Wikipedia

Carl Erik Mannerheim

suomalainen poliitikko

Carl Erik Mannerheim, (14. joulukuuta 1759 Säter, Ruotsi – 15. tammikuuta 1837 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta)[1][2] oli ruotsalais-suomalainen Mannerheim-suvun sotilas ja valtiomies. Hän oli yksi ”Suomen valtion perustajista” ja ensimmäinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston varapuheenjohtaja, tavallaan Suomen ensimmäinen pääministeri.[2][3][4][5][6][7][8]

Carl Erik Mannerheim
Kreivi C. E. Mannerheim, Józef Oleszkiewicz maalaus vuodelta 1825.
Kreivi C. E. Mannerheim, Józef Oleszkiewicz maalaus vuodelta 1825.
Suomen hallituskonseljin talousosaston varapuheenjohtaja 1822–1826
Johtaja Suomen hallituskonseljin kansliatoimikunnan päällikkönä 1809–
Valtiopäivämies Suomi
Aatelissäädyn edustaja Porvoon valtiopäivillä 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809.
Suomen lähetyskunnan puheenjohtaja
Aatelissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa 26. lokakuusta 1808 – 7. tammikuuta 1809.
Henkilötiedot
Syntynyt14. joulukuuta 1759
Säter, Ruotsi
Kuollut15. tammikuuta 1837 (77 vuotta)
Turku, Suomen suuriruhtinaskunta
Kansalaisuus Ruotsi 1759– , Suomi 1809–
Ammatti sotilas ja valtiomies
Arvonimisotaneuvos 1809, valtioneuvos 1810, todellinen valtioneuvos 1812, salaneuvos 1819 ja kreivi 1824
Vanhemmat Johan Augustin Mannerheim (paroni), Helene Maria Söderhjelm
Puoliso Vendla Sofia Mannerheim
Lapset Carl Gustaf Mannerheim (kreivi)
Tiedot
Dynastia Mannerheim
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Puolustushaara ratsuväki, jalkaväki
Palvelusvuodet 1775–1787
Sotilasarvo majuri
Taistelut ja sodat Venäjän ja Ruotsin sota (1788–1790)
Kunniamerkit Pyhän Annan ritarikunta (2. luokka) timanteilla, Pyhän Vladimirin ritarikunta (3. luokka), Pyhän Annan ritarikunta (1. luokka) rintatähdellä

Elämäkerta

muokkaa

Carl Erik Mannerheim syntyi tykistön everstin, Göteborgin komendantin Johan Augustin Mannerheimin (1706–1778)[9][10] ja tämän toisen puolison Helene Maria Söderhjälmin kolmanneksi ja nuorimmaksi pojaksi[1]. Hänen vanhin veljensä oli merkittävä ruotsalainen hallintomies Lars Augustin Mannerheim ja keskimmäinen veli Gustaf Johan Mannerheim Mannerheim-suvun ruotsalaisen haaran merkittävin esi-isä.[11][12]

Mannerheim opiskeli sotilaskoulutuksen ohessa Uppsalan yliopistossa, josta valmistui ylioppilaaksi 30. lokakuuta 1775 ja jossa suoritti kansliatutkinnon 1776[1].

Sotilasura Ruotsin armeijassa

muokkaa

Mannerheim liittyi 1. joulukuuta 1775 korpraalina ratsastavaan henkikaartiin (ruots. Livregementet till häst), jossa hän yleni majoitusmestariksi 31. heinäkuuta 1776. Hän siirtyi 19. helmikuuta 1777 kornetiksi hallitsijan henki- ja varusjoukon kevyeen rakuunaosastoon, jossa hänet ylennettiin luutnantiksi ja tallimestariksi 11. maaliskuuta 1779. Hän sai viran Turun läänin jalkaväkirykmentin ensimmäisenä luutnanttina 12. huhtikuuta 1780, toisena majurina 3. maaliskuuta 1783 ja ensimmäisenä majurina 26. huhtikuuta 1787.[13] Mannerheim oli rykmentin komentajana Kustaa III:n sodan aikana 1788–1789[1]. Hän liittyi kuningas Kustaa III:ta vastustaneeseen Anjalan liittoon ja Ruotsin hovioikeus tuomitsi hänet mestattavaksi vuonna 1790, mutta hänet armahdettiin vielä samana vuonna 16. syyskuuta.[11][1]

Suomalainen kartanonherra ja valtiomies

muokkaa

Mannerheim oli menettänyt etenemismahdollisuutensa Ruotsin armeijassa ja erosi omasta pyynnöstään sotapalveluksesta vuonna 1795. Vuonna 1796 hän avioitui Vendla Sofia von Willebrandin (k. 1863) kanssa,[1] joka oli kuvernööri ja kenraalimajuri Ernst Gustaf von Willebrandin tytär.[11] Vuosina 1792–1793 Mannerheim omisti Ala-Lemun kartanon Kaarinan Lemunniemellä, ja vuonna 1795 Mannerheim osti Louhisaaren kartanon, jota hän alkoi hoitaa. Vuonna 1805 hänet nimitettiin Suomen Talousseuran puheenjohtajaksi.[3]

 
Carl Erik Mannerheimin korotettiin kreivilliseen arvoon 7. tammikuuta 1824 ja introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen 8. joulukuuta 1825 kreivillisenä sukuna, numerolla. 8.[14][15]

Suomen sodan päätyttyä hänestä tuli, ilmeisesti vastentahtoisesti, tsaari Aleksanteri I:n luokse kutsutun neljää säätyä edustaneen Suomen lähetyskunnan puheenjohtaja[16]. Tässä roolissa hän joutui pitämään puheita tsaarille ja muillekin venäläisille toimijoille. Lähetyskunta esitteli keisarille luettelon asioista, joihin se toivoi parannuksia Suomen aseman järjestelyjen osalta.[17]

Mannerheimista tuli helmikuussa 1809 Porvoon valtiopäivien jäsen ja toimi Suomen suuriruhtinaskunnan hallituskonseljissa talousosaston jäsenenä ja kansliatoimituskunnan päällikkönä aina vuoteen 1816[1]. Hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana 1816–1826.[18] Samaan aikaan Mannerheim kutsuttiin senaatin talousosaston jäseneksi uudelleen 1820[1][11] ja Robert Wilhelm De Geerin kuoltua myöhemmin samana vuonna hänestä tuli sen vanhin jäsen. Hänet nimitettiin sen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi,[11] missä tehtävässä hän toimi 1822–1826[3]. Virka vastasi periaatteessa nykyistä Suomen pääministerin virkaa.[3][4]

Vapaaherra Mannerheim korotettiin kreivilliseen säätyyn vuonna 1824 siten, että kreivin arvo periytyi sukupolvesta toiseen ainoastaan vanhimmalle pojalle.[19]

Mannerheim tunnettiin vahvoista mielipiteistään, eikä hän loppuaikoinaan nauttinut kovinkaan suurta Venäjän hallitsijan suosiota[11]. Hän kuoli matkalla Turussa 1837.[1] Carl Erik Mannerheim oli Mannerheim-suvun ensimmäinen Suomeen muuttanut jäsen ja marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin isoisän Carl Gustaf Mannerheimin isä.[3]

Suvun hautapaikka

muokkaa

Carl Erik Mannerheim sekä manneheimin sukua on haudattu Askaisiin, Maskussa sijaitsevaan Askaisten kirkon hautasumaalle mannerheim-suvun hautakappeliin[20][21][22].

Huomionosoitukset

muokkaa

Ritarikunnat

    Pyhän Annan ritarikunta (II. luokka), Suomen lähetyskunta 9. tammikuuta 1809.

    Pyhän Vladimirin (III. luokka) kaulanauhassa kannettava ritarimerkki, Suomen lähetyskunta 18. heinäkuuta 1809.

    Pyhän Annan (I. luokka) rintatähdellä, 31. toukokuuta 1817.

Nimikkokatu

Helsingin Eerikinkatu on nimetty Carl Erik Mannerheimin muistoksi 1836.[23][24]

Postimerkki

Vuonna 2009 Suomen postin julkaisema Porvoon valtiopäivien 200-vuotis postimerkki Suomen autonomiasta, pienoisarkin hahmot ovat suurruhtinas: Aleksanteri I, kreivit: G.M. Sprengtporten, C.E. Mannerheim ja G.M. Armfelt.[25][26]

Galleria

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h i Henkilötiedot Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopisto. Viitattu 6.12.2007.
  2. ↑ a b Mannerheim nr 277 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 8.1.2023.
  3. ↑ a b c d e Suku ja perhe www.mannerheim.fi. Viitattu 6.12.2007.
  4. ↑ a b Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Vapaaherra, sittemmin kreivi C. E. Mannerheim kuului niihin Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvuosien valtiomiehiin, joita voi hyvällä syyllä luonnehtia "Suomen valtion" perustajiksi.
  5. ↑ BLF (MANNERHEIM, Carl Erik
(1759–1837)
) www.blf.fi. ”C. E. Mannerheim osallistui Suomen suuriruhtinaskunnan ja sen hallinnon perustamiseen ja oli siten yksi Suomen uuden valtion perustajista.” Viitattu 17.2.2024.
  6. ↑ Valtion synty, resurssit ja kehitys. (Suomen lähetyskunta ja valtiomiehet, s.4) Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto (JYX). ”suomalaisen lähetyskunnan edustajat, ”valtiomiehet”, olivat tärkeitä toimijoita Suomen itsemääräämisoikeuden rakentamisessa.” Viitattu 17.2.2024.
  7. ↑ Mannerheim, Carl Erik Johan (runeberg.org) Svenska män och kvinnor: biografisk uppslagsbok / 5. Lindorm-O s. 231. Viitattu 24.2.2024. (ruotsiksi)
  8. ↑ Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen: [https://sgseura.fi/index.php/lisaeae-artikkeleita/149-risto-volanen-4-6-2022-louhisaaren-mannerheimien-isanmaallinen-realismi Louhisaaren Mannerheimien isänmaallinen realismi Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6. 2022] sgseura.fi.
  9. ↑ Johan Augustin Mannerheim (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Muotokuva; Johan Augustin Mannerheim; (1706-1778)
  11. ↑ a b c d e f Descendants of Carl Gustaf Emil Mannerheim The Generations Network. Viitattu 6.12.2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  12. ↑ MANNERHEIM - Family Background web.archive.org. 20.12.2005. Arkistoitu 20.12.2005. Viitattu 8.1.2023.
  13. ↑ Elgenstierna, Gustaf osa V s. 172
  14. ↑ Mannerheim suvun kreivillinen vaakuna Suomen ritarihuone aateliskalenteri. Viitattu 8.1.2023.
  15. ↑ Mannerheim :Riddarhuset riddarhuset.se. Viitattu 8.1.2023.
  16. ↑ 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
  17. ↑ Suomen lähetyskunta 1808–09 narc.fi. Arkistolaitos. Arkistoitu 19.9.2016. Viitattu 6.12.2007.
  18. ↑ Läänin maaherrat vuodesta 1634 2007. Länsi-Suomen lääninhallitus. Arkistoitu 7.2.2008. Viitattu 6.12.2007.
  19. ↑ Finlands ridderskaps och adels kalender 1992, s. 387. Esbo 1991. ISBN 951-9417-26-5
  20. ↑ Mannerheim-suvun hautakappeli pohjoisesta.Oven yläpuolella segmenttikaarisessa kentässä sukuvaakuna. www.europeana.eu. Viitattu 25.2.2024. (englanti)
  21. ↑ Mannerheim-suvun hautakappeli | Hakutulokset | Finna.fi www.finna.fi. Viitattu 25.2.2024.
  22. ↑ Mannerheim-suvun hautakappeli heraldica.narc.fi.
  23. ↑ Antti Manninen: Carl Erik Mannerheim oli Suomen ensimmäinen pääministeri. Helsingin Sanomat, 27.1.2008, s. A13.
  24. ↑ kenen kadulla asut? | Carl Erik Mannerheim oli Suomen ensimmäinen pääministeri Helsingin Sanomat. 27.1.2008. Viitattu 24.2.2024.
  25. ↑ Uusissa postimerkeissä esitellään Suomen historiaa, luontoa ja lapsia Yle Uutiset. 22.1.2009. Viitattu 14.4.2024.
  26. ↑ Hannes Markkula: Porvoon valtiopäivistä julkaistaan näyttävä postimerkkiarkki Ilta-Sanomat. 22.12.2008. Viitattu 14.4.2024.
  27. ↑ Wayback Machine web.archive.org. 9.1.2022. Arkistoitu 9.1.2022. narc.fi. Arkistoitu 9.1.2022. Viitattu 3.13.2024.
  28. ↑ Mannerheim-suvun hautakappeli pohjoisesta.Oven yläpuolella segmenttikaarisessa kentässä sukuvaakuna. europeana.eu.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Carl_Erik_Mannerheim&oldid=22581075”