Kahdeksan surmanluotia
Kahdeksan surmanluotia on Mikko Niskasen käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, joka perustuu löyhästi Pihtiputaalla 7. maaliskuuta 1969 sattuneeseen veritekoon, jossa sekatyömies ja pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia.
| Kahdeksan surmanluotia | |
|---|---|
| Ohjaaja | Mikko Niskanen |
| Käsikirjoittaja | Mikko Niskanen |
| Tuottaja | Mikko Niskanen |
| Säveltäjä | Erkki Ertama |
| Leikkaaja |
Jyrki Rapp Jörn Donner |
| Pääosat |
Mikko Niskanen Tarja-Tuulikki Tarsala Paavo Pentikäinen Sulo Hokkanen Olavi Tervahartiala Kaarlo Wilska |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö |
Yleisradio Käpy-Studiot Oy |
| Ensi-ilta | 1972 |
| Kesto | 145 (elokuva) / 316 (TV) min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Niskanen halusi tehdä tapauksesta elokuvan ja kuvata samalla kotiseutunsa Konginkankaan Liimattalan asukkaiden elämää.[1]
Elokuva valmistui hyvin hitaasti vuosina 1970–71, koska elokuvaan haluttiin sisällyttää vuodenaikojen vaihtelu.
Mikko Niskanen esitti pääroolissa pienviljelijä Pasia. Hänen puolisoaan näytteli Tarja-Tuulikki Tarsala ja naapuri Reiskaa Paavo Pentikäinen. Monia roooleja esittivät amatöörit.[1]
Tarsala kertoi myöhemmin Niskasen eläytyneen viinaa keittävän ja häiriköivän Pasin osaan melkeinpä pelottavalla tavalla.[1]
Aikataulu- ja budjettiylitysten takia Yleisradiossa harkittiin jopa tuotannon pysäyttämistä, mutta näin ei kuitenkaan tehty.[1]
Elokuva esitettiin alun perin televisiossa neliosaisena sarjana keväällä 1972 ja nähtiin samana syksynä elokuvateattereissa Jörn Donnerin 145-minuuttiseksi leikkaamana. Sakari Toiviaisen mukaan molemmat teokset saivat osakseen suorastaan ylistävän vastaanoton.[1]
Kahdeksan surmanluotia palkittiin kahdella Jussi-palkinnolla: paras ohjaus (Mikko Niskanen) ja paras miespääosa (Mikko Niskanen). Niskanen sai myös 5 000 markan arvoisen Valtion elokuvataiteilijapalkinnon vuonna 1972.
Elokuvan täyspitkä versio on julkaistu kahdella DVD-levyllä, jotka eivät sisällä mitään lisämateriaalia.[2][3]
Muuta
Tauno Pasanen näki elokuvan Turun vankimielisairaalassa 14. huhtikuuta 1971. Niskasen mukaan Pasanen oli sanonut siitä näin: "Tää on niin totta, että minua välillä naurattaa ja itkettää. Niin se ol elämä siellä. Se ol niin tarkkaan kuvattu tuo minun elämänkohtalo, että se on ku suoraan minun sielustan revästy." [4]
Teatteriversio
Lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon Kahdeksan surmanluotia vuonna 2010 korvasi Mikko Niskasen elokuvan autioituvan maaseudun teollisuuskaupungilla. Päähenkilö Pasi teki niin roskakuskin kuin freelance-näyttelijänkin töitä, mutta tarttui yhä 2010 pontikkapulloon ja aseeseen kohtalokkain seurauksin. Näytelmän ohjasi Juha Luukkonen.[5]
Lähteet
- ↑ a b c d e Lappalainen, Marja-Liisa: "Ei mikään cowboy-tarina". Ilta-Sanomat, 28.2.2009, s. 21.
- ↑ Vainikainen, Sami: Kahdeksan surmanluotia 10.2.2004. DVDkotelo. Viitattu 9.11.2007.
- ↑ Kahdeksan surmanluotia YLE. Viitattu 9.11.2007.
- ↑ Palosaari, Keijo: Mikko Niskanen: elokuva joka hänen täytyi tehdä – Matkalla kohti ranskalaisen auteur-politiikan sankariroolia Arctic films. Viitattu 10.11.2007.
- ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Vanhan+Jukon+Kahdeksan+surmanluotia+on+teatteritapaus/1135252352105
Aiheesta muualla