Wikipedia

Ero sivun ”Seitsemän veljestä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Matti ja Teppo laulaa Lul
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Risan lähteen korjaus
 
(33 välissä olevaa versiota 21 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 18:
|seuraava =
}}
'''Seitsemän veljestä''' on [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] kirjoittama [[romaani]], jota pidetään yhtenä [[Suomen kirjallisuus|suomalaisen kirjallisuuden]] suurimmista merkkiteoksista. ''Seitsemän veljestä'' ilmestyi keväällä 1870 [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n Novellikirjasto-sarjassa neljän [[Vihko|vihon]] painoksena. Romaanijulkaisu ilmestyi vasta vuonna 1873.<ref name="aleksiskivi">[http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=44 Aleksis Kivi -sivusto] {{Wayback|1=http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=44 |päiväys=20070824144016 }}</ref> Teosta pidetään suomalaisen kirjallisuuden ja [[realismi|realistisen]] kansankuvauksen tienraivaajana.
 
Kivi aloitti teoksen kirjoittamisen 1860-luvun alkuvuosina ja kirjoitti sen ainakin kolmeen kertaan, mutta yhtään käsikirjoitusta ei ole säilynyt.<ref name="aleksiskivi"/>
Rivi 61:
;Killi ja Kiiski
:Veljesten kaksi koiraa, joita veljekset käyttävät lähinnä metsästykseen. Sitä ei kuvailla kirjassa, millaisia koirat ovat, paitsi "suuria ja äkeitä", ja mitä eroa niillä on.
;Matti ja Teppo laulaa lul
;
:Veljesten vanha kissa, joka on erityisen rakas Juhanille. Matin ääni on karhea.
; [[Jukola]]
Rivi 82 ⟶ 81:
[[File:Akseli Gallen-Kallela - Knight and the Snake King, Illustration for Seitsemän veljestä.jpg|thumb|''Ritari ja kuningaskäärme, Seitsemän veljeksen kuvitusta'', [[Akseli Gallen-Kallela]], 1907]]
 
Neljäs luku alkaa seuraavasta päivästä. Veljekset ovat palanneet Jukolaan ja saavat riemukkaan vastaanoton Killiltä ja Kiiskiltä.
Toukolaiset Juopotellaanovat kostaneet aiemman selkäsaunansa veljeksille. Veljekset lääkitsevät itseään ja saunotaansaunovat. Yöllä [[sauna]] palaa. "Tosin oli se vanha ja sen hirret haudotut aina ytimeen asti, mutta olishan tuo vielä ritkunut tuossa vuoden tai kaksi", Juhani analysoi vahinkoa. [[Lautamies]] Mäkelä tulee ojentamaan veljeksiä ja vaatii heitä palaamaan opintielle. Veljekset päättävät paeta yhteiskuntaa Impivaaraan – oman maatilansa pohjoiselle takamaalle. Jukolan päätalo vuokrataan kymmeneksi vuodeksi nahkapeitturille. Viides luku alkaa keväästä, veljekset muuttavat Impivaaraan. He majoittuvat sysikoijuun ja aterioivat. Käydään keskustelua kurinpitomenetelmistä. Aapo kertoo jälleen tarinan, tällä kertaa aiheena on [[Neitsyys|kalvea impi]]. [[Peikko]] säikäyttää veljekset, kunnes osoittautuu, että se onkin vain heidän [[Hevonen|hevosensa]] Valko. Kuudennen luvun alussa veljesten pirtti on vihdoin valmis. [[Joulu]]iltana he painivat ja sytyttävät vahingossa pirttinsä tuleen. Veljesten on juostava avojaloin Jukolaan.
 
[[File:Antti Favén - The Seven Brothers on top of a Boulder.jpg|thumb|''Seitsemän veljestä Hiidenkivellä'', [[Antti Favén]], 1910]]
Rivi 88:
Seitsemäs luku alkaa varhaisesta keväästä. Veljekset muuttavat takaisin Impivaaran aholle ja rakentavat uuden pirtin. Tarinaan tulee Taula¹-Matti, vanha eränkävijä, jonka turinoita veljekset kuuntelevat mielellään. Taula-Matin tarinoiden innoittamana veljekset lähtevät metsälle, mutta monikymmenpäinen [[härkä]]lauma yllättää heidät. Seuraa romaanin draamallinen huipentuma, kun veljekset pakenevat härkiä [[Siirtolohkare|Hiidenkivelle]]. Aapo kertoo ajankuluksi tarinoitaan. Härät eivät näytä kaikkoavan. Kahdeksannen luvun alussa veljekset ovat olleet Hiidenkivellä neljättä päivää. Normaalisti siivo ja vähäpuheinen Lauri alkaa humaltua ja räyhätä. Tuomas ehdottaa että Lauri heitetään alas härkien armoille, mutta Juhani estää aikeen. Lauri nukahtaa. Viimeisenä keinonaan veljekset päättävät ampua kaikki härät. Viertolan isäntä tulee paikalle ja härkien omistajana vaatii korvausta. Yhdeksäs luku alkaa eräästä syyskuun aamusta. Veljekset istuvat aholla ja nauttivat häränlihasta. Lauri ei välitä osallistua [[kiekonlyönti]]in, vaan lähtee astelemaan salojen helmoihin. Eero laulaa laulun Rajamäen rykmentistä. Mäkelä tulee keskustelemaan Viertolan kärsimien vahinkojen korvaamisesta. Aapo ehdottaa, että veljekset alkavat viljellä maata ja vievät [[jyvä]]t härkien hintana Viertolaan; samalla he jättävät osan jyvistä omiksi tarpeikseen. Alkaa [[Kaskiviljely|kaskenpoltto]].
 
Kymmenennen luvun alussa Jukolan maanviljelys on alkanut kukoistaa. Pulskeista [[huhta]]jyvistä riittää myös [[viina]]npolttoon. Seuraa juopottelua, johon Lauri ei kuitenkaan osallistu. Eero ja Simeoni läksivät [[Hämeenlinna]]an myymään [[Ruis|rukiita]] ja viinaa. Heidän matkansa kestää peräti kaksi viikkoa ja he palaavat ryöstettyinä ja rahattomina. Jäljellä on vain kuusi [[kopeekka]]a. Eero astuu tuomiolle mutta Simeoni pakenee metsään. Hän viipyy siellä useita päiviä ja palattuaan kertoo juovuspäissään nähneensä [[Lucifer|Lusifeeruksen]], jonka selässä hän lensi [[kuu]]hun. Veljekset päättävät jättää viinan tyystin. Tammiston pihalla veljekset joutuvat jälleen tappeluun toukolaisten kanssa. Yhdestoista luku alkaa saman päivän illasta. Veljekset arvioivat, mitä seurauksia tappelusta Tammistossa tulee. He pelkäävät joutuvansa vankilaan ja alkavat pohtia liittymistä [[armeija]]an tai pakoa ulkomaille rangaistuksen välttämiseksi. [[Nimismies|Nimismiehen]] tavatessaan veljeksille käy ilmi, että tappelusta ei koidu juridisia seuraamuksia. Veljekset päättävät vihdoin, että heidän tulee opetella lukemaan. Teräväpäinen Eero lähetetään oppiin ja palattuaan hän opettaa veljilleen lukutaidon. Kahdestoista luku alkaa kesästä. Veljekset ovat oppineet lopultakin lukemaan. Vuodenajat vaihtuvat ja veljesten maanviljelys edistyy vastoinkäymisistä huolimatta. Lauri julistetaan Toukolan kylän parhaaksi lukijaksi. Kahdestoista luku poikkeaa kerronnaltaan muista luvuista: [[dialogi]]a on niukalti, [[huumori]] jää pois ja sävyt synkkenevät.<ref>Seitsemän miestä, s. 173</ref> Rovasti julistaa Laurin Toukolan kylän parhaaksi lukijaksi. Aapo painottaa emännän merkitystä taloudenpidossa ja huomauttaa asiaankuuluvasti, että emännän on oltava säästäväinen. "Olkoon siis naiminen, niinkuin se olla pitää, elämämme ankarin askel", Aapo toteaa.
 
Kolmastoista luku alkaa kelmeästä syyskuun päivästä. Veljekset palaavat Jukolan päätaloon, jota eivät ole nähneet yhdeksään vuoteen. Teerimäen laelle pysähdytään pitkäksi toviksi ihailemaan maisemia. Kulkiessaan mäkeä alas kohti Jukolaa veljekset päättävät kutsua jokaisen vastaantulijan kotiinpaluujuhliinsa. Myös Toukolan poikien kanssa tehdään sovinto. Kuohuvista haarikoista² juodaan sovintomaljat. Sovinto- ja kotiinpaluujuhlasta muodostuu huomattava tapahtuma. Samalla veljekset kosiskelevat tulevia vaimojaan. Neljästoista luku kurkottaa kauas tulevaisuuteen. Teatterisovituksista se on usein jätetty pois dramaturgisen hankaluutensa takia.<ref>Seitsemän miestä, s. 205</ref> Luvussa kerrotaan, kuinka veljekset jakavat Jukolan suuren omaisuuden: perustetaan neljä maatilaa ja kaksi itsenäistä [[torppa]]a. Jokaisella on alustalaisia, myös torpilla. Simeoni on ainoa, joka ei avioidu. Hän jää asumaan Juhani-Jukolaan. Veljesten kuudesta vaimosta kerrotaan pääpiirteittäin. Aaposta tulee lautamies, Eerosta merkittävä kunnallismies, Tuomaan elo sujuu rauhallisesti. Juhani on alati riidoissa naapureidensa kanssa, Lauri viettää edelleen aikaansa mieluimmin metsässä, Timo puolestaan ottaa tavakseen juopotella aina [[kekri]]n aikaan. Romaani päättyy joulujuhlaan Jukolan avarassa tuvassa, jonne veljekset kokoontuvat vaimoineen ja jälkikasvuineen.
 
<small>¹Taulakäävän sisuksesta valmistettu kuiva massa, jota käytettiin sytykkeenä<ref>{{VerkkoviiteKielitoimiston sanakirja| Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 | Nimeke = Haettiin "taula" Kielitoimiston sanakirjasta | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisija = © 2016 Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy | Viitattu = 29.5.2016 }}</ref></small><br>
<small>²Tavallisesti puusta valmistettu juoma-astia, jossa kaksi kädensijaa<ref>{{VerkkoviiteKielitoimiston sanakirja| Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 | Nimeke = Haettiin "haarikka" Kielitoimiston sanakirjasta | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisija = © 2016 Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy | Viitattu = 29.5.2016 }}</ref></small>
 
==Vastaanotto ja vaikutus==
Aleksis Kivi itse toivoi teoksellaan pääsevänsä taloudellisesta ja henkisestä ahdingostaan.<ref>[http://www.finlit.fi/kivi/index.php?pagename=sksnkivikirjat SKS, Kivi-kirjat] {{Wayback|1=http://www.finlit.fi/kivi/index.php?pagename=sksnkivikirjat |päiväys=20080420182329 }}</ref> Ilmestyessään kirja sai kuitenkin niukasti ymmärrystä kirjallisuuspiireissä, koska ajan henkeen kuuluivat kansallismieliset ihanteet, idyllisen kuvan antaminen Suomesta ja kansan kuvaaminen ylevästi. Ihanteellisuusaatteen ajajista voimakkaimpia oli [[professori]] ja kirjallisuusvaikuttaja [[August Ahlqvist]], joka kirjoitti romaanista murska-arvostelun ''[[Virallinen lehti|Finlands Allmänna Tidningeniin]]''.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=<!-- http://yle.fi/vintti/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=386.htm -->| Arkisto = https://archive.is/DXHkA | Arkistoitu = 21.11.2013 |Nimeke=Seitsemän veljestä.|Tekijä=Korhonen, Anna|Julkaisija=Yle|Viitattu=21.11.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/akivi.htm| Nimeke =Aleksis Kivi (1834-1872) | Julkaisija =Kuusankosken kaupunginkirjasto | Viitattu =23.1.2008 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Finsk litteratur VII – osa 2. | Julkaisu = Finlands Allmänna Tidning | Ajankohta = 21.05.1870 | Numero = 116 | Kieli={{sv}} | Sivut = 2–3 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/475208/articles/559617 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=31.01.2015}}</ref>
 
Kirjallisuudentutkija [[Markku Eskelinen]] pitää ''Seitsemää veljestä'' syntyajankohtaansa ja tuolloiseen suomalaisen proosakirjallisuuden tilaan nähden erittäin poikkeuksellisena. Eskelisen mukaan teos on jännitteisempi ja esteettisesti monimutkaisempi kuin Kiveä seuranneen merkittävän kirjailijasukupolven [[Realismi (kirjallisuus)|realistiset]] romaanit. Eskelinen tuo esiin myös Kiven kielellisen tyylilajeilla leikittelyn: vaikka teoksessa esiintyy tuonaikaisen uskonnollisen kirjallisuuden valta-aseman vuoksi ymmärrettävistä syistä paljon [[Raamattu|raamatullista]] ja muutenkin uskonnollista kielenkäyttöä, sen suhtautuminen uskonnon auktoriteettiin ei Eskelisen mukaan ole muusta tuonaikaisesta proosakirjallisuudesta poiketen alistuvaa. Eskelisen mielestä Kiven työn rikkaudelle ja monitasoisuudelle vertailukelpoisia suomenkielisiä proosateoksia alkoi ilmestyä vasta seuraavalla vuosisadalla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Markku Eskelinen|Nimeke=Raukoilla rajoilla. Suomenkielisen proosakirjallisuuden historiaa|Vuosi=2016|Sivu=70–72|Julkaisija=Siltala}}</ref>
Rivi 103:
''Seitsemästä veljeksestä'' on tehty lukuisia [[näytelmä]]- ja myös [[elokuva]]sovituksia. Yksi tunnetuimmista näyttämösovituksista on [[Kalle Holmberg]]in [[Turun kaupunginteatteri]]in ohjaama ''Seitsemän veljestä'', jonka ensi-ilta oli 1972 ja jota esitettiin 240 kertaa. Päärooleissa oli aikansa tunnetuimpia näyttelijöitä, muiden muassa [[Esko Salminen]], [[Vesa-Matti Loiri]], [[Heikki Kinnunen]] ja [[Juha Muje]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/13/seitseman-veljesta-turun-kaupunginteatterissa | Nimeke = Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa | Tekijä = Lindfors, Jukka | Ajankohta = 9.10.2015 | Julkaisija = Yle| Viitattu = 13.2.2016 }}</ref> [[Yleisradio]]n TV 2:n teatteritoimitus nauhoitti sovituksesta [[Seitsemän veljestä (televisionäytelmä)|142-minuuttisen tallenteen]] 1976.
 
[[Suomen Filmiteollisuus]] tuotti romaanista vuonna [[1939]] [[Wilho Ilmari]]n ohjaaman [[Seitsemän veljestä (elokuva)|elokuvan]], joka kuvattiin osaksi [[Pyhäniemen kartano]]n alueella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=80&Itemid=93 | Nimeke =Seitsemän veljestä (1939) | Tekijä =Kari Uusitalo | Julkaisija = Aleksis Kiven Seura | Viitattu =23.1.2008 | arkisto =https://web.archive.org/web/20070827084144/http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=80&Itemid=93 | arkistoitu =27.8.2007 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080113130709/http://www.sea.fi/esitykset/syksy2005/edvin_laineIII.html | Nimeke = Edvin Laine III | Julkaisija = Suomen elokuva-arkisto | Viitattu = 23.1.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080113130709/http://www.sea.fi/esitykset/syksy2005/edvin_laineIII.html | arkistoitu = 13.1.2008 }}</ref> Päärooleissa olivat muun muassa [[Edvin Laine]] ja [[Joel Rinne]].
 
Vuonna 1979 valmistui [[Riitta Nelimarkka|Riitta Nelimarkan]] ja [[Jaakko Seeck|Jaakko Seeckin]] luoma animaatioelokuva ''[[Seitsemän veljestä (animaatioelokuva)|Seitsemän veljestä]]'', joka on ensimmäinen suomalainen pitkä animaatioelokuva.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.elonet.fi/fi/elokuva/119038|Nimeke=Seitsemän veljestä|Julkaisija=Elonet|Viitattu=1.3.2014}}</ref>
Rivi 111:
[[Tauno Marttinen]] ja [[Armas Launis]] ovat kumpikin säveltäneet romaaniin pohjautuvan oopperan nimeltä ''Seitsemän veljestä''. Marttisen oopperaa ei ole esitetty, Launiksen ooppera on esitetty Suomalaisessa Oopperassa vuosina 1913 ja 1923 yhteensä kahdeksan kertaa. Baletin Seitsemästä veljeksestä ovat tehneet koreografi Marjo Kuusela ja säveltäjä Eero Ojanen. Balettiversiosta tuli oopperoita suositumpi ja se esitettiin [[Suomen Kansallisooppera]]ssa vuosina 1980–1992 yhteensä 68 kertaa.
 
2000-luvun tulkintoja edustaa [[Kivi-juhlat|Kivi-juhlilla]] kesällä 2011 nähty [[Kai Lehtinen|Kai Lehtisen]] ohjaus Seitsemästä veljeksestä. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kivi-juhlat.fi/veljekset.html | Nimeke = Seitsemän veljestä | Julkaisija = Nurmijärven Kivi-juhlat Ry. | Viitattu = 18.06.2011 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120207002459/http://www.kivi-juhlat.fi/veljekset.html | arkistoitu = 7.2.2012 }}</ref> Lehtinen itse näytteli edellä mainitussa Turkan televisioelokuvassa (1989) Juhania.
 
== Käännökset ==
{{pääartikkeli|[[Luettelo Seitsemän veljeksen käännöksistä]]}}
''Seitsemän veljestä'' on käännetty ainakin 17 kielelle.
 
==Lähteet==
Rivi 127 ⟶ 131:
* [https://www.facebook.com/aleksiskivenseura Aleksis Kiven Seura Facebookissa.] (Sivulla julkaistaan ajankohtaisia kirjailijaan liittyviä uutisia.)
* {{UVF|SjuBroeder Sju bröder}}
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1830817?page=25 Eino Kauppinen : Jukolaa ja Impivaaraa etsimässä], Helsingin Sanomat, 08.10.1933, nro 270, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
 
 
Seitsemän veljestä tekstinä:
Rivi 132 ⟶ 138:
* [http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.txt Seitsemän veljestä UTF-8-tekstinä (Gutenberg)]
* [https://web.archive.org/web/*/http://www.digipaper.fi/klassikot/145/ Seitsemän veljestä (Digipaper)]
* [http://www.edith.fi/kivikorpus/index.htm Aleksis Kivi -korpus.] {{Wayback|1=http://www.edith.fi/kivikorpus/index.htm |päiväys=20140203211812 }} Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa laadittu tekstikorpus.
* [http://www.polyglotproject.com/books/Finnish/seitseman_veljesta Seitsemän veljestä].
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsemän_veljestä”