Äänenvoimakkuus
Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan äänilähteen tuottaman äänen määrää.[1] Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”[2]. Kun mitataan äänen aiheuttamaa subjektiivista voimakkuutta, puhutaan äänekkyydestä.[1]
Fysikaalinen äänenvoimakkuus
muokkaaÄänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänenpainetasoa[1], jota mitataan suhteellisesti desibeleinä (dB) tai absoluuttista äänenpainetta, jota mitataan Pascaleina (Pascal = Pa). Tämä kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden.
Ihmisen havainnoima äänekkyys
muokkaaÄänenpainetason ja ihmisen kuulohavainnon välisenä yhteytenä toimii äänekkyystaso[1], jonka mittayksikkö on foni[1] eli fooni[3] ja äänekkyys[1], jonka mittayksikkö on soni[1] eli sooni. Nämä on kokeellisesti määritelty niin, että foni lukuarvona on 1 000 hertsin ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä.[1] Soniasteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[1] Yksikön kehitti psykologi Stanley Smith Stevens[4].
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. (Suomenkielinen oppikirja, 237 sivua) Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8
- ↑ Kielitoimiston sanakirja: "Volyymi".
- ↑ Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 122. "fooni". Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.
- ↑ Stanley Smith Stevens: A scale for the measurement of the psychological magnitude: loudness. In: APA Journals (Hrsg.): Psychological Review, Volume 43, Issue 5, pp. 405–416, 1936. [1]
Kirjallisuutta
muokkaa- Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr: Aallot ja korva. (Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi Wawes and the ear. 195 sivua) Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1960.
- Fletcher, Harvey; Munson, Wilden A.: Loudness, its definition, measurement and calculation, The Journal of the Acoustical Society of America, Volume 5, Issue 2, pp. 82–108, 1933. [2]
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. (430 sivua) New York: John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2 [3] [4].
- Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa (Arkistoitu – Internet Archive). Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
- Pulkki, Ville: Kommunikaatioakustiikan perusteet. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- Harvey Fletcherin artikkelit asa.scitation.org.
- Wilden A. Munsonin artikkelit asa.scitation.org.