Ero sivun ”Kämärän taistelu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täsm. |
|||
Rivi 31:
Perjantaina 26. tammikuuta ”venäjänsaarelaisiksi” kutsuttu pataljoona lähti liikkeelle Venäjänsaaresta, tarkoituksenaan edetä noin 30 kilometriä Viipurin pohjoispuolella sijaitsevaan [[Antrea]]an, jonne valkoiset aikoivat perustaa tukikohtansa. Ryhmä yritti aluksi ylittää [[Pietari–Viipuri-rata|Pietari–Viipuri-radan]] noin 10 kilometriä Viipurin itäpuolella sijaitsevan [[Säiniön rautatieasema]]n kohdalta. Pataljoonan etujoukko onnistui lyhyen kahakan jälkeen myöhään iltapäivällä valtaamaan aseman huonosti aseistautuneilta punakaartilaisilta.<ref name=svinhufvud/> Hetken kuluttua paikalle kuitenkin saapui junalla osasto [[Helsinki|Helsingistä]] kotiutettuja venäläisiä matruuseja, jotka pakottivat kärkiryhmän perääntymään takaisin pääjoukon luokse. Taistelussa kuoli yksi suojeluskuntalainen, mutta punakaartin tappioista ei ole tietoa.<ref name=eronen>{{Kirjaviite | Tekijä = Eronen, Simo | Nimeke = Venäjänsaarelaiset. Muistomerkin paljastusjuhlaan juhannuspäivänä 1923 | Sivut = 42–53 | Vuosi = 1923 | Julkaisupaikka = Viipuri | Julkaisija = Karjalan Kirjapaino Osakeyhtiö | www = https://archive.org/details/Venajansaarelaiset}}</ref>
[[Korpelan kartano]]ssa yöpynyt joukko jatkoi seuraavana aamuna marssiaan kohti itää. Nyt aikomuksena oli ylittää rata noin 18 kilometriä kauempana sijaitsevan Kämärän kylän kohdalta, josta johti tie pohjoiseen [[Vuoksi|Vuokselle]]. Joukosta irroitettiin kaksi erillista 30 miehen ryhmää, joiden tarkoituksena oli räjähteillä katkaista rata Kämärän molemmilta puolilta. Kumpikaan ryhmä ei kuitenkaan onnistunut tehtävässään.<ref name=eronen/> Suojeluskuntalaiset saapuivat Kämärän asemalle hieman ennen kello kahta iltapäivällä. Heidän vastassaan oli nyt Viipurin [[Kelkkala]]n kaupunginosan punakaarti, jonka kanssa aseman ja sen vieressä sijainneen työväentalon ympäristössä käytiin kiivas tulitaistelu.<ref name=hytonen/> Kesken laukaustenvaihdon tuli paikalle Viipurin suunnasta juna, johon osa asemaa puolustaneista punakaartilaisista onnistui nousemaan, ennen kuin se jatkoi matkaansa kohti [[Äyräpää]]tä.<ref name=eronen/> Loput punaisista antautuivat tai pakenivat Kämärästä ja näin asema jäi valkoisten haltuun. Suojeluskuntalaiset löysivät asemalta sähkösanoman, jonka mukaan Pietarista oli kohta saapumassa asejuna. Sen lastina oli 15 000 kivääriä, 30 konekivääriä, 10 tykkiä ja kaksi miljoonaa patruunaa. Aselastia saattoi toisessa junassa matkustanut [[Pietarin suomalainen punakaarti|Pietarin suomalaisen punakaartin]] 400 miehen osasto. Sitä komensi 30-vuotias metallimies [[Jukka Rahja]] ja mukana oli myös ''[[Työ (1904–1918)|Työ]]''-sanomalehden toimittaja [[Juho Latukka]], joka oli
== Asejunan väijytys ==
| |||