Ero sivun ”Frikatiivi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Lisättiin suomalaista kirjallisuutta
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Lisättiin suomenkielisiä lähteitä ja viitteitä
Rivi 1:
'''Frikatiivi''' eli '''hankausäänne''' on obstruenttinen [[konsonantti]], joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.<ref name=WK/><ref name=SK/> Joskus frikatiivit jaotellaan ''spiranteiksi'' eli ''rakoäänteiksi'', joita äännettäessä ilmavirta kulkee tasaisen ja leveän kapeikon läpi, sekä ''sibilanteiksi'' eli ''kouru-'' tai ''suhuäänteiksi'', joita äännettäessä ilmavirta kulkee [[kieli (anatomia)|kielen]] muodostamaa kourumaista väylää pitkin. Suomen kielessä esiintyvät spiranteista {{IPA|/f/}} ja {{IPA|/h/}}. Sibilanteista taas suomen äännejärjestelmään kuuluu varsinaisesti vain soinniton alveolaarinen frikatiivi {{IPA|/s/}}, mutta sen lisäksi suomen oikeinkirjoituksessa pyritään huomioimaan joissain [[vierassana|vierassanoissa]] tavattavat soinnillinen alveolaarinen frikatiivi {{IPA|[z]}}, esimerkiksi sanassa ''azeri'' [ɑzeri], sekä soinniton ja soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi {{IPA|[ʃ]}} ja {{IPA|[ʒ]}}, esimerkiksi sanoissa ''šakki'' {{IPA|[ʃɑkːi]}} ja ''džonkki'' {{IPA|[dʒoŋkːi]}} – joista viimeksi mainitussa kirjainyhdistelmä ''dž'' tarkasti ottaen ääntyy [[affrikaatta]]na {{IPA|[d͡ʒ]}}.
 
Muissa kielissä frikatiivien kirjo voi olla laajempi. Esimerkiksi v-kirjaimella merkitään usein soinnillista labiodentaalista frikatiivia (esim. {{k-en|very}} {{IPA|[veɹɪ]}}), joka suomalaisittain kuitenkin helposti hahmottuu [[puolivokaali]]ksi (vrt. {{k-fi|veri}} {{IPA|[ʋeri]}}).
Rivi 22:
Affrikaatoissa kuuluu täyden sulkeuman jälkeen hankaushälyä, joka muistuttaa foneettisesti frikatiivia, mutta affrikaattoja ei yleensä käsitellä [[klusiili]]n ja frikatiivin yhdistelmänä, vaan yksittäisenä äänteenä, joka eroaa klusiilista sulkeuman hitaan avautumisen osalta. Vrt. englannin ''ch'' {{IPA|[ʧ]}} (affrikaatta) ja ''sh'' {{IPA|[ʃ]}} (frikatiivi).
 
== KirjallisuuttaLähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Wiik, Kalevi | Nimeke=Fonetiikan perusteet | Sivut= 79-84 | Julkaisupaikka=Juva | Julkaisija=WSOY kurssikirjat | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10324-1 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Kari | Nimeke=Johdatusta puheen akustiikkaan | Selite=Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4 | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-42-2922-3}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet
<ref name=WK>''Fonetiikan perusteet'', s. 79-84.</ref>
<ref name=SK>''Johdatusta puheen akustiikkaan'', s. 104-105.</ref>
}}
 
 
[[Luokka:Fonetiikka]]