Ero sivun ”Eura” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 20. joulukuuta 2023 kello 14.35 muokkaa Jjanhone (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 412 muokkausta →Nähtävyydet Merkkaus: wikitekstimuokkaus 2017 ← Vanhempi muutos		Versio 17. syyskuuta 2024 kello 18.38 muokkaa kumoa Weisself (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 60 469 muokkausta p →Murre Uudempi muutos →
(44 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 4: \|vaakuna-artikkeli = Euran vaakuna \|vaakuna = Eura.vaakuna.svg \|yleiskuva = ~~Euran keskustaa.JPG~~ \|kuvateksti = ~~Euran keskustaa.~~ \|sijainti = Eura sijainti Suomi.svg \|koordinaatit = {{coord\|61\|07\|50\|N\|022\|08\|25\|E\|region:FI-17_type:city(~~9455~~{{Suomen kunta/väkiluku\|{{PAGENAME}}}})_scale:100000\|display=inline,title}} \|vuosi = 1866 \|kuntaliitokset = [[Hinnerjoki]] <small>(1970)</small><br/>[[Honkilahti]] <small>(1970)</small><br/>[[Kiukainen]] <small>(2009)</small> Rivi 21: \|suuntanumero = 02 \|osoite = Sorkkistentie 34 \|johtaja = ~~Juha~~[[Kari ~~Majalahti~~Kankaanranta]]<ref name=yle15012024/> \|valtuusto-koko = 35 \|valtuusto-puolueet =   2021–2025<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/kutulos_050.html \| Nimeke = Kuntavaalit 2021, Eura \| Julkaisija = Oikeusministeriö \| Viitattu = 23.10.2021}}</ref><br />  • [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue\|SDP]]<br />  • [[Suomen Keskusta\|Kesk.]]<br />  • [[Kansallinen Kokoomus\|Kok.]]<br />  • [[Perussuomalaiset\|PS]]<br />  • [[Vasemmistoliitto\|Vas.]] \|valtuusto-paikat = <br />11<br />9<br />7<br />5<br />3 \|www-osoite = ~~http~~https://www.eura.fi/~~fi/etusivu.html~~ \|www-nimi = www.eura.fi }} Rivi 32: [[Euran keskustaajama]]ssa oli vuoden 2011 lopussa 6 587 asukasta.<ref name=taajamaluettelo2011>{{Verkkoviite \| Osoite =http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=160_vaerak_tau_340_fi&ti=Taajamat+v%E4kiluvun+ja+v%E4est%F6ntiheyden+mukaan+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi \| Nimeke =Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 \| Tekijä = \| Julkaisu = \| Ajankohta =8.2.2013 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Tilastokeskus \| Viitattu =22.3.2013 \| Kieli = }}{{Vanhentunut linkki\|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Euran naapurikuntia ovat [[Eurajoki]], [[Harjavalta]], [[Kokemäki]], [[Laitila]], [[Mynämäki]], [[Nakkila]], [[Pöytyä]], [[Rauma]] ja [[Säkylä]]. == Maantiede ja rakennuttu ympäristö == ~~== Historia ==~~ === ~~Esihistoriallinen aika~~Luonto === [[Tiedosto:Satakunta, Finland - panoramio.jpg\|thumb\|Auringonlasku Pyhäjärvellä]] Eura on esihistorialtaan Suomen merkittävimpiä kuntia. Siellä on poikkeuksellisen runsaita, erityisesti [[rautakausi\|rautakautisia]] löytöjä muun muassa [[Käräjämäki (Eura)\|Käräjämäellä]], [[Luistari]]ssa ja [[Pappilanmäki (Eura)\|Pappilanmäellä]].{{lähde}} Pappilanmäeltä on löydetty muun muassa 600-luvun lopulta peräisin oleva miekkahauta, [[Ristiretket\|ristiretki]]ajalta oleva hopeakoristeinen miekka sekä [[Viikinkiaika]]isesta haudasta löytynyt [[Euran sydän]].<ref name=eurapappilanmäki/> Haudasta löytyi koristeellinen nahkavyö, jossa oli 16 sydämenmuotoista helaa.<ref name=SK10112023/> [[Kalevala Koru]] käytti sydäntä Euran sydän -korujensa mallina.<ref name=eurapappilanmäki>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/euran-100-helmea/pappilanmaki/\|nimeke=Pappilanmäki\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-15}}</ref> Vuonna 2023<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.alasatakunta.fi/uutiset/euran-markkinointiilme-perustuu-jatkossa-eura-sydamessa-teemaan-6.2.140168.172a2779f0\|nimeke=Euran markkinointi-ilme perustuu jatkossa Eura sydämessä -teemaan\|julkaisu=www.alasatakunta.fi\|viitattu=2023-12-20}}</ref> sydämestä tehtiin Euran kunnan logo.<ref name=SK10112023>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/art-2000009979863.html\|nimeke=Historia {{!}} Euran esihistorialliset sydämet ensimmäistä kertaa esillä\|julkaisu=Satakunnan Kansa\|ajankohta=2023-11-10\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Luistari on suurin tutkittu viikinkiajan hautakalmisto Pohjoismaissa.<ref name=ruukinpuistonhistoria/> Puolen hehtaarin alueelta on tutkittu yli 1300 hautaa. Alueen tunnetuin hauta, Euran emännän hauta, löydettiin ensimmäisenä kaivauskesänä vuonna 1969. Haudasta löytyneen juhlapuvun perusteella suunniteltiin [[Euran muinaispuku]], joka julkaistiin vuonna 1982.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/euran-100-helmea/luistari/\|nimeke=Luistari\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-15}}</ref> ~~=== 1500–1899 ===~~ ~~1500-luvulla Eurajoen koskien yhteyteen tehtiin viljamyllyjä,<ref name=ruukinpuistonhistoria/> joista kaksi kuului piispalle ja yksi [[Yläneen kartano]]lle.<ref name=HS23011992/>~~ [[Kauttuan ruukki\|Kauttuan ruukin]] alue syntyi vuonna [[1689]], kun myllyoikeuksien ja koskien haltija, vapaaherra [[Lorenz Creutz (nuorempi)\|Lorenz Creutz]] sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Hän oli perehtynyt raudanvalmistukseen Keski-Euroopassa. Rauta tuotiin aluksi Teijosta, myöhemmin Ruotsista ja Kullaan Leineperistä.<ref name=ruukinpuistonhistoria/> Creutzin jälkeen ruukista vastasivat Timm- ja Falck-suvut.<ref name=ruukinpuistonhistoria/> Vuonna 1817 Euran pitäjän Honkilahden kappelin Auvaisten kylässä seppä [[Juhana Uusikartano]] koki voimakkaan herätyksen. [[Hyppyherätys\|Hyppyherätyksenä]] tunnettu liike laajeni voimakkaasti ja vaikutti [[rukoilevaisuus\|rukoilevaisuuden]] elpymiseen Lounais-Suomen alueella.<ref name=kristhist>{{Kirjaviite \| Tekijä = Murtorinne, Eino (päätoim.) \| Nimeke = Kristinuskon historia 2000 \| Vuosi = 2000 \| Luku = 1809-1885 \| Sivu = 98 \| Selite = 3. osa \| Julkaisupaikka = Porvoo \| Julkaisija = Weilin+Göös \| Tunniste = ISBN 951-35-6516-5 }}</ref> Kauttuan Ruukinpuiston alueella oleva rakennuskanta on pääosin [[1800-luku\|1800-luvulta]]. Ruukinpuistossa sijaitsee muun muassa vuonna [[1802]] valmistunut Kauttuan Ruukinkartano, joka edustaa [[Uusklassinen arkkitehtuuri\|uusklassista]] rakennustyyliä. 1910-luvulla kartanosta tehtiin paperitehtaan konttori, 1940-luvulla sitä alettiin käyttää klubina ("Kauttuan Klubi"). Vuonna 2021 rakennuksen osti Kauttuan Ruukinkartano Oy.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/euran-100-helmea/kauttuan-klubi/\|nimeke=Kauttuan Ruukinkartano\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-15}}</ref> Kauttuan ruukin tuotanto oli suurimmillaan 1800-luvun puolivälissä.<ref name=ruukinpuistonhistoria>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.ruukinpuisto.fi/historia\|nimeke=Ruukinpuiston historia - Ruukipuiston alue Eurassa\|julkaisu=www.ruukinpuisto.fi\|viitattu=2023-12-15}}</ref> Ensimmäinen kirjasto Euran seuduilla perustettiin ilmeisesti vuoden 1852 vaiheilla, ja se on pohjana nykyiselle [[Euran kunnankirjasto]]lle.{{lähde}} Vuonna 1873 liikemies [[Antti Ahlström]] osti Kauttuan ruukin. Sen toiminta alkoi taantua, kun ruukin käyttämä raudan valmistustekniikka vanheni ja kilpailu markkinoilla koveni. Ahlströmin maataloustuotanto tuotti paremmin kuin raudanvalmistus. Vuosisadan vaihteessa raudantuotannon rinnalle alettiin kehittää puunjalostusta, ensin sahaustoimintaa ja myöhemmin paperin jalostusta.<ref name=ruukinpuistonhistoria/> ~~=== 1900–1999 ===~~ Raudan valmistus Eurassa päättyi vuonna [[1907]], kun [[Ahlstrom\|Ahlström Osakeyhtiö]] perusti [[Kauttuan paperitehdas\|Kauttuan Paperitehtaan]].<ref name=HS23011992>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003116579.html\|nimeke=MATKAILU {{!}} Kauttuan Ruukinpuistosta eteläisen Satakunnan matkailu- ja kulttuurikohde Kaikki vanhat rakennukset korjataan uuteen käyttöön Syreeneistä ja tammista istutetaan erikoispuutarhat\|julkaisu=Helsingin Sanomat\|ajankohta=1992-01-23\|viitattu=2023-12-15}}</ref> Vuonna 1989 Euraan perustettiin [[Pyhäjärvi-instituutti]], joka on keskittynyt vesiensuojeluun ja Satakunnan elintarviketuotannon kilpailukyvyn turvaamiseen.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/a/3-12427480\|nimeke=Ala-Satakunta: Pyhäjärvi-instituutille uudet tilat\|julkaisu=Yle Uutiset\|ajankohta=2022-05-03\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Vuonna 1996 instituutti palkittiin Pro Maaseutu -palkinnolla avomaavihannesten kuivaamiseen ja kuivattujen kasvisten käyttöön liittyvistä tutkimuksista.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000003509660.html\|nimeke=Palkittuja {{!}} Tämänvuotisiksi Pro Maaseutu -palkinnon...\|julkaisu=Helsingin Sanomat\|ajankohta=1996-02-18\|viitattu=2023-12-20}}</ref> 1990-luvulla Ruukinpuiston aluetta alettiin kehittää, jotta ympäristö olisi hyvässä kunnossa ja siellä sijainneet rakennukset saataisiin käyttöön. Alueen ympäristösuunnitelman teki artikkitehti Jukka Koivula.<ref name=HS23011992/> ~~== Kuntakuva ==~~ ~~=== Ympäristö ja luonto ===~~ ~~[[File:River Eurajoki in Kauttua, Finland.JPG\|thumb\|Eurajoki Kauttualla]]~~ Euralaisen luonnon rikkautena ovat järvet (yli 20)<ref>{{Verkkoviite \|Tekijä= \|Nimeke=Yleistietoa kunnasta \|Ajankohta=5.11.2012 \|Osoite=http://www.eura.fi/fi/eura-info/yleistietoa-kunnasta.html \|Julkaisija=eura.fi \|Luettu=9.11.2013 \|arkisto=https://web.archive.org/web/20141029212906/http://www.eura.fi/fi/eura-info/yleistietoa-kunnasta.html \|arkistoitu=29.10.2014 }}</ref>, sekä rehevä ja vaihteleva luonto. Satakunnan [[Pyhäjärvi (Säkylä)\|Pyhäjärvi]] on Lounais-Suomen suurin järvi, josta huomattava osa sijaitsee Euran alueella. Se tunnetaan kalaisuudestaan ja vapaa-ajanviettokohteena. Euran Honkilahden [[Koskeljärvi]] on Suomen tunnetuimpia lintujärviä. Erämaisen järven rannat on pääosin suojeltu. Järvelle on rakennettu lintutorni ja pysähdyspaikkoja luonnossa liikkumista harrastaville. Euran läpi virtaa [[Eurajoki (joki)\|Eurajoki]], joka alkaa Satakunnan Pyhäjärvestä ja laskee [[Eurajoki\|Eurajoen]] kunnassa [[Olkiluoto\|Olkiluodon]] pohjoispuolelta [[Pohjanlahti\|Pohjanlahteen]].{{lähde}} Rivi 71 ⟶ 46: ;Hinnerjoki [[Hinnerjoki\|Hinnerjoella]] on 4neljä kylää: Hinnerjoki, [[Kivijärvi (Laitila)\|Kivijärvi]], Korpi ja Vaaljoki.<ref>Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 271</ref> ;Honkilahti [[Honkilahti\|Honkilahdella]] on 7seitsemän kylää: Auvainen, Haveri, Honkilahti (Kirkonkylä), Komoinen, Lellainen, Löyttylä ja Mannila.<ref>Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 269</ref> ;Kiukainen [[Kiukainen\|Kiukaisissa]] on 9yhdeksän kylää: Eurakoski, Harola, Kiukainen, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, [[Panelia]] ja Rahvola.<ref>Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 279</ref> === Puistot === Rivi 83 ⟶ 58: === Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt === [[~~File~~Tiedosto:Kauttuan Paperitehdas.JPG\|thumb\|Kauttuan Paperitehdas]] Eurassa sijaitsevia valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ovat: Euran kirkkoympäristö, Hinnerjoen kirkonkylä, Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta, Köyliönjokilaakson ympäryskylät, Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema, Nuoranteen talot ja [[Panelia]]n kylä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_list.aspx\|nimeke=Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY\|julkaisu=www.rky.fi\|julkaisija=Museovirasto\|viitattu=2023-12-13}}</ref> == ~~Kunnalliset asiat~~Historia == {{Katso myös\|[[Kauttuan_kylä#Historiaa\|Kauttuan kylän historia]]}} === Esihistoriallinen aika === Eura on esihistorialtaan Suomen merkittävimpiä kuntia ja sieltä on tehty löytöjä [[Kivikausi\|kivikaudelta]] asti. Honkilahden [[Kolmhaaran asuinpaikka]] on yksi Suomen tunnetuimmista kivikauden asuinalueista. Sieltä on löydetty esimerkiksi [[meripihka]]koruja.<ref name=esihistoria/> [[Pronssikausi\|Pronssikaudella]] asutus oli keskittynyt Panelianlahden rannalle ja sinne rakennettiin mahtavia kiviröykkiöhautoja.<ref name=esihistoria>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/elavan-esihistorian-eura/\|nimeke=Elävän esihistorian Eura\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-20}}</ref><ref name=esihistoria>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/elavan-esihistorian-eura/\|nimeke=Elävän esihistorian Eura\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Eurassa on poikkeuksellisen runsaita [[rautakausi\|rautakautisia]] löytöjä<ref name=esihistoria/> muun muassa [[Käräjämäki (Eura)\|Käräjämäellä]], [[Luistari]]ssa ja [[Pappilanmäki (Eura)\|Pappilanmäellä]]. Tämä johtuu siitä, että Eurassa oli käytössä jo 500- ja 600-lukujen vaihteessa käytössä ruumishautaus. Samoihin aikoihin tapa oli käytössä Euran lisäksi Suomen alueella vain Köyliön seudulla. Erityisesti Luistarin ruumishaudoista on löydetty merkkejä vauraasta ja elinvoimaisesta rautakauden yhteisöelämästä.<ref name=esihistoria/> Luistari on suurin tutkittu viikinkiajan hautakalmisto Pohjoismaissa.<ref name=ruukinpuistonhistoria/> Puolen hehtaarin alueelta on tutkittu yli 1300 hautaa. Alueen tunnetuin hauta, Euran emännän hauta, löydettiin ensimmäisenä kaivauskesänä vuonna 1969.<ref name=euraluistari>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/euran-100-helmea/luistari/\|nimeke=Luistari\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-15}}</ref> Pappilanmäeltä taas on löydetty muun muassa 600-luvun lopulta peräisin oleva miekkahauta, [[Ristiretket\|ristiretki]]ajalta oleva hopeakoristeinen miekka sekä [[viikinkiaika]]isesta haudasta löytynyt [[Euran sydän]].<ref name=eurapappilanmäki/> Haudasta löytyi koristeellinen nahkavyö, jossa oli 16 sydämenmuotoista helaa.<ref name=SK10112023/> [[Kalevala Koru]] käytti sydäntä Euran sydän -korujensa mallina.<ref name=eurapappilanmäki>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/euran-100-helmea/pappilanmaki/\|nimeke=Pappilanmäki\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-15}}</ref> Vuonna 2023<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.alasatakunta.fi/uutiset/euran-markkinointiilme-perustuu-jatkossa-eura-sydamessa-teemaan-6.2.140168.172a2779f0\|nimeke=Euran markkinointi-ilme perustuu jatkossa Eura sydämessä -teemaan\|julkaisu=www.alasatakunta.fi\|viitattu=2023-12-20}}</ref> sydämestä tehtiin Euran kunnan logo.<ref name=SK10112023>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/art-2000009979863.html\|nimeke=Historia {{!}} Euran esihistorialliset sydämet ensimmäistä kertaa esillä\|julkaisu=Satakunnan Kansa\|ajankohta=2023-11-10\|viitattu=2023-12-20}}</ref> === 1500–1899 === 1500-luvulla Eurajoen koskien yhteyteen tehtiin viljamyllyjä,<ref name=ruukinpuistonhistoria/> joista kaksi kuului piispalle ja yksi [[Yläneen kartano]]lle.<ref name=HS23011992/> [[Kauttuan ruukki\|Kauttuan ruukin]] alue syntyi vuonna [[1689]], kun myllyoikeuksien ja koskien haltija, vapaaherra [[Lorenz Creutz (nuorempi)\|Lorenz Creutz]] sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Hän oli perehtynyt raudanvalmistukseen Keski-Euroopassa. Rauta tuotiin aluksi Teijosta, myöhemmin Ruotsista ja Kullaan Leineperistä.<ref name=ruukinpuistonhistoria/> Creutzin jälkeen ruukista vastasivat Timm- ja Falck-suvut.<ref name=ruukinpuistonhistoria/> Vuonna 1817 Euran pitäjän Honkilahden kappelin Auvaisten kylässä seppä [[Juhana Uusikartano]] koki voimakkaan herätyksen. [[Hyppyherätys\|Hyppyherätyksenä]] tunnettu liike laajeni voimakkaasti ja vaikutti [[rukoilevaisuus\|rukoilevaisuuden]] elpymiseen Lounais-Suomen alueella.<ref name=kristhist>{{Kirjaviite \| Tekijä = Murtorinne, Eino (päätoim.) \| Nimeke = Kristinuskon historia 2000 \| Vuosi = 2000 \| Luku = 1809–1885 \| Sivu = 98 \| Selite = 3. osa \| Julkaisupaikka = Porvoo \| Julkaisija = Weilin+Göös \| Tunniste = ISBN 951-35-6516-5 }}</ref> Kauttuan Ruukinpuiston alueella oleva rakennuskanta on pääosin [[1800-luku\|1800-luvulta]]. Ruukinpuistossa sijaitsee muun muassa vuonna [[1802]] valmistunut Kauttuan Ruukinkartano, joka edustaa [[Uusklassinen arkkitehtuuri\|uusklassista]] rakennustyyliä. 1910-luvulla kartanosta tehtiin paperitehtaan konttori, 1940-luvulla sitä alettiin käyttää klubina ("Kauttuan Klubi"). Vuonna 2021 rakennuksen osti Kauttuan Ruukinkartano Oy.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/euran-100-helmea/kauttuan-klubi/\|nimeke=Kauttuan Ruukinkartano\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-15}}</ref> [[Tiedosto:Kauttua jernbruk - Magnus von Wright - Finland framställdt i teckningar - 24.jpg\|thumb\|Kauttuan ruukki [[Magnus von Wright]]in ikuistamana noin vuonna 1850]] Kauttuan ruukin tuotanto oli suurimmillaan 1800-luvun puolivälissä.<ref name=ruukinpuistonhistoria>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.ruukinpuisto.fi/historia\|nimeke=Ruukinpuiston historia - Ruukipuiston alue Eurassa\|julkaisu=www.ruukinpuisto.fi\|viitattu=2023-12-15}}</ref> Ensimmäinen kirjasto Euran seuduilla perustettiin ilmeisesti vuoden 1852 vaiheilla, ja se on pohjana nykyiselle [[Euran kunnankirjasto]]lle.{{lähde}} Vuonna 1873 liikemies [[Antti Ahlström]] osti Kauttuan ruukin. Sen toiminta alkoi taantua, kun ruukin käyttämä raudan valmistustekniikka vanheni ja kilpailu markkinoilla koveni. Ahlströmin maataloustuotanto tuotti paremmin kuin raudanvalmistus. Vuosisadan vaihteessa raudantuotannon rinnalle alettiin kehittää puunjalostusta, ensin sahaustoimintaa ja myöhemmin paperin jalostusta.<ref name=ruukinpuistonhistoria/> === 1900–1999 === Raudan valmistus Eurassa päättyi vuonna [[1907]], kun [[Ahlstrom\|Ahlström Osakeyhtiö]] perusti [[Kauttuan paperitehdas\|Kauttuan Paperitehtaan]].<ref name=HS23011992>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003116579.html\|nimeke=MATKAILU {{!}} Kauttuan Ruukinpuistosta eteläisen Satakunnan matkailu- ja kulttuurikohde Kaikki vanhat rakennukset korjataan uuteen käyttöön Syreeneistä ja tammista istutetaan erikoispuutarhat\|julkaisu=Helsingin Sanomat\|ajankohta=1992-01-23\|viitattu=2023-12-15}}</ref> Vuonna 1989 Euraan perustettiin [[Pyhäjärvi-instituutti]], joka on keskittynyt vesiensuojeluun ja Satakunnan elintarviketuotannon kilpailukyvyn turvaamiseen.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/a/3-12427480\|nimeke=Ala-Satakunta: Pyhäjärvi-instituutille uudet tilat\|julkaisu=Yle Uutiset\|ajankohta=2022-05-03\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Vuonna 1996 instituutti palkittiin Pro Maaseutu -palkinnolla avomaavihannesten kuivaamiseen ja kuivattujen kasvisten käyttöön liittyvistä tutkimuksista.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000003509660.html\|nimeke=Palkittuja {{!}} Tämänvuotisiksi Pro Maaseutu -palkinnon...\|julkaisu=Helsingin Sanomat\|ajankohta=1996-02-18\|viitattu=2023-12-20}}</ref> 1990-luvulla Ruukinpuiston aluetta alettiin kehittää, jotta ympäristö olisi hyvässä kunnossa ja siellä sijainneet rakennukset saataisiin käyttöön. Alueen ympäristösuunnitelman teki artikkitehti Jukka Koivula.<ref name=HS23011992/> == Hallinto == === Päätöksenteko === Euran kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kunta-ja-hallinto/paatoksenteko/kunnanvaltuusto/\|nimeke=Kunnanvaltuusto\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-14}}</ref> ja kunnanhallituksessa yhdeksän jäsentä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kunta-ja-hallinto/paatoksenteko/kunnanhallitus/\|nimeke=Kunnanhallitus\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-14}}</ref> === Kunnanjohtajat === [[Matti Lahtinen (kunnanjohtaja)\|Matti Lahtinen]] toimi Euran kunnanjohtajana vuodesta 1987 lähtien eläkkeelle jäämiseensä asti.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/a/3-8263903\|nimeke=Kuntapomojen konkari jää kohta eläkkeelle: "Päätöksenteossa poukkoillaan liikaa"\|julkaisu=Yle Uutiset\|ajankohta=2015-09-07\|viitattu=2023-12-14}}</ref> Hänen seuraajansa [[Juha Majalahti]] toimi kunnanjohtajana vuodesta 2015 vuoteen 2023, jolloin hän irtisanoutui.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/a/74-20064131\|nimeke=Euran kunnanjohtajaksi 14 hakijaa\|julkaisu=Yle Uutiset\|ajankohta=2023-12-08\|viitattu=2023-12-14}}</ref> eläkkeelle jäämisen vuoksi. Tammikuussa 2024 hänen seuraajakseen valittiin Euran hallintojohtajana yli viisi vuotta työskennellyt Kari Kankaanranta.<ref name=yle15012024>{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/a/74-20069553\|nimeke=Kari Kankaanranta nousi soraäänittä Euran uudeksi kunnanjohtajaksi\|julkaisu=Yle Uutiset\|ajankohta=2024-01-15\|viitattu=2024-03-04}}</ref> === Kuntaliitokset === Rivi 97 ⟶ 106: Kuntaan liitettiin vuonna 1970 [[Hinnerjoki\|Hinnerjoen]] ja [[Honkilahti\|Honkilahden]] kunnat. Vuonna 2009 Euraan liitettiin [[Kiukainen]], jolloin Euran asukasluvuksi tuli noin 12 500.{{lähde}} === ~~Väestö~~Talous === Vuonna 2022 liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Eurassa olivat [[Jujo Thermal]], Kuljetusliike Y. Auramaa, [[Pintos]], Lammela, Auramaa Logistiikka, [[Biolan]], ETH Group, LMG Finland, Eupart ja Jaakko-Tuote. Euran kolme suurinta yritystä työntekijämäärältään olivat Auramaa Logistiikka, Jujo Thermal ja ETH Group.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.finder.fi/kunta/Eura\|nimeke=Eura - Yritykset ja työnantajat - Finder.fi\|julkaisu=www.finder.fi\|viitattu=2023-12-15}}</ref> == Liikenne == Euran kautta kulkevat [[Tampere]]en ja [[Rauma]]n välinen [[valtatie 12]] sekä [[Harjavalta\|Harjavallan]] ja [[Uusikaupunki\|Uudenkaupungin]] välinen [[kantatie 43]]. Vuonna 1897 liikenteelle avattu [[Kokemäki–Rauma-rata]] rakennettiin alun perin kulkemaan Kiukaisten kautta ja siltä valmistui vuonna 1913 sivuraide Kauttualle, jonne tehtiin asemarakennus ja kaksipaikkainen veturitalli. Veturitalli vaurioitui [[Suomen sisällissota\|kansalaissodan]] aikana punaisten ajettua kaksi veturia tallin takaseinän läpi. Henkilöliikenne Kauttuan radalla lopetettiin vuonna 1953, mutta samana vuonna valmistui sivuraide [[Kauttuan rautatieasema]]lta Säkylän sokeritehtaalle. Myös Rauman radan henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1988, mutta [[Sokerijuurikas\|sokerijuurikkaan]] kuljetukset Kauttuan radalla jatkuivat 2000-luvulle.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 132–133. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref> [[Euran lentokenttä]]ä käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.{{lähde}} ==== Etäisyyksiä Eurasta ==== * Rauma 35 kilometriä * [[Pori]] 50 kilometriä * Uusikaupunki 55 kilometriä * [[Turku]] 85 kilometriä * Tampere 110 kilometriä * [[Helsinki]] 210 kilometriä == Väestö == Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen. Rivi 108 ⟶ 134: \|right1 = Asukkaita \|bars = {{bar pixel\|1980\|#0099FF\|480\|\|~~13 729~~13729}} {{bar pixel\|1985\|#0099FF\|477\|\|~~13 630~~13630}} {{bar pixel\|1990\|#0099FF\|469\|\|~~13 406~~13406}} {{bar pixel\|1995\|#0099FF\|470\|\|~~13 438~~13438}} {{bar pixel\|2000\|#0099FF\|453\|\|~~12 957~~12957}} {{bar pixel\|2005\|#0099FF\|448\|\|~~12 807~~12807}} {{bar pixel\|2010\|#0099FF\|437\|\|~~12 507~~12507}} {{bar pixel\|2015\|#0099FF\|424\|\|~~12 128~~12128}} {{bar pixel\|2020\|#0099FF\|417\|\|~~11 616~~11616}} \|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/058_vaerak_tau_104.px/?rxid=0e0f9e7f-4835-4ba5-9cae-e6a322c5da94 \| Nimeke = Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain ~~1980 - 2015~~1980–2015 \| Tekijä = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Tilastokeskus \| Viitattu = 5.3.2017 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20170306132826/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/058_vaerak_tau_104.px/?rxid=0e0f9e7f-4835-4ba5-9cae-e6a322c5da94 \| arkistoitu = 6.3.2017 }}</ref> }} Rivi 123 ⟶ 149: Vuoden 2017 lopussa Eurassa oli 11 910 asukasta, joista 8 543 asui [[Taajamat Suomessa\|taajamissa]], 3 279 haja-asutusalueilla ja 88:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Euran taajama-aste on 72,3 %.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px \| Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 \| Tekijä = \| Julkaisu = \| Ajankohta =28.9.2017 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Tilastokeskus \| Viitattu =2.12.2018 \| arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px \| arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Euran taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:<ref name=taajamatkunnittain2011>{{Verkkoviite \| Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px \| Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 \| Tekijä = \| Julkaisu = \| Ajankohta =28.9.2017 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Tilastokeskus \| Viitattu =2.12.2018 \| arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ \| arkistoitu =14.7.2019 }}</ref> Suurimmat taajamat ja niiden väkiluku joulukuussa 2017 ~~{\| class="wikitable sortable"~~ # Euran kirkonkylä ([[Euran keskustaajama]]), 6 337 ~~! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)~~ #[[Panelia]], 877 \|- #[[Eurakoski]], 873 ~~\| 1 \|\| '''Euran kirkonkylä ([[Euran keskustaajama]])'''* \|\|align="right"\|6 337~~ # [[Hinnerjoki (taajama)\|Hinnerjoki]], 456 \|- ~~\| 2 \|\| [[Panelia]] \|\|align="right"\|877~~ \|- ~~\| 3 \|\| [[Eurakoski]] \|\|align="right"\|873~~ \|- ~~\| 4 \|\| [[Hinnerjoki (taajama)\|Hinnerjoki]] \|\|align="right"\|456~~ \|} ~~Kunnan [[keskustaajama]] on lihavoitu. Asteriskilla () merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain.~~Osa Euran ~~keskustaajama~~keskustaajamasta sijaitsee ~~pääosin Eurassa, mutta pieniltä osin~~naapurikunta ~~myös~~Säkyn ~~Säkylässä~~puolella.<ref name=taajamatkunnittain2011/> == Palvelut == === Koulutus === Perusopetusta annetaan Eurassa Ahmasojan koululla, Euran yhteiskoululla, Hinnerjoen koululla, Honkilahden koululla, Kauttuan koululla, Kirkonkylän koululla, Kiukaisten koululla ja Panelian koululla.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/perusopetus/koulut/\|nimeke=Peruskoulut\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-14}}</ref> Kunnassa toimii myös [[Euran lukio]] ja [[Sataopisto]],<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/\|nimeke=Varhaiskasvatus ja koulutus\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-14}}</ref> joka antaa taiteen perusopetusta kuvataiteessa ja käsitöissä. Lisäksi kunnalla on oppilaspaikkoja Rauman ja Huittisten [[musiikkiopisto]]issa.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/taiteen-perusopetus/\|nimeke=Taiteen perusopetus\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-20}}</ref> === Terveydenhuolto === Eura kuuluu [[Satakunnan ~~hyvinvointialueeseen~~hyvinvointialue]]eseen. Kunnassa on oma terveysasema.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://satakunnanhyvinvointialue.fi/palvelut/terveyspalvelut/euran-terveysasema/\|nimeke=Euran terveysasema\|julkaisu=Satakunnan hyvinvointialue\|viitattu=2023-12-14}}</ref> ~~=== Talous ===~~ Vuonna 2022 liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Eurassa olivat [[Jujo Thermal]], Kuljetusliike Y. Auramaa, [[Pintos]], Lammela, Auramaa Logistiikka, [[Biolan]], ETH Group, LMG Finland, Eupart ja Jaakko-Tuote. Euran kolme suurinta yritystä työntekijämäärältään olivat Auramaa Logistiikka, Jujo Thermal ja ETH Group.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.finder.fi/kunta/Eura\|nimeke=Eura - Yritykset ja työnantajat - Finder.fi\|julkaisu=www.finder.fi\|viitattu=2023-12-15}}</ref> ~~=== Liikenne ===~~ Euran kautta kulkevat [[Tampere]]en ja [[Rauma]]n välinen [[valtatie 12]] sekä [[Harjavalta\|Harjavallan]] ja [[Uusikaupunki\|Uudenkaupungin]] välinen [[kantatie 43]]. Vuonna 1897 liikenteelle avattu [[Kokemäki–Rauma-rata]] rakennettiin alun perin kulkemaan Kiukaisten kautta ja siltä valmistui vuonna 1913 sivuraide Kauttualle, jonne tehtiin asemarakennus ja kaksipaikkainen veturitalli. Veturitalli vaurioitui [[Suomen sisällissota\|kansalaissodan]] aikana punaisten ajettua kaksi veturia tallin takaseinän läpi. Henkilöliikenne Kauttuan radalla lopetettiin vuonna 1953, mutta samana vuonna valmistui sivuraide [[Kauttuan rautatieasema]]lta Säkylän sokeritehtaalle. Myös Rauman radan henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1988, mutta [[Sokerijuurikas\|sokerijuurikkaan]] kuljetukset Kauttuan radalla jatkuivat 2000-luvulle.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 132–133. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref> ~~[[Euran lentokenttä]]ä käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.{{lähde}}~~ ~~==== Etäisyyksiä Eurasta ====~~ Rauma 35 kilometriä * [[Pori]] 50 kilometriä * Uusikaupunki 55 kilometriä * [[Turku]] 85 kilometriä * Tampere 110 kilometriä * [[Helsinki]] 210 kilometriä === Vesi-, jäte- ja energiahuolto === Rivi 165 ⟶ 169: Kaukolämmön erillistuotannosta ja jakelusta vastaa [[Euran Energia]] Oy.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.euranenergia.fi/\|nimeke=Euran Energia Oy\|julkaisu=www.euranenergia.fi\|viitattu=2023-12-14}}</ref> [[Paneliankosken voimalaitos\|Paneliankosken Voima]] toimii Euran lisäksi Eurajoella.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://paneliankoskenvoima.fi/fi-fi/article/etusivu/yritys/37/\|nimeke=Yritys\|julkaisu=paneliankoskenvoima.fi\|viitattu=2023-12-15}}</ref> === Ystävyyskunnat === Euran ystävyyskuntia ovat:<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kunta-ja-hallinto/kunta/kansainvalinen-toiminta-ja-yhteistyo/\|nimeke=Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-15}}</ref> * {{Viron lippu}} [[Harku]], [[Viro]] Rivi 172 ⟶ 176: == Kulttuuri == === Nähtävyydet === [[Tiedosto:Terassitalo Eura 5.jpg\|thumb\|Terassitalo Euran Kauttualla]] ~~{{Pääartikkeli\|[[Luettelo_Euran_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä]]}}~~ {{Katso myös\|[[Luettelo Euran julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]}} {{Pääartikkeli\|[[Kauttuan ruukinpuisto]]}} Keväällä 2023 Kauttuan ~~kylässä~~Ruukinpuistolle onavattiin ~~huomattava~~oma ~~määrä~~vierailukeskus,<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009111553.html\|nimeke=Matkailu {{!}} Kauttuan ruukinpuistoon valmistuva vierailukeskus aukeaa keväällä – Tämän verran pääsyliput maksavat\|julkaisu=Satakunnan Kansa\|ajankohta=2022-10-04\|viitattu=2024-01-16}}</ref> jossa esitellään alueen historiaa.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kauttuan-ruukinpuiston-vierailukeskus/\|nimeke=Kauttuan Ruukinpuiston Vierailukeskus\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2024-01-16}}</ref> Kauttuan kylän vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta.<ref name=yle05012021/> Alueen tekee kiinnostavaksi erityisesti arkkitehti [[Alvar Aalto\|Alvar Aallon]] ~~suunnittelemia~~A. ~~rakennuksia~~Ahlströmin Osakeyhtiön paperitehtaan tarpeisiin suunnittelemat rakennukset<ref name=TS10072016/>, joista tunnetuimmat ovat tehtaan ylemmille toimihenkilöille suunniteltu [[Terassitalo (Eura)\|Terassitalo]]<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.alvaraalto.fi/arkkitehtuuri/terassitalo/\|nimeke=Terassitalo\|julkaisu=Alvar Aalto Foundation {{!}} Alvar Aalto -säätiö\|viitattu=2023-12-15}}</ref> ja ~~alkuaan~~ virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula~~, joka~~ (nykyään ~~tunnetaan nimellä~~ Villa Aalto).<ref> {{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/alvar-aalto-eurassa/villa-aalto/\|nimeke=Villa Aalto\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-15}}</ref> Alvar Aalto ja hänen puolisonsa arkkitehti [[Aino Aalto]] vaikuttivat Kauttualla vuosina 1937–1946,<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/alvar-aalto-eurassa/\|nimeke=Alvar Aalto Eurassa\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2024-01-02}}</ref> kun tehtaan pääjohtaja [[Harry Gullichsen]] tilasi perhetuttavaltaan suunnitelmat alueen uusista asunnoista.<ref name=TS10072016>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.ts.fi/koti/1279288088\|nimeke=Kauttua on tulvillaan Aaltoa\|tekijä=Simo Ahtee\|julkaisu=ts.fi\|ajankohta=2016-07-10\|viitattu=2024-01-02}}</ref> Alueen rakennuksia ovat suunnitelleet eri aikoina myös [[Jarl Eklund]], [[Olav Hammarström]], [[Pentti Ahola]], [[Gunnar Aspelin (arkkitehti)\|Gunnar Aspelin]] ja arkkitehtitoimisto Siren, Borg & Åberg. Vuonna 2021 Euran kunta julkaisi mobiilisovelluksen, joka esittelee 44 Kauttuan kohdetta.<ref name=yle05012021>{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/a/3-11724655\|nimeke=Kauttuan Ruukinpuiston arvorakennuksiin voi tutustua matkapuhelimella tai tietokoneella\|julkaisu=Yle Uutiset\|ajankohta=2021-01-05\|viitattu=2024-01-02}}</ref> === Museot === [[Tiedosto:Kiukaisten Wanha pappila.jpg\|thumb\|Kiukaisten Wanha pappila]] Eurassa toimii seuraavat [[museo]]t: Kiukaisten Wanha Pappila, Mannilan kotiseutumuseo, Panelian kotiseutumuseo, Panelian rivimylly, Suontaustan museo ja Valon museo Hinnerjoella.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/museot-eurassa/\|nimeke=Museot Eurassa\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-14}}</ref> Esihistorian opetuskeskus<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/elavan-esihistorian-eura/esihistorian-opastuskeskus/\|nimeke=Esihistorian opastuskeskus Naurava lohikäärme\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2024-01-02}}</ref> Naurava lohikäärme esittelee Euran esihistoriallisia kaivauksia.<ref name=TS03082004/> === Tunnettuja Eurasta kotoisin olevia henkilöitä === Rivi 184 ⟶ 193: [[Lempi Ahla]], kirjailija ja suomentaja [[Väinö Alasmaa]], jääkäriluutnantti [[Euran Daltonit]] ovat esikuvina elokuvan [[Pahat pojat (vuoden 2003 elokuva)\|Pahat Pojat]] veljeksille [[Darude]], teknomuusikko ja DJ [[Tomi Einonen]], toimittaja Rivi 218 ⟶ 228: === Uskonto === [[~~File~~Tiedosto:Euran kirkko.jpg\|thumb\|Euran kirkko]] [[~~File~~Tiedosto:Euran helluntaiseurakunta.jpg\|right\|thumb\|Euran helluntaiseurakunnan kirkko lokakuussa 2009.]] Vuonna 2007 Euran seurakuntaan liitettiin [[Hinnerjoen seurakunta]] ja [[Honkilahden seurakunta]] ja vuonna 2009 [[Kiukaisten seurakunta]].<ref name=seurakunnat/> Vuonna 2018 Eurassa toimi [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]]on kuuluva [[Euran seurakunta]]. Seurakuntaan kuuluu useita kirkkopiirejä: Euran kirkkopiiri, Hinnerjoen kirkkopiiri, Honkilahden kirkkopiiri, Kiukaisten kirkkopiiri ja Panelian kirkkopiiri.<ref name=seurakunnat>{{Verkkoviite \| Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot \| Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko \| Julkaisija = evl.fi \| Viitattu = 23.8.2018 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot \| arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref> Rivi 229 ⟶ 239: Lisäksi Eurassa toimii [[helluntaiherätys\|helluntaiherätykseen]] kuuluva Euran helluntaiseurakunta<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.euranhelluntaiseurakunta.fi/\| Nimeke = Euran helluntaiseurakunta\| Tekijä = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 1.1.2010\| Kieli = }}</ref> sekä [[Suomen ortodoksinen kirkko]]on kuuluva [[Turun ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta</ref> === ~~Urheilu~~Murre === Euran alueella puhutun kielen perustana on [[Lounaismurteet\|Lounais-Suomen murre]]. Euran murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Wiik, Kalevi \| Nimike = Sano se murteella \| Vuosi = 2006 \| Julkaisija = Pilot-kustannus Oy \| Sivu = 194 \| Viitattu = 2024-09-17 \| ISBN = 952-464-447-9 }}</ref> Heikki Ojansuun mukaan Euran murre muodostaa yhdessä Eurajoen, Lapin, Kiukaisten, Luvian, Honkilahden ja Rauman kanssa [[Rauman murre\|Rauman murteen]].<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Havaintoja Eurajoen murteen muuttumisesta \| Tekijä = Kurki, Tommi \| Ajankohta = 1999 \| Julkaisu = Journal.fi \| Osoite = https://journal.fi/sananjalka/article/download/86609/45370 \| Viitattu = 2024-09-17 }}</ref> ==== ~~Urheiluseuratoiminta~~Ruokakulttuuri ==== Euran [[pitäjäruoka\|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla [[ryynimakkara]], [[munajuusto]] ja Euran rinkilät.<ref>Kolmonen, Jaakko 1988. ''Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat'', s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.</ref> [[Euran rinkilät]] valittiin vuonna 2017 Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://vnk.fi/-/1410845/elavan-perinnon-kansalliseen-luetteloon-52-kohdetta\|nimeke=Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 kohdetta\|julkaisu=Valtioneuvoston kanslia\|ajankohta=2017-11-23\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Euran rinkilät on valittu myös Satakunnan maakuntaherkuksi.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/euranrinkila/\|nimeke=Euranrinkilä\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Euran tunnetuin urheiluseura lienee [[LiigaEura]], joka pelasi [[Lentopallon SM-liiga\|naisten lentopallon SM-liigassa]]. Myös vesipallojoukkue [[ETU]] on pelannut SM-tasolla. Jalkapallojoukkue [[Euran Pallo]] pelaa [[Nelonen (jalkapallo)\|Länsi-Suomen Nelosessa]]. Euran Paneliassa toimii jääkiekkojoukkue [[Panelian Raikas]]. Eurassa on myös kilpaurheiluseura [[Euran Raiku]], jonka lajeja ovat lentopallo, yleisurheilu, beach volley ja petankki. Euran Veivi on euralainen kori- ja sulkapallojoukkue. Eura on myös tunnettu hevosurheilustaan.{{lähde}} === Muinais- ja kansallispuvut === [[Tiedosto:Euran muinaispuku, istuva nainen, jolla saviastia, kuvattu sivusta.jpg\|thumb\|Euran muinaispuku]] [[Euran naisen kansallispuku\|Euran ensimmäinen kansallispuku]], sininen Euran puku valmistui vuonna 1910. Koska väriä pidettiin liian synkkänä, sotien jälkeen otettiin käyttöön uusi punainen puku.<ref name=TS03082004>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.ts.fi/viihde/1073983049\|nimeke=Ykspäinen euralainen jakaa kunnian naapuriensa kanssa\|julkaisu=Turun Sanomat\|ajankohta=2004-08-03\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Viikinkiaikaisesta Euran emännän haudasta löytyneen juhlapuvun perusteella suunniteltiin [[Euran muinaispuku]], joka julkaistiin vuonna 1982.<ref name=euraluistari/> Presidentti [[Tarja Halonen]] on käyttänyt Euran muinaispukua itsenäisyyspäivänä.<ref name=TS03082004/> == Urheilu == === Urheiluseuratoiminta === Eurassa on yli 20 toimivaa urheiluseuraa.<ref name=urheiluseurat>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kunta-ja-hallinto/kunta/yhdistykset/urheiluseurat/\|nimeke=Urheiluseurat\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Tunnetuin niistä lienee Eurassa on myös kilpaurheiluseura [[Euran Raiku]], jonka lajeja ovat lentopallo, yleisurheilu, beach volley ja petankki.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.euranraiku.fi/undefined\|nimeke=Euran Raiku\|julkaisu=www.euranraiku.fi\|viitattu=2023-12-20}}</ref> [[LiigaEura\|Seura]] on voittanut pelannut [[Lentopallon SM-liiga\|naisten lentopallon SM-liiga]]n<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/urheilu/art-2000003792952.html\|nimeke=Lentopallo {{!}} Reima Antola valmensi Euran Suomen huipulle\|julkaisu=Helsingin Sanomat\|ajankohta=1999-04-16\|viitattu=2023-12-20}}</ref> kolme kertaa.{{lähde}} Muita isoja urheiluseuroja ovat jalkapalloseura [[Euran Pallo]], joka pelaa [[Nelonen (jalkapallo)\|Länsi-Suomen Nelosessa]] sekä Euran Paneliassa toimiva jääkiekkoseura [[Panelian Raikas]], jolla on aktiivista juniorityötä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://panelianraikas.fi/\|nimeke=Panelian Raikas ry\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Vuonna 1937 perustettu Euran Naisvoimistelijat kuuluu [[Suomen Voimisteluliitto]]on,<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eurannaisvoimistelijat.fi/seura/\|nimeke=Seura – Euran Naisvoimistelijat ry\|viitattu=2023-12-20}}</ref> samoin kuin vuonna 1946 perustettu Kiukaisten Naisvoimistelijat.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://kiukaistennv.fi/\|nimeke=Etusivu - Kiukaisten Naisvoimistelijat ry - Ryhmäliikuntaa kaikenikäisille\|julkaisu=Kiukaisten Naisvoimistelijat ry\|viitattu=2023-12-20}}</ref> Euran urheiluseuroissa harrastaa myös esimerkiksi ammuntaa, frisbeegolfia, keilailua, lavatanssia, moottoriurheilua, ratsastusta, shakkia, sukellusta, suunnistusta, taekwondoa ja uimista.<ref name=urheiluseurat/> ==== Menestyneitä urheilijoita 1900- ja 2000-luvulla ==== {{Palstoitus alkaa}} [[Tuija Helander]], pikajuoksija Rivi 249 ⟶ 275: === Liikuntapaikkoja === Euran urheilukeskuksessa on muun muassa monitoimihalli, kolme jalkapallokenttää, tekonurmikenttä, jääkiekkokaukalo, ulkokoripallokenttä ja beach-volley-alueita. Liikuntapuistoja on urheilukeskuksen lisäksi myös Hinnerjoella ja Eurakosken urheilukentän lähellä. Tenniskenttiä löytyy urheilukeskuksesta ja Ruukinpuistosta.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/luonto-ja-ulkoilu/ulkoliikuntapaika/\|nimeke=Ulkoliikuntapaikat\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-14}}</ref> Kunnassa on myös Eura Sportcenter ja Panelian Jäähalli. Sisäliikuntapaikkoja on koulujen yhteydessä, kahden kunnallisen kunnallisen kuntosalin lisäksi Eurassa on kuusi yksityistä kuntosalia.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.eura.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisaliikuntapaikat-ja-tilat/koulujen-liikuntasalit/\|nimeke=Sisäliikuntapaikat\|julkaisu=Euran kunta\|viitattu=2023-12-14}}</ref> [[Euran urheilutalo]]lla on liikunta- ja uimahalli.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/a/74-20064066\|nimeke=Euran kunta joutuu auttamaan talousahdingossa olevaa urheilutaloa\|julkaisu=Yle Uutiset\|ajankohta=2023-12-08\|viitattu=2023-12-20}}</ref> ~~=== Ruokakulttuuri ===~~ Euran [[pitäjäruoka\|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla [[ryynimakkara]], [[munajuusto]] ja Euran rinkilät.<ref>Kolmonen, Jaakko 1988. ''Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat'', s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.</ref> ~~=== Viittauksia kulttuurissa ===~~ [[Euran Daltonit]] ovat olleet esikuvina elokuvan [[Pahat pojat (vuoden 2003 elokuva)\|Pahat Pojat]] veljeksille ~~== Kuvia Eurasta ==~~ ~~<gallery>~~ ~~Euran keskusta.JPG\|Euran keskustaa~~ ~~Euran paloasema.JPG \|Euran paloasema~~ ~~Tallinmäki.jpg\|Kauttuan Tallinmäki~~ ~~Villa Ahlstrom.JPG\|Villa Ahlström~~ ~~</gallery>~~ == Lähteet == Rivi 271 ⟶ 284: ===Viitteet=== {{Viitteet\|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == Hurme Tuomo, Nummelin Liisa & Wahlqvist Sirpa: Eura: välähdyksiä luonnosta, historiasta ja kulttuurista, Euran kunta 2010 Koivisto Olavi Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1966 Koivisto Olavi Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia II – Isostavihasta nykypäiviin, 1987 Lehtosalo-Hilander Pirkko-Liisa Kalastajista kauppanaisiin: Euran esihistoria, Euran kunta, 2000 Ruohomäki Anni 2019: Satakunnan sydämenlyöntejä: taiteilija Jalmari Karhula 1878–1942, Euran kunta, 2019 Sivula Anna & Ruohomäki Anni (toim.): Virtaava sydän: Euran ja euralaisten historiaa 1860-luvulta 2000-luvulle. Euran kunta, 2022 == Aiheesta muualla == {{Commonscat~~\|Eura~~}} [https://www.eura.fi/ Euran kunta] * [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/050.html Tilastokeskus -– Euran avainluvut] * [http://stable.toolserver.org/geohack/geohack.php?params=61_07_50_N_22_08_25_E Nettikartat] {{Satakunta}} {{Auktoriteettitunnisteet}} [[Luokka:Eura\|*]]