12–13 kertaa. [[Vuodenpyörä]]n sapatteja on vuoden mittaan kahdeksan. Suuria sapatteja ovat ''[[samhain]]'', ''[[imbolc]]'', ''[[beltane]]'' ja ''[[lughnasadh]]''. Pienemmät sapatit ovat tasauksina ja seisauksina, ''yule'' talvipäivänseisauksena, ''litha'' kesäpäivänseisauksena, ''ostara'' kevätpäiväntasauksena ja ''mabon'' syyspäiväntasauksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/355422?kuudesaisti-tarua_vai_totta-noituus | Nimeke=Kevät riehaannuttaa rituaaleihin | Tekijä=Tiitto, Marjo | Ajankohta=20.3.2008 | Julkaisija=MTV3 Helmi | Viitattu=14.8.2009}}</ref>
 
=== Väenusko ===
Osa suomalaisista wiccoista järjestäytyi ''Suomen vapaa wicca-yhdyskunta'' -nimiseksi [[uskonnollinen yhdyskunta|uskonnolliseksi yhdyskunnaksi]]. Yhdyskunta haki [[opetusministeriö]]ltä virallisen uskontokunnan asemaa vuonna 2001.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2003-07-19,104:10:165822,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Johanna haluaa olla laillisesti noita | Tekijä=Kotilainen, Vesa | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=19.7.2003 | Viitattu=14.8.2009}}</ref> Ministeriö ja edelleen [[korkein hallinto-oikeus]] hylkäsivät hakemuksen sillä perusteella, että wiccalaisuudessa ei ole ”yhtenäistä ja vakiintunutta, esimerkiksi uskontunnustukseen, pyhiin kirjoituksiin tai muihin pyhinä pidettyihin perusteisiin perustuvaa oppijärjestelmää”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/33665/wiccasos.pdf?sequence=1 | Nimeke=”Wicca=...”: Sosiaalisen identiteetin vaikutus wiccan määrittelyyn Suomiwicca-keskustelulistalla | Tekijä=Lång, Hanna-Maria | Selite=Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, uskontotieteen laitos | Ajankohta=26.11.2007 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
 
{{Pääartikkeli|[[Suomenusko]]}}
 
[[Suomenusko]]n tai väenuskon edustajat ovat pyrkineet elvyttämään suomalaisen mytologian tietämystä ja kannatusta.<ref name="Makela"/> Väenusko viittaa elämänkäsitykseen, jossa keskeisessä osassa ovat [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisten kansojen]] uskomukset sekä luonnon ja esivanhempien kunnioitus.<ref name="helajuhla"/> Nykyiset suomenuskoiset ajattelevat, että uskova voi kunnioittaa niitä kotoperäisen uskon jumaluuksia, jotka hän kokee itselleen läheisimmiksi.<ref name="Muinaissuomalaisia"/> Nykysuomalaiset muun muassa ylläpitävät [[Pyhä lehto|pyhiä lehtoja]] ja kokoontuvat yhteisiin juhlatilaisuuksiin.<ref name="helajuhla"/> Luonnon ajatellaan olevan sielullinen. Näkymätön väki on vahvimmin läsnä luonnon pyhillä paikoilla kuten [[Pyhä kivi|kivillä]], [[Lähde|lähteillä]], [[Pyhä vuori|vuorilla]] ja [[Pyhä lehto|lehdoissa]]. Kunnioittamalla ja [[Rukoilu|rukoilemalla]] sielullisia uskovat pyrkivät sopusointuun ympäristönsä kanssa.<ref name="suomenusko"/>
 
== Uuspakanuus Suomessa ==
Rivi 117 ⟶ 114:
{{Pääartikkeli|[[Uuspakanuus Suomessa]]}}
 
Suomessa uuspakanuus alkoi voimistua 1980-luvulta alkaen.<ref name="arkki2">{{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo ym. | Nimeke=Suomalaisen uskonnon arkki | Selite=5. uudistettu p. | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 (8. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-37-4147-8}}</ref> Vuonna 1998 perustettiin [[Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys|Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry]], joka pyrkii parantamaan luonnonuskontojen tuntemusta ja asemaa Suomessa.<ref name="arkki2"/> Yhdistyksen tarkoitus on toimia yhdistävänä tekijänä erilaisten luonnonuskontojen harjoittajien välillä ja myös tukea luontoa kunnioittavaa elämäntapaa.<ref name="Lehto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/lehto.html | Nimeke=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009}}</ref> Vuonna 1999 perustettiin [[Pakanaverkko|Pakanaverkko ry]] edistämään erilaisten pakana- ja luonnonuskontojen edustajien yhteistoimintaa ja uskonnollista tasa-arvoa.<ref>Aarnio, Topi: Vanhat jumalat, uudet pakanat. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijäname=Niemelä, Jussi (toim.) | Nimeke=Vanhat jumalat, uudet tulkinnat: Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa | Sivu=206 | Selite=Uskontotiede 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-45-9890-3}}<"Aarnio"/ref><ref>{{Verkkoviite | Osoitename=http://www.pakanaverkko.fi/pakanaverkosta/"saannot | Nimeke=Säännöt | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=29.5.2009}}<"/ref> Yhdistys haluaa edistää [[Ajatuksenvapaus|ajatuksenvapauden]] ja uskonnollisen [[tasa-arvo]]narvon toteutumista ja saattamaan pakanauskonnot [[kristinusko]]nkristinuskon kanssa tasavertaiseen asemaan Suomessa. Yhdistys pyrkii oikaisemaan pakanauskontoihin kohdistuvia ennakkoluuloja tarjoamalla aiheesta tietoa yksityishenkilöille, tiedotusvälineille, viranomaisille ja kouluille.<ref name="Uskonnoista">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista | Nimeke=Uskonnoista | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=29.5.2009}}</ref>
 
Lehdon ja Pakanaverkon piirissä on muun muassa [[aasainusko]]naasainuskon, [[druidi]]smindruidismin, suomenuskon, [[uussamanismi]]n ja [[wicca]]nwiccan kannattajia.<ref name="luonnonuskonnot"/> Molemmilla yhdistyksillä onoli 2000-vuosikymmenellä 130–150 jäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoitename=http://www.lehto-ry.org/english.html | Nimeke=About Lehto | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009 | Kieli={{en}} }}<br "lehtoen"/>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=140 | Nimeke=Pakanaverkko ry | Julkaisija=Uskonnot Suomessa -hanke | Viitattu=29.5.2009}}</ref> Vuonna 2007 perustettiin suomenuskoa edustava Taivaannaula ry.<ref name="Taivaannaulapak-usk.fi"/>
 
== Katso myös ==
* [[Diskordianismi]]
* [[Hengellisyys]]
* [[Pakanallinen tapakulttuuri]]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hjelm, Titus (toim.) | Nimeke=[[Mitä wicca on?]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Isbn=952-471-502-3 | Lopetusmerkki=pois}}
{{viitteet|sarakkeet}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Jussi (toim.) | Nimeke=Vanhat jumalat, uudet tulkinnat. Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2001 | Isbn=951-45-9890-3}}
 
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
 
<ref name="Aarnio">Aarnio, Topi: Vanhat jumalat, uudet pakanat. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Jussi (toim.) | Nimeke=Vanhat jumalat, uudet tulkinnat. Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa | Sivu=206 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2001 | Isbn=951-45-9890-3}}</ref>
 
<ref name="Adler">{{Kirjaviite | Tekijä=Adler, Margot | Nimeke=Drawing Down the Moon. Witches, Druids, Goddess-Worshippers, and Other Pagans in America Today | Selite=Revised and expanded edition (1. laitos 1979) | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Penguin/Arkana | Vuosi=1997 | Isbn=0-14-019536-X | Kieli={{en}} }}</ref>
 
<ref name="Ala-Huissi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/juttusarja/penaali/artikkeli/Maauskoisilla+on+jääkauden+kalenteri/1135254832869 | Tekijä=Ala-Huissi, Jaana | Nimeke=Maauskoisilla on jääkauden kalenteri | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=20.3.2010 | Viitattu=5.1.1011 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20100708070214/http://www.hs.fi/juttusarja/penaali/artikkeli/Maauskoisilla+on+jääkauden+kalenteri/1135254832869 | Arkistoitu=8.7.2010}}</ref>
 
<ref name="arkki">{{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo ym. | Nimeke=Maailmanuskontojen arkki | Selite=8. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Isbn=978-951-37-4782-4}}</ref>
 
<ref name="Arola">{{Verkkoviite | Osoite=https://teologia.fi/2011/01/suomenuskoiset-erottautuvat-muista-uuspakanoista/ | Tekijä=Arola, Iiro | Nimeke=Suomenuskoiset erottautuvat muista uuspakanoista | Julkaisu=Teologia.fi | Ajankohta=21.1.2011 | Viitattu=4.2.2024}}</ref>
 
<ref name="arkki2">{{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo ym. | Nimeke=Suomalaisen uskonnon arkki | Selite=5. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 | Isbn=951-37-4147-8}}</ref>
 
<ref name="Asatru">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/asatru | Nimeke=Asatru | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=14.9.2009}}</ref>
 
<ref name="Berger">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.brandeis.edu/now/2021/september/wicca-berger-conversation.html | Tekijä=Berger, Helen | Nimeke=What is Wicca? An expert on modern witchcraft explains | Julkaisu=Brandeis Now | Ajankohta=17.9.2021 | Julkaisupaikka=Massachusetts | Julkaisija=Brandeis University | Viitattu=21.2.2024 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
<ref name="dazed">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.dazeddigital.com/life-culture/article/43242/1/the-pagan-boom-young-people-non-traditional-religions-druids-witchcraft | Tekijä=Richardson-Andrews, Charlotte | Nimeke=The pagan boom – why young people are turning to non-traditional religions | Julkaisu=Dazed | Ajankohta=8.2.2019 | Viitattu=21.1.2024 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
<ref name="estonica">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.estonica.org/en/Culture/Religion/Pre-Christian_native_religion_and_attempts_of_restoration/ | Tekijä=Ringvee, Ringo | Nimeke=Pre-Christian native religion and attempts of restoration | Julkaisu=Estonica | Viitattu=7.8.2012 | Kieli={{en}} | Arkisto=https://web.archive.org/web/20120805151952/http://www.estonica.org/en/Culture/Religion/Pre-Christian_native_religion_and_attempts_of_restoration/ | Arkistoitu=5.8.2012}}</ref>
 
<ref name="Halikko">{{Kirjaviite | Tekijä=Hirviluoto, Anna-Liisa & Pitkänen, Kari | Nimeke=Halikon historia 1 | Julkaisupaikka=Halikko | Julkaisija=Halikon kunta | Vuosi=1992 | Isbn=952-90-3797-X}}</ref>
 
<ref name="helajuhla">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Tekijä=Pesonen, Jarkko | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Julkaisija=Taivaannaula ry | Ajankohta=2008 | Viitattu=16.11.2008}}</ref>
 
<ref name="hellenismi">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/hellenismi | Tekijä=Campbell, Drew | Nimeke=Hellenismi | Julkaisija=Pakanaverkko | Viitattu=20.2.2019}}</ref>
 
<ref name="Hjelm">Hjelm 2005.</ref>
 
<ref name="Institute">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.estinst.ee/publications/estonianculture/II_MMIII/kaasik.html | Tekijä=Kaasik, Ahto | Nimeke=Old Estonian Religions | Julkaisija=Estonian Institute | Viitattu=7.8.2012 | Kieli={{en}} | Arkisto=https://web.archive.org/web/20110811050822/http://www.estinst.ee/publications/estonianculture/II_MMIII/kaasik.html | Arkistoitu=11.8.2011}}</ref>
 
<ref name="kertaus">{{Kirjaviite | Tekijä=Tiimonen, Soili | Nimeke=Uskonto. Lukion kertauskirja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Isbn=951-0-29836-0}}</ref>
 
<ref name="kotus">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Isbn=952-5446-11-5}}</ref>
 
<ref name="Lehto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/lehto.html | Nimeke=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009 | arkisto=https://web.archive.org/web/20090426003042/http://www.lehto-ry.org/lehto.html | arkistoitu=26.4.2009 }}</ref>
 
<ref name="lehtoen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/english.html | Nimeke=About Lehto | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
<ref name="Luoma-aho">{{Verkkoviite | Osoite=http://plaza.fi/ellit/kristallipallo/unet-rajatieto/ihan-tavallinen-wicca | Tekijä=Luoma-aho, Veera | Nimeke=Ihan tavallinen wicca | Ajankohta=9.6.2005 | Julkaisija=Plaza.fi, Ellit | Viitattu=14.8.2009 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20100227090745/http://plaza.fi/ellit/kristallipallo/unet-rajatieto/ihan-tavallinen-wicca | Arkistoitu=27.2.2010}}</ref>
 
<ref name="luonnonuskonnot">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/uskonnot.html | Nimeke=Mitä ovat luonnonuskonnot? | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009 | arkisto=https://web.archive.org/web/20081230023642/http://www.lehto-ry.org/uskonnot.html | arkistoitu=30.12.2008 }}</ref>
 
<ref name="Makela">{{Verkkoviite | Osoite=https://katsomukset.fi/2021/02/02/pakanauskonnot-suomessa-yhteisollisyytta-etsimassa/ | Tekijä=Mäkelä, Essi | Nimeke=Pakanauskonnot Suomessa: yhteisöllisyyttä etsimässä | Julkaisu=Katsomukset.fi | Ajankohta=2.2.2021 | Viitattu=4.2.2024}}</ref>
 
<ref name="Muinaissuomalaisia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/jumalatjamuut.php | Nimeke=Muinaissuomalaisia jumalia ja haltijoita | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009 | Arkisto=https://archive.today/20070721032719/http://www.taivaannaula.org/jumalatjamuut.php | Arkistoitu=21.7.2007}}</ref>
 
<ref name="Pagliarulo">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.nbcnews.com/think/opinion/paganism-witchcraft-are-making-comeback-rcna54444 | Tekijä=Pagliarulo, Antonio | Nimeke=Why paganism and witchcraft are making a comeback | Ajankohta=30.10.2022 | Julkaisija=NBC News | Viitattu=21.1.2024 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
<ref name="pak-usk.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=140 | Nimeke=Pakanaverkko ry | Julkaisija=Uskonnot Suomessa -hanke | Viitattu=29.5.2009 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20110917173024/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=140 | Arkistoitu=17.9.2011}}</ref>
 
<ref name="Plakans">{{Kirjaviite | Tekijä=Plakans, Andrejs | Nimeke=Historical Dictionary of Latvia | Sivu=78 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=The Scarecrow Press | Vuosi=2008 | Isbn=978-0-8108-5515-1 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
<ref name="Potinkara">{{Verkkoviite | Osoite=http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia12.pdf | Tekijä=Potinkara, Nika | Nimeke=Postmodernit pakanat | Sivu=2–6 | Selite=Jargonia-verkkojulkaisusarja 12 | Ajankohta=4.9.2007 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=21.2.2024}}</ref>
 
<ref name="Rislakki">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003926389.html | Tekijä=Rislakki, Jukka | Nimeke=Perkele on liettualainen jumala | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=14.11.2000 | Selite=tilaajille | Viitattu=4.2.2024}}</ref>
 
<ref name="Robinson">Robinson, B. A.: [http://pieni.net/u/moira/neopagan.html Uuspakanalliset uskonnolliset suunnat] {{Wayback|1=http://pieni.net/u/moira/neopagan.html |päiväys=20060203001440 }}. Religious Tolerance 2000.</ref>
 
<ref name="Roland">{{Kirjaviite | Tekijä=Roland, Paul | Nimeke=New Age -käsikirja | Sivu=35–37 | Selite=(New Age living, 2000.) Suomentanut Sirkka Salonen | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Isbn=951-0-29213-3}}</ref>
 
<ref name="romuva">{{Verkkoviite | Osoite=http://ecer-org.eu/organisations/lithuanian-baltic-religion-romuva/?lang=en | Nimeke=Lithuanian Baltic religion Romuva | Julkaisija=ECER – European Congress of Ethnic Religions | Viitattu=3.12.2012 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
<ref name="saannot">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.pakanaverkko.fi/pakanaverkosta/saannot | Nimeke=Säännöt | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=18.2.2024}}</ref>
 
<ref name="Sallamaa">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suri.ee/etnofutu/4/omausk_fi.html | Tekijä=Sallamaa, Kari | Nimeke=Pakanuus palasi takaisin omauskona | Julkaisija=Soome-Ugri Rahvaste Infokeskus | Viitattu=16.1.2009}}</ref>
 
<ref name="Sjoblom">{{Kirjaviite | Tekijä=Sjöblom, Tom | Nimeke=Druidit. Tietäjiä, pappeja ja samaaneja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2006 | Isbn=951-746-842-3}}</ref>
 
<ref name="Sohlberg">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/wicca/sohlberg/ | Tekijä=Sohlberg, Jussi | Nimeke=Magian harjoittaminen uusnoituudessa | Julkaisija=Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Uskontotieteen laitos, 1996 | Viitattu=14.8.2009 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20090513063717/http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/wicca/sohlberg/ | Arkistoitu=13.5.2009}}</ref>
 
<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 10. osa, Rad–Sio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Isbn=951-0-07249-4}}</ref>
 
<ref name="Starhawk">Esimerkiksi Starhawkin kirja {{Kirjaviite | Nimeke=The Spiral Dance. A Rebirth of the Ancient Religion of the Great Goddess | Julkaisupaikka=San Francisco | Julkaisija=Harper & Row | Vuosi=1979 | Isbn=0-06-067535-7 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
<ref name="suomenusko">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/suomenusko.php | Nimeke=Suomenusko | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=17.8.2009}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
 
<ref name="Uskonnoista">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista | Nimeke=Uskonnoista | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=29.5.2009}}</ref>
 
<ref name="uskonnot.fi">{{Verkkoviite | Osoite=https://uskonnot.fi/uskonnot/alkuperaisuskonnot-ja-uuspakanuus/ | Nimeke=Alkuperäisuskonnot ja uuspakanuus | Ajankohta=Päivitetty 16.7.2012 | Julkaisija=Uskonnot Suomessa -hanke | Viitattu=4.2.2024 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20230209031012/https://uskonnot.fi/uskonnot/alkuperaisuskonnot-ja-uuspakanuus/ | Arkistoitu=9.2.2023}}</ref>
 
}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=AdlerPartridge, MargotChristopher (toim.) | Nimeke=[[DrawingUusien Downuskontojen thekäsikirja. Moon:Uudet Witches,uskonnolliset Druidsliikkeet, Goddess-Worshippers,lahkot andja Othervaihtoehtoisen Paganshenkisyyden inmuodot America Today|Drawing downSelite=(Encyclopedia theof moon:New Witches,Religions. Druids,New goddess-worshippersReligious Movements, Sects and otherAlternative pagansSpiritualities, in2004.) AmericaSuomennos today]]Kanerva |Heikkinen Selite=Revised and expanded editionym | Julkaisupaikka=New YorkHelsinki | Julkaisija=Penguin/ArkanaKirjapaja | Vuosi=19972006 | TunnisteIsbn=ISBN 0951-14607-019536327-X | Kieli={{en}} 1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hjelm, Titus (toim.) | Nimeke=[[Mitä wicca on?]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-502-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Jussi (toim.) | Nimeke=Vanhat jumalat, uudet tulkinnat: Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa | Selite=Uskontotiede 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-45-9890-3}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
{{Wikiaineisto|29 Ei-kristilliset uskonnot ja mytologiat}}
=== Sivustoja ===
{{Wikikirjasto|Maailman uskonnot/Uuspakanuus|Uuspakanuus}}
* [https://www.lehto-ry.org/ Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry].
* [http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=11 Alkuperäisuskonnot ja uuspakanuus]. Uskonnot Suomessa -hanke.
* [https://fi.paganfederation.org/index_fi.php Pagan Federation International]. {{fi}}
* Pasi Klemettinen: [http://www.paranet.fi/paradocs/tutkimuksia/klemettinen2003.pdf Maa on voimaa – uuspakanallisuus modernina kansanuskona]. (PDF)
* [https://www.pakanaverkko.fi/ Pakanaverkko ry].
* Nika Potinkara: [http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia12.pdf Postmodernit pakanat]. Jyväskylän yliopiston Jargonia-verkkojulkaisusarja. (PDF)
* [https://www.thuleia.com/ Thuleian Tupa].
* [http://pieni.net/u/moira/neopagan.html Uuspakanalliset uskonnolliset suunnat]. Religious Tolerance 2000.
* Jussi Sohlberg: [http://web.archive.org/web/20080228025126/http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/lansimainenuuspakanuus.htm Länsimainen uuspakanuus]. Kirkon lähetystyön keskus. (Internet Archiven tallenne)
* Kaarina Aitamurto: [http://www.helsinki.fi/idantutkimus/arkisto/2008_2/it_2008_2_aitamurto.pdf Perestroika ja slaavilaisen pakanuuden uusi tuleminen]. Idäntutkimus 2/2008. (PDF)
* [http://www.bbc.co.uk/religion/religions/paganism/ BBC – Religion: Paganism]. {{en}}
 
=== Pakanallisia sivustoja ===
* [http://www.lehto-ry.org/ Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry].
* [http://www.pakanaverkko.fi/ Pakanaverkko ry].
* [http://www.taivaannaula.org/ Taivaannaula ry].
* [http://www.pakana.info/ Pakana.info].
* [http://www.thuleia.com/ Thuleian Tupa].
* Marko Grönroos: [http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/esittely.html Metsola].
* [http://pakanat.blogspot.com/ Vanha uskonto ja uusi ajattelu]. Suomalainen pakanalähetys ry.
* [http://www.fi.paganfederation.org/index_fi.php Pagan Federation International]. {{fi}}
* [http://www.paganfed.org/ The Pagan Federation]. {{en}}
 
=== Artikkeleita ===
* [http://www.bbc.co.uk/religion/religions/paganism/ BBC – Religion: Paganism]. {{en}}
* Klemettinen, Pasi: [http://www.paranet.fi/paradocs/tutkimuksia/klemettinen2003.pdf Maa on voimaa – uuspakanallisuus modernina kansanuskona] {{Wayback|1=http://www.paranet.fi/paradocs/tutkimuksia/klemettinen2003.pdf |päiväys=20111107114158 }}. (PDF)
* Sohlberg, Jussi: [https://web.archive.org/web/20080228025126/http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/lansimainenuuspakanuus.htm Länsimainen uuspakanuus]. Kirkon lähetystyön keskus. (Internet Archiven tallenne)
{{Uskonto}}
{{Pakanuus}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuspakanuus”