Albert II (Belgia)

Albert II
	Albert II vuonna 2010.
Belgialaisten kuningas
Valtakausi	9. elokuuta 1993 –; 21. heinäkuuta 2013
Edeltäjä	Baudouin I
Seuraaja	Philippe
Syntynyt	6. kesäkuuta 1934 (ikä 90); Laeken, Belgia
Puoliso	Paola (1959–)
Lapset	Philippe; Astrid ; Laurent; Delphine
Koko nimi	Albert Félix Humbert Théodore Christian Eugène Marie Wettin
Suku	Saksi-Coburg-Gotha
Isä	Leopold III
Äiti	Astrid
Uskonto	roomalaiskatolilainen
Nimikirjoitus

Albert II, koko nimeltään Albert Félix Humbert Théodore Christian Eugène Marie Wettin, ( s. 6. kesäkuuta 1934 Laeken) on Belgian entinen kuningas, joka toimi Belgian valtionpäämiehenä 1993–2013. Vuonna 2013 Albert II luopui kruunusta poikansa kruununprinssi Philippen hyväksi.^[1]

Vaikea lapsuus

Albert II on Saksi-Coburg-Gothan sukua, kuningas Leopold III:n (1901–1983) ja Ruotsin prinsessa Astridin (1905–1935) nuorempi poika, joka sai syntyessään arvonimen Liègen prinssi. Hän on myös Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan Elisabet II:n kaukainen serkku.

Prinssi Albertin lapsuutta ja nuoruutta varjosti hänen äitinsä kuningatar Astridin kuolema auto-onnettomuudessa Küssnachtissä, Sveitsissä 29. elokuuta 1935^[2] sekä toinen maailmansota.

Hän eli Ranskassa ja Espanjassa, mutta ennen muuta suuren osan ajasta Brysselissä. Nuori prinssi vietti kymmenettä syntymäpäiväänsä 4. kesäkuuta 1944, ja kaksi päivää myöhemmin alkoi liittoutuneiden maihinnousu Normandiaan. Tämän jälkeen saksalaiset internoivat kuninkaallisen perheen Hirschsteiniin Saksassa ja sittemmin Strobliin Itävallassa, josta amerikkalaiset joukot vapauttivat perheen 7. kesäkuuta 1945. Tämä vapautus ei suinkaan merkinnyt nuorelle ruhtinaalle ja koko perheelle paluuta Belgiaan. Kuninkaallisen perheen pakotti ns. ”kuninkaallinen ongelma” maanpakoon Sveitsiin, josta perhe palasi takaisin Belgiaan heinäkuussa 1950. Albertin veljestä Baudouinistä, Brabantin herttuasta, tuli 11. elokuuta 1950 kuninkaallinen prinssi, ja sittemmin 17. heinäkuuta 1952 kuningas poikien isän Leopold III:n luovuttua kruunusta.

Perheen ollessa maanpaossa nuori prinssi Albert kävi sveitsiläistä yksityiskoulua Institut Le Roseytä.

Kuninkaan veli

Liègen prinssille lankesi hallitsijan veljenä monenlaista vastuuta. Eritoten hänen kykyjään tarvittiin kaupallisen toiminnan avittajana. Prinssi Albert kutsuttiin vuonna 1962 Belgian ulkomaankauppajärjestön hallituksen kunniapuheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti 31 vuoden ajan ja tämän tehtävän puitteissa hän teki yli sata vienninedistämismatkaa, kuin myös lukuisia vierailuja belgialaisiin yrityksiin, jotka toimivat vientikaupan eri aloilla. Kunnianosoituksena prinssille, joka vuosikymmenet jaksoi uuterasti ponnistella maansa viennin edistämiseksi, perustettiin Prinssi Albertin säätiö vuonna 1984 ja sen tehtävänä on tukea ulkomaankauppaan erikoistuneiden henkilöiden koulutusta.

Liègen prinssinä ollessaan hän oli Kansainvälisen olympiakomitean jäsen hän oli vuosina 1958–1964.^[3]

Prinssi Albert toimi myös Belgian Punaisen ristin puheenjohtajana vuosina 1958–1993 sekä hallintoneuvoston puheenjohtajana maan säästökassassa ja eläkelaitoksessa vuosina 1954–1992.

Albert II, kuudes belgialaisten kuningas

Veljensä Baudouin I:n kuoleman jälkeen Albert II vannoi valansa kuudentena belgialaisten kuninkaana 9. elokuuta 1993. Päinvastoin kuin edeltäjänsä, Albert II hallitsi liittovaltiota. Kyseisen perustuslain muutoksen hän allekirjoitti 17. helmikuuta 1994. Hallitsijana Albert II piti tärkeimpänä tehtävänään rohkaista ja tukea liittovaltion, sen kolmen alueen ja kolmen kieliyhteisön eri osien yhteistyötä. Hän osaa esimerkillisesti kutakin kolmen kieliyhteisön käyttämää kieltä.

Kuningas ilmoitti olevansa monikulttuurisen yhteiskunnan innokas kannattaja, ja puheissaan hän jyrkästi tuomitsi rasistiset ja ksenofobiset mielenilmaisut ja antoi henkilökohtaisen tukensa järjestölle, joka taistelee rasismia vastaan ja on ihmisten yhtäläisten oikeuksien puolestapuhuja. Valtaan astumisensa jälkeen Albert II ei suonut vastaanottoa äärioikeistolaisten liikkeiden edustajille, eikä heitä kutsuttu mihinkään virallisiin tilaisuuksiin.

Kuten edesmennyt veljensä, kuningas Albert II on myös vannoutunut Euroopan yhtenäisyyden kannattaja. Hän asettui tukemaan sitä voimakkaasti, mistä on näyttönä myös kuninkaan tuki Belgian frangin muuttamiseksi euroksi sekä Euroopan tulevan yhteisen armeijan luomiseksi.

Vuonna 2013 Albert II ilmoitti luopuvansa kruunusta Belgian kansallispäivänä 21. heinäkuuta. Hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa kruununprinssi Philippe.^[1] Kruunusta luopumisesta huolimatta Albert käyttää edelleen arvonimeä kuningas.^[4]

Avioliitto ja perhe

Liègen prinssi Albert avioitui Brysselissä 2. kesäkuuta 1959 Paola Margherita Maria Antonia Consiglia Ruffo di Calabrian (s. 1937) kanssa. Paola on ruhtinas Fulco Ruffo di Calabrian, Guardia Lombarda herttuan ja tämän vaimon Luisa Gazellin tytär.

Kuninkaalla on avioliitosta kolme lasta ja yksi avioton lapsi, sekä useita lapsenlapsia:

Philippe Léopold Louis Marie (s. 15. huhtikuuta 1960): Hän avioitui 14. joulukuuta 1999, neiti Mathilde d'Udekem d'Acoz’in (20. tammikuuta 1973) kanssa, puoliso nimettiin kuutakutta ennen avioliiton solmimista SAR Belgian Prinsessa Mathildeksi. Mathilde paroni (nyttemmin kreivi) Patrick d'Udekem d'Acoz ja hänen vaimonsa kreivitär Anna Maria Komorowskan tytär.
- Elisabeth Thérèse Marie Hélène (s. 25. lokakuuta 2001): perii kruunun isänsä jälkeen, sillä vuonna 1991 poistettiin laki, joka esti naisten perimysoikeuden.
- Gabriel Baudouin Charles Marie (s. 20. elokuuta 2002)
- Emmanuel Leopold Guillaume François Marie (s. 4. lokakuuta 2005)
- Éléonore Fabiola Victoria Anne Marie (s. 16 huhtikuuta 2008)
Astrid Joséphine Charlotte Fabrizia Elisabeth Paola Marie (s. 5. kesäkuuta 1962): avioitui 1984 Itävallan arkkiherttua Lorenz Itävalta-Esten kanssa, Hän on myös Unkarin ja Böömin kuninkaallisen prinssi, joka vuonna 1995 sai myös Belgian prinssin arvon.
- Amedeo, (s. 21. helmikuuta 1986), Itävalta-Esten arkkiherttua, Belgian prinssi
- Maria Laura (s. 26. elokuuta 1988), Itävalta-Esten arkkiherttuatar, Belgian prinsessa
- Joachim (s. 9. joulukuuta 1991, Itävalta-Esten arkkiherttua, Belgian prinssi
- Luisa Maria (s. 11. lokakuuta 1995, Itävalta-Esten arkkiherttuatar, Belgian prinsessa
- Laetitia Maria (s. 23. huhtikuuta 2003, Itävalta-Esten arkkiherttuatar, Belgian prinsessa.
Laurent Benoît Baudouin Marie (s. 19. lokakuuta 1963): Hän avioitui Claire Coombsin kanssa 12. huhtikuuta 2003. Hän oli aiemmin toiminut kiinteistövälittäjänä. Ennen avioliittoaan hän sai Hänen kuninkaallisen korkeuden ja Belgian prinsessan tittelit.
- Louise (6. helmikuuta 2004)
- Nicolas (13. joulukuuta 2005)
- Aymeric (13. joulukuuta 2005).

Prinssivuosinaan Albertilla oli myös avioliiton ulkopuolinen suhde. Belgian hovioikeus määräsi syksyllä 2018 Albert II:lle tehtäväksi DNA-testin, jossa selvitetään onko hän tämän naisen isä.^[5] Tammikuussa 2020 DNA-testi vahvisti että Albert II on isä, ja myös hänen lakimiehensä vahvisti isyyden.^[6] Lokakuussa 2020 oikeus totesi, että tyttärellä ja tämän jälkeläisillä on oikeus prinsessan ja prinssin arvonimiin.^[7]

Prinsessa Delphine Boël (22. helmikuuta 1968). Tyttären äiti on belgialainen aristokraatti Sybille, Selys Longchampsin paronitar, jonka suhde Albertiin naisen mukaan kesti 18 vuotta (1966–1984). Prinsessa Delphine on ammatiltaan kuvanveistäjä (asuu Lontoossa) ja hänellä on lapset Joséphine ja Oscar amerikkalaisen kumppaninsa Jim O'Hare’n kanssa.^[8]