Rauman Lukko

raumalainen urheiluseura
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. tammikuuta 2016 kello 22.29 käyttäjän Puuropyssy (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Rauman Lukko on vuonna 1936 perustettu raumalainen urheiluseura. Joukkueella on monta eri ikäisten juniorijoukkuetta. Lukko on voittanut jääkiekon Suomen mestaruuden vuonna 1963, hopeaa 1961, 1966, 1988 ja pronssia 1965, 1969, 1994, 1996, 2011 ja 2014. Lukko on voittanut myös Suomen Cupin kaksi kertaa. Näin tapahtui vuosina 1964 ja 1969. Pesäpallo tuli mukaan Rauman Lukon toimintaan kaudeksi 2011 kun Feran naisten Superpesis-joukkue alkoi käyttää Lukon nimeä toiminnassaan.[3]

Rauman Lukko
Rauman Lukon SM-liigakausi 2015–2016
Perustettu 1936
Kaupunki Suomi Rauma, Suomi
Kotiareena Kivikylän Areena
– kapasiteetti 5 400[1]
Sarja SM-liiga
Värit          
Toimitusjohtaja Suomi Timo Rajala
Puheenjohtaja Suomi Rauno Mokka
Päävalmentaja Suomi Risto Dufva
Kapteeni Suomi Ilkka Mikkola [2]
Yhteistyöseurat Kajaanin Hokki (Mestis), HC Satakunta (Suomi-sarja)
Media Länsi-Suomi
Radio Ramona
SM-mitalit
Kultaa 1 (1963)
Hopeaa 3 (1961, 1966, 1988)
Pronssia 6 (1965, 1969, 1994, 1996, 2011, 2014)
Erik Hämäläinen 2008.
Mikko Kuukka 2011.

Aiemmin Äijänsuon Areenana tunnettu kaudeksi 2006–2007 uudistettu Rauman Lukon kotihalli sai sponsoroinnin myötä nimekseen DNA Areena ja kautena 2009–2010 uuden nimen Kivikylän Areena. Hallin yleisökapasiteetti on 5 400[1][4]. Lukon toimitusjohtajana on vuodesta 2007 toiminut Timo Rajala. Lukon nykyinen valmentaja on Risto Dufva.

Historia

Rauman Lukon syntyminen liittyy kiinteästi Rauma-Repolaan tai pikemminkin sen edeltäjiin nimeltään Rauma Wood ja Rauma-Raahe Oy. Rauman Lukko perustettiin marraskuussa 1936, mutta todellinen pohja oli luotu jo vuosia aiemmin. Talolan Sisu oli pienen työyhteisön kortteliseura, jolla oli tärkeä sija Lukon perustamisessa. Talolan Sisun taival alkoi jo 1920-luvulla. Pariisin olympiakisojen aikaan Rauma Wood Ltd:n työläisten asuntoalue Talola sai ensimmäisen Sisunsa. Taustana seuralle oli nuorten valtava tarve saada urheilla ja toimia yhdessä.

Jäähockey tuli kuvaan sekin, joten jo Sisun aikana tunnettiin vetoa jääurheiluun. Jääkiekosta ei toki vielä mitään tiedetty. Jalassa käytettiin tukkiluistimia, kädessä katajasta tai kuusesta tehtyjä mailoja.

Jo tuohon aikaan vuoden tapauksia olivat Rauman ja Porin ottelut. Kalevassa asuneiden porilaisten huoneiden ikkunoihin lentelivät jäätyneet hevosenkakkarat ainakin silloin, kun isännät olivat hävinneet. Tietysti rakkaat naapurit joutuivat lähtemään kentältä matkustajakotiin luistimet jalassa.

Marraskuussa 1936 kaikki Sisun jäsenet liittyivät vasta perustetun Lukon jäseneksi, joten Sisun olemassaolo alkoi käydä turhaksi. Lukko ei ollut jääkiekkoseura, lajia ei silloin tunnettu Raumalla. Kun perustava kokous oli pidetty, toiminnan järkevänä muotona pidettiin kesällä yleisurheilua ja talvella hiihtoa.

Viralliseksi nimeksi päätettiin ensin Rauma Woodin Lukko. Nimen keksiminen ei ollut helppo tehtävä. Tuon ajan touhumiesten muistelmien mukaan idea Lukosta saatiin Valkeakoskelta. Kun siellä tehdasseura sai nimekseen Haka, haluttiin Raumalla astetta parempi oven sulkija eli lukko.

Siivous- ja kiinteistönhuoltoyritys RTK-Palvelu Oy kuuluu samaan konserniin Rauman Lukko Oy:n kanssa, ja osa jääkiekkoseuran kuluista tulee maksetuksi konserniavustuksella.[5]

1940-luku

1940-luvun lopulla Lukko sai ensimmäisen yhtenäisen peliasun. Peliasu saatiin puolustusvoimien varustevarastolta.  Nopeasti päästiin Suomi-sarjaan ja 50-luvun alussa jo taistelemaan korkeimmallakin tasolla. 40-luvun lopussa Lukossa pelasi puolalainen Pelle Kozlowski, jota voisi sanoa hyvällä syyllä ensimmäiseksi Lukossa pelanneeksi ulkomaalaiseksi.

Ensimmäinen matalareunainen kaukalo valmistui sodan jälkeen 1947. Oikeastaan tästä alkoi todenteolla raumalainen jääkiekkoilu.

22-23.2.1947 oli Raumalla jääkiekon viralliset avajaiset PM-markkinoiden muodossa. Vaikka Lukko sijoittui turnauksessa toiseksi Harjavallan Kuparikiekon jälkeen, niin silti pääsi Lukko yrittämään Suomi-sarjaan.

Maaliskuun puolella Lukko voitti Valkeakosken Pallo-Sepot ja jään loputtua pääsi Lukko yhden karsintaottelun turvin Suomi-sarjaan.

Vuonna 1946 vihittiin Hämeenlinnan Tarmon kotiareena Kiekkostadion. Kyseessä oli ensimmäinen korkealaitainen kaukalo Suomessa. Stadionilta löytyi lamputkin. Avausottelussa Tarmo kukisti Karhu-Kissat 23-3. Tarmo teki hurjaa jälkeä parivaljakon Karumaa ja Kuusela turvin. Aktiiviaikanaan parivaljakko teki kaikkiaan 373 maalia. Näinä sodan jälkeisinä aikoina parivaljakko oli ylivoimaisin koko maassa, eikä vastaavaa enää myöhemminkään ole nähty.[6]

1962-63 Mestaruusvuosi

Tuona aikana Raumalta löytyi puolustajia ja hyökkääjiä, mutta Reino Kuusavan ongelmana oli kaudesta toiseen kunnollisen maalivahdin puute. Omissa soi liikaa ja hyökkääjät murjoivat vastustajaa sen kuin ehtivät.

Syksyllä Lukon valmentaja Reino Kuusava vastaanotti ilosanoman. TP-V:n kasvatti Risto Kaitala muutti silloin Lauritsalasta Raumalle. Maalivahtiongelma oli pyyhitty tällä pois hetkeksi. Kaitala kuului tuona aikana jopa maajoukkuerinkiin, sillä hän tuurasi ajoittain Juhani Lahtista. Pääsi hän jopa edustamaan Suomea MM-kisoja myöten.

Kaitalan tulo oli merkittävä asia, sillä olihan Rauma jo vuosikausia saanut kuuluisuutta maalivahtipulansa takia.

Lukko varmisti kiekkomestaruuden voitettuaan Tampereen Tapparan.

Äijänsuo kiehui helmikuun 23. iltana, kun vastaan asettui Tappara. Ottelu oli loppuunmyyty tuntia ennen ottelun alkamista. Tänään ratkeaisi mestaruus. Oli runkosarjan päätösottelu. Puolustaja Reijo Ojanen hoiteli Keinosen heti ottelun alussa ja Keinonen katosi kaukalosta. Äijänsuon yleisön huutomyrsky loppui heti alkuunsa, kun Jouni Seistamo keinuvaan tyyliinsä pääsi vasemmalta läpi ja ottelu oli Tapparalle 0-1. Sama mies kylvetti pian Lukkoa uudelleen pyyhkien tuttuun tyyliinsä nenänalustaansa pää kumarassa. Erän lopulla Matti Keinonen palasi kentälle sohaisemaan Lukon avausmaalin. Toisen erän jälkeen oli Lukko siirtynyt 3-2 johtoon.

Kolmannen erän alussa Lukko teki pari maalia. Kalevi Nummisen kavennuskaan ei enää auttanut, sillä Matti Keinonen varmisti Lukon Suomen Mestaruuden viimeistelemällä ottelun päätösnumeroiksi 6-3.

Ilkikurinen hymyily muualla Suomessa Lukon holtitonta haitariliikettä kohtaan loppui tänä iltana.

Voiton juhlat olivat alkaneet[7]

Kaudella 2009-2010 Lukko yllätti monet mediat,kun raumalaiset voittivat peräti 14 otteluaputkeen joka aikoinaan oli SM-Liigan voittoennätys,kunnes Kärpät vei ennätyksen nimiinsä kaudella 2013-2014.Lukko johti runkosarjaa aina syksytä talveen.Helmikuussa 2010 Lukon menestys katosi ja lopulta Lukko oli runkosarjassa kolmas.Pudotuspeleissä Lukko kohtasi TPS:n.Lukko lähti sarjaan ennakkosuosikkina,mutta lopulta raumalaisten hyvä kausi päättyi neljännesfinaaleihin kun TPS voitti Lukon suoraan 4-0 otteluvoitoin.

Kaudella 2010-2011 Lukon menestys sai jatkoa, vaikka runkosarja ei ollut yhtä loistokas kuin edellinen kausi. Lukko oli lopulta runkosarjassa neljäs ja sai pudotuspeleissä vastaansa KalPan. Lukko hävisi kaksi ensimmäistä ottelua lukemin 3-2 ja 3-0. Kolmannen kohtaamisen Lukko voitti Raumalla 1-2 ja neljännen kohtaamisen Kuopiossa 2-5. Viidennen kohtaamisen Lukko voitti peräti 5-0. Ottelu muistetaan lukuisista jäähyistä, joita jaettiin peräti 200 minuuttia. Lukolla oli hyvä mahdollisuus lopettaa KalPan kausi Kuopiossa, mutta KalPa voitti ottelun 3-2 jatkoajalla ja näin ollen ratkaisu siirtyi seitsämänteen peliin. Lukko voitti KalPan lopulta viimeisessä kohtaamisessa 5-1 ja eteni ensi kerran kauden 2004-2005 jälkeen mitalipeleihin. Semifinaalissa Lukko kohtasi HIFK:n. Lukko voitti ensimmäisen kohtaamisen 2-3 jatkoajalla. HIFK voitti kuitenkin seuraavat neljä peliä ja näin ollen Lukko joutui pelaamaan pronssista. Lukko voitti pronssiottelussa Jypin ja otti ensimmäisen mitalin sitten vuoden 1988 hopean.

Kausi 2011-2012 oli Lukolle vaikein ja menestys jäi heikoksi.Lukko oli runkosarjassa lopulta yhdeksäs. Lukko kohtasi villi kortti -kierroksella Espoon Bluesin, joka päätti Lukon kauden 1-2 otteluvoitoin.Tämä oli myös Rauli Uraman viimeinen kausi, jolloin hän Lukkoa valmensi.

Kaudella 2012-2013 Lukon vaikeudet runkosarjassa jatkuivat ja joukkoeen sijoitus oli kymmenes. Lukko kohtasi villi-kortti kieroksella ennakkosuosikin Kärpät. Lukko eteni neljännesfinaaleihin, kun se voitti Kärpät otteluvoitoin 2-1. Neljännesfinaaleissa vastaan asettui runkosarjavoittaja Jokerit. Lukon sanottiin oleva selkeä altavastaaja sarjassa ja Jokerit etenisi mitalipeleihin suoraan 0-4 otteluvoitoin.Jokerit voitti ensimmäisen kohtaamisen, mutta Lukko piristyi huomattavasti ja voitti kolme seuraavaa peliä. Lukko yllätti Jokerit ja lähetti runkosarjavoittajan kesälomille otteluvoitoin 4-2. Kuudes kohtaaminen Raumalla päättyi 3-1. Lukko oli historian toinen joukkoe, joka eteni mitalipeleihin villi kortti -kieroksella. Lukko kohtasi semifinaalissa Tapparan. Lukko hävisi sarjan 4-0 ja pelasi jälleen pronssisesta mitalista. Vastustajana oli jälleen Jyp. Tällä kertaa Jyp oli parempi maalein 2-0 ja näin ollen mitali jäi saavuttamatta.

Kaudella 2013-2014 Lukko menestyi pitkästä aikaa runkosarjassa ja oli lopulta neljäs. Pudotuspelissä Lukko lähetti Bluesin kesälomille voitoin 4-3. Semifinaaleissa Lukko kohtasi jälleen Tapparan. Lukko hävisi sarjan niukasti 4-3 ja joutui pronssiotteluun.Lukko voitti pronssia päihittämällä SaiPan Raumalla 3-2.

Kauteen 2014-2015 viime kevään pronssijoukkue lähti kovin odotuksin. Joukkue pelasi runkosarjassa hyvin, ja sijoitus oli kolmas. Lukko jäi toiseksi tulleesta Tapparasta vain kolmen pisteen päähän. Lukon vastustajaksi puolivälieriin tuli runkosarjassa kuudenneksi sijoittunut KalPa, jonka Lukko kaatoi kuudessa ottelussa otteluvoitoin 4-2. Täten välierässä vastaan asettui hyvin pelannut Tappara. Ottelusarja venyi aina seitsemänteen peliin, jossa Tappara voitti 4-2. Pronssiottelu Lukko-JYP pelattiin Raumalla 17.4. JYP voitti lopulta tasaisen ottelun 1-2 ja Lukon sijoitus kaudella oli neljäs.

Jääkiekkokausi 2015-2016 alkoi Lukon osalta hankalasti, sillä kolme sen pelaajista on sivussa pitkään loukkaantumisten vuoksi. He ovat Ville Vahalahti, Miika Koivisto ja Olavi Vauhkonen.[8] Nämä loukkaantumiset eivät kuitenkaan estäneet Rauman Lukkoa etenemästä syksyn 2015 CHL-mestaruussarjassa karsintapeleihin. Lukko varmisti jatkopaikkansa eräänä ensimmäisten joukossa, sarjan suomalaisista joukkueista.[9]

Maineikkaita pelaajia

Jäädytetyt numerot

Muita pelaajia

Lukon ensimmäisen joukkueen pelaajia: Vesa Lehmus, Ossi Nurmi, Tauno Nuotio, Heikki Aaltonen, Into Saurimaa, Oiva Helimo, Risto Lempinen, Alpo Ora ja Tuure Salo.

Tunnukset

Peliasu

Lukko pelaa kotipelinsä sini-keltaisella paidalla, sinisillä housuilla, sinisillä sukilla sekä sinivalkoisella kypärällä. Vierasottelut joukkue pelaa kelta-sinisellä paidalla ja keltaisilla sukilla.

Logot

Nykyinen joukkue

Rauman Lukko kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat


Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 6. syyskuuta 2024

Valmentajat

Päävalmentajat 2000-luvulla

  Jukka Rautakorpi alkaen 3.11.2003
  Jukka Koivu alkaen 31.12.2005
  Juha Vuori alkaen 1.1.2012

Kannattajakulttuuri

Lukon epävirallinen ja riippumaton kannattajaryhmä on nimeltään Raumam Boja (rauman giältä ja tarkoittaa Rauman Pojat), joka sai alkunsa keväällä 2011. Se vastaa organisoidusta kannatustoiminnasta Äijänsuon seisomakatsomossa sekä järjestää vieraspeleihin bussikuljetuksia. Isoimmissa ja tärkeimmissä otteluissa, kuten erityisesti paikalliskamppailuissa ja pudotuspeleissä, Raumam Boja tekee usein näyttäviä katsomokoreografioita eli tifoja.[10]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla