Ericus Achrelius

Ericus Achrelius (myös mainittu muodossa Ericus Danielis Roslagius, 15. toukokuuta 1604 Solön kylä, Österåker, Roslagen, Ruotsi – 17. huhtikuuta 1670 Turku) oli ruotsalainen Turun akatemian ensimmäinen lääketieteen professori. Achrelius tunnettiin esimerkkinä huonosta professorista, joka ei virassa ollessaan tiedetä julkaisseen yhtään tieteellistä kirjallista tuotosta.

Achrelius syntyi Ruotsissa. Hänen isänsä oli tilanhoitaja Daniel Brynolfinpoika Achrelius ja äitinsä Anna Nilsintytär. Ensimmäiset opilliset maininnat hänestä löytyvät Uppsalan yliopiston matrikkeleista vuosilta 1620 ja 1625. Uppsalassa hän opiskeli aluksi filosofisessa tiedekunnassa latinankielistä puhetaitoa, historiaa, matematiikkaa ja fysiikkaa. Vasta myöhemmin hän opiskeli lääketiedettä ja anatomiaa. Ainoa Achreliuksen säilynyt julkaisu on 11. maaliskuuta 1627 pidetty juhlapuhe, jossa hän puolusti mikro-makrokosmosteoriaa.

1630-luvulla Achrelius toimi yksityisopettajana Uppsalassa skotlantilaissyntyisen upseerin David Sithonin (Sitton/Seton) pojille Johnille ja Davidille. Hän sai vuosikymmenen puolivälissä taloudellista tukea valtakunnandrotsi Gabriel Oxenstiernan puolison Merta Bielken yliopistolle tekemästä testamenttilahjoituksesta. Turkuun hän saapui vuonna 1640 Turun akatemian perustamisen aikoihin tavoittelemaan lääketieteellistä virkaa. Akatemian lääketieteen professoriksi valittiin aluksi Olof Regelius, joka ei kuitenkaan ottanut virkaa vastaan vaan jäi Hollantiin jatko-opiskelijaksi. Näin kuningatar Kristiinan holhoojahallitus nimitti Achreliuksen lääketieteen professoriksi 20. syyskuuta 1641.

Turun akatemian rehtorin virka kiersi professorilta toiselle, ja Achrelius toimi rehtorina 1643–1644 ja 1650–1651. Hän teki myös tiluksille Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen maakuntamatkoja, joilla tutustui suomalaisten tauteihin ja lääkekasveihin. Achrelius kuitenkin turhautui työhönsä, ja vuonna 1645 hän valitti konsistorille oppilasmääriensä romahtaneen, koska lääketieteen opiskelijoille ei ollut myönnetty stipendejä. Maaliskuussa 1661 hän pyysi lupaa luennoida ja pitää harjoituksia kotonaan, mutta pyyntö evättiin ja häntä kehotettiin luennoimaan enemmän julkisesti. Konsistorin kokouksessa 4. huhtikuuta 1661 piispa Johannes Elai Terserus esitti kysymyksiä siitä, miksi Achrelius ei luennoinut, käynyt kirkossa eikä osallistunut riittävästi konsistorin toimintaan. Terserus totesi myös, että Achreliuksen johdolla ei ollut pidetty yhtään väitöstä, vaikka Akatemian sääntöjen mukaan jokaisen professorin piti johtaa vähintään yhtä väitöstä vuodessa. Kansleri Brahen huomautuksen jälkeen Achrelius alkoi väliaikaisesti luennoida ja käydä kirkossa. Vielä seuraavana syksynä häntä huomautettiin samasta asiasta. Tämän jälkeen hänen rinnalleen yritettiin saada toista profesuuria, mutta hanke kariutui rahanpuutteeseen. Achrelius pysyi virassaan kuolemaansa saakka, mutta oli viimeisinä vuosinaan hyvin sairas.

Gratulaatiot

Vaikka Achreliukselta ei tunneta tieteellisiä julkaisuja on Achreliukselta säilynyt joukko hänen latinaksi, ruotsiksi ja englanniksi laatimiaan onnittelurunoa eli gratulaatiota. Englanninkieliset gratulaatiot ovat Tönnes Klebergin tutkimuksen mukaan ensimmäiset syntyperäisen ruotsalaisen englanniksi laatimat runot. Ne ovat myös ensimmäisiä Suomessa painettuja englanninkielisiä tekstejä. Achreliukselta tunnetaan kymmenen englanninkielistä gratulaatiota vuosilta 1642–1661. Achreliuksen gratulaatiot ovat Matti Peikolan tutkimusten mukaan osittain kopioitu lähes suoraan ja osittain mukailtu skotlantilaisesta psalttarista.

Perhe

Vuonna 1643 Achrelius avioitui piispa Isaacus Rothoviuksen tyttären Margaretha Rothovian kanssa. Liitosta syntyi kuusi lasta. Näistä tunnetaan Daniel Achrelius, josta tuli Turun akatemian kaunopuheisuuden professori.