Chacon kanjonissa olevan Pueblo Boniton sisustaa.

Chacon kanjoni oli muinaisten intiaanien aikaan maata viljelevien pueblointiaanien keskusalue Lounais-Yhdysvalloissa. Tämä kanjoni sijaitsee New Mexicon ja Utahin rajalla Neljän nurkan alueella luoteisessa New Mexicossa. Se on suojeltu nykyään historiallisena kansallispuistona, joka on liitetty myös Unescon maailmanperintöluetteloon.

Anasazi-intiaanit alkoivat rakentaa vuoden 850 tienoilla kennomaisia pueblorakennelmia, joissa neliskulmaisia monikerroksisia taloja oli vieri vieressä. Parhaiten tutkittu alueen keskus on Pueblo Bonito. Chacon vaikutus levisi ympäröivään San Juanin altaaseen, ja tieverkko yhdisti monia puebloja toisiinsa Chacon kanjoni keskuksenaan. Chacon kulttuuri kukoisti noin 1000–1150[1] ja oli huipussaan vuoden 1100 tienoilla, mutta romahti äkkiä noin 1130–1150 luultavasti kuivuuden tuhottua pellot ja aiheutettua nälänhädän. Seutu jäi lopullisesti tyhjilleen 1200-luvun alussa.

Ympäristö

muokkaa

Seutu on kanjoneja ja pöytävuoria sisältävän Coloradon ylätasangon eteläosa. Sademäärä on vaihdellut puebloaikana ja nykyaikana siinä 200–250 mm/v[2]. Kasvillisuus on aavikon ruohostoa, jossa kasvaa siellä täällä mäntyä ja katajaa matalina metsinä.

Asutuskeskukset ja tiet

muokkaa
 
Chacon turkoosia ja argilliittia.
 
San Juanin altaan tieverkon keskus on Chacon kanjoni.

Chacon kanjoni on suunnilleen itä-länsisuuntainen noin 15-20 kilometrin mittainen kanjoni luoteisessa New Mexicossa San Juanin piirikunnassa saman nimisen altaan keskustasta hieman länteen, hieman yli 100 km Farmingtonin kaupungista etelälounaaseen ja noin 160 km Albuquerquen kaupungista luoteeseen.

Chacon kanjonista löytyy intiaanien haluamaa turkoosia ja ilmeisesti sen takia muuttui merkittäväksi keskukseksi. Alue oli välillä anasazi-intiaanien alueen pohjoislaidalla, välillä etelälaidalla.

Chacon kanjonissa ja sen ympäristössä saattoi parhaimmillaan asua jopa 2 000–5 000 intiaania 400 keskuksessa.lähde? Näistä 13 oli suuria keskuksia, joista ilmeisesti 5–9 sijaitsi aivan Chacon kanjonissa. Suurimmat pueblorakennelmat olivat Chacon kanjonin keskiosissa. Ympäröivän luoteisen New Mexicon San Juanin altaaseen levittäytyi noin 53 000–65 000 neliökilometrin alalle 70–125 suurehkon kylän alue[3]. Vaikka puebloja ja teitä rakennettiin 150 000 km2 alueelle, niin Chacon vaikutus saattoi ulottua ehkä vain 30 000 km2 alueelle San Juanin altaaseen[4]. Noin 150-200 Chacon ja siihen liittyvää puebloa oli kooltaan tyypillisesti 1/10 Pueblo Bonitosta[5].

Chacon turkoosi oli peräisin melkein 200 km:n päässä olevasta Santa Festä hieman etelään olevasta Cerillosista[6]. Chacon keramiikkaa ei ollut tehty Chacossa, mutta joissain Chacoon liittyvissä paikoissa 60 km:n päässä[6]. Chacon pueblo Bonitosta on löydetty melkein kaikki puebloalueen sylinterin muotoiset vaasit[6].

Chacon kulttuuri laajeni niin, että sen vaikutusverkko ulottui jopa satojen kilometrien päähän pohjoiseen, etelään ja länteen. Chacon keskus saattoi hallita aluetta poliittisella terrorilla, päätellen löydetyistä pienistä ja isoista teloitettujen miesten, naisten ja lasten jäänteistä[7].

Parhaiten tutkittu Chacon kanjonin asutuskeskuksista on Pueblo Bonito. Se käsittää 8 000 m² jopa nelikerroksisesti rakennettua alaa. Maan pinnalla oli noin 300 huonetta, koko pueblossa arviolta 600–650 huonetta. Paikalla asui noin 1000 intiaania[8]. Pieniä pyöreitä kiva-nimellä kutsuttuja seremoniahuoneita oli noin 32, ja kaksi suurta. Monissa isoissa puebloissa mm. Chatri Ketl, Pueblo Alto oli pohjakaava jossa rakennukset olivat D:n muodossa niin että keskellä oli sisäpiha ja D:n kaari ohut toisin kuin Pueblo Bonitossa[9].

Chacosta on löydetty kumpuja, joista monet ovat soikeita jätekumpuja. Muutamat kummut ovat säännöllisiä. Pueblo Bonitossa on kaksi pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoista, litteää, suurta ja matalaa muurillista kumpua[10].

Puebloja yhdisti tieverkko, joka oli tehty ehkä uskonnollisia tai hallinnollisia tarpeita, ehkä liikennettä varten. Niihin vei ilmeisesti rituaalitarkoituksiin rakennettuja jopa 9–13 m leveitä teitä, jotka olivat pitkiä, leveitä ja suoria[6]. Tie saattoi ylittää jyrkänteen levein portain.

Teitä lähti Chacon kanjonista ainakin 30 paikkaan yhteensä noin 650 kilometriä, joista vain 250 km on tutkittu. Pisin tie vei 75 kilometriä pohjoiseen Salmon Ruinsille ja Aztec Ruinsille. Eräs tie ulottui ehkä epäyhtenäisenä jopa 96 kilometrin päähän Chacosta. Pisin yhtenäinen suora vei 63 kilometrin päähän Kutzin kanjoniin[11]. Mutta on myös ehdotettu, että Chacon tie olisi ulottunut luoteeseen 140 km:n päähän Chimney Rockin puebloon. Tämä saattoi olla Chacoon liittyvä paikka, samoin kuin Joyce Wells[12]. Saman säteen päässä ovat Mesa verden Far View House, Zunien Village of Great Kivas ja Acoman Candelaria. Jopa Utahin 240 km:n päässä olevaa Bluff Great Housea pidetään Chacovaikutteisena, ja vastaavalla etäisyydellä Chacosta on muita paikkoja lännessä, lounaassa ja etelässä[4] muun muassa noin 270 kilometrin päässä oleva Redrock[12]. Chacon ydinalue on Pueblo Bonitosta 10–15 kilometrin säteellä[7].

Historia

muokkaa

Chacon alue oli vuosina 900–1150 yksi merkittävimmistä pueblokulttuurin keskuksista.[13] Suuria rakennelmia alettiin tehdä 850.[14] Noin vuonna 900 alkoi erään tulkinan mukaan pitkä rauhan jakso, joka jatkui vielä 12. vuosisadallakin. 900-luvulla syntyivät Pueblo Bonito, Chetro Ketl, Una Vida, Peñasco Blanco, Hungo Pavi ja Kin Bineola.[15] Monet seudun suuret pueblot rakennettiin alkaen noin 1020[14]–1050. Vuonna 1050 Chacossa oli viisi suurta puebloa joissa asui noin 5500 ihmistä.[16] Suurimmat rakennustyöt tehtiin noin 1075–1115 yhdeksässä suuressa kylässä.[17] Esimerkiksi pueblo Bonito tehtiin 850–1125 jaa.[18] Noin 1090 pueblorakentamisen painopiste siirtyi pois Chacosta pohjoiseen Pueblo Azteciin.[14]

Seutu hylättiin asteittain ennen eurooppalaisten tuloa. Sille antoi alkunsa ehkä vuosina 1130–1180 vallinnut pitkä kuivuus, joka hävitti viljeltävät pellot ja toi nälän. Chacon muinainen pueblokulttuuri luhistui 1140–1150. Kuivuus vallitsi 1130–1180.[19] Viimeinen Chacon palkki kaadettiin 1170 jaa.[20] Kuivuus palasi 1250–1450. Ilmasto oli kylmä 1200-luvun alussa. Vuodesta 1250 sateet tulivat liian myöhään puiden vuosirenkaista päätellen.[21] Varsinkin vuosina 1276–1299 vallitsi suuri kuivuus.[22] Pueblointiaanit hylkäsivät Chacon kanjonin kokonaan 1200-luvun alussa.[23] Viimeiset pueblot lienee tehty tänne noin 1250 jaa.[14] Chacon-tyyppinen rakentaminen lienee säilynyt Pueblo Aztecissa vuoteen 1140, jopa vuoteen 1280.[14]

Chacon alueen pueblokulttuuria tutkinut yhdysvaltalainen antropologi Joseph Tainter analysoi kanjonin kulttuurin tuhoa teoksessaan Kuinka yhteiskunnat romahtavat. Yleiseen kompleksisten yhteiskuntien romahdusta käsittelevään teoriaansa nojaten hän ei pidä kuivuutta sinänsä intiaanikulttuurin romahduksen syynä. Sen sijaan hän esittää, että romahdus oli seurausta intiaaniyhteiskunnan kompleksisuuteen suuntaamien investointien alenevasta rajahyödystä. Kanjonin intiaanit investoivat kompleksisuuteen rakentamalla verkottuneita kaupunkeja eri puolille aluetta siten, että niiden erilainen ilmasto tasaisi yksittäisten alueiden ongelmia. Strategia toimikin aluksi, eivätkä varhaisemmat kuivuudet tuhonneet yhteiskuntia. Edelleen kasvaessaan kanjonin intiaanit kuitenkin joutuivat rakentamaan uusia keskuksia sellaisille alueille, jotka eivät olleet riittävän erilaisia muihin nähden. Tällöin ongelmanratkaisukeinon rajahyöty aleni, eikä kulttuuri enää selvinnyt 1200-luvun kuivuuksista.[24]

Chacon kanjonin puebloja

muokkaa
 
Chacon kanjonin kartta

Chaco oli pueblokulttuurin keskusalue ennen vuotta 1300.selvennä Muutamia Chacon keskusalueen paikkoja, joissain arvioitu huoneiden määrä, pueblot monikerroksisia ja osa huoneista romahtanut joten tarkkaa huonemäärää ei osata sanoa.

  • Pueblo Bonito n. 650 huonetta, 40 kivaa[25][26]. Rakennettiin "Pueblo I"-kaudella. Ensimmäiset rakennelmat ilmestyivät n. 900 jaa.[27]. Puebloa alettiin rakentaa suureksi 1020, ja noin kuuden suuren rakennusvaiheen jälkeen 1125 pueblo oli nykyisen kokoinen[28].
  • Chetro Ketl 450–550 huonetta, 16 kivaa joista yksi suuri kiva. Rakentaminen vaati noin 29 000 miestyötuntia, 5 000 puuta ja 50 miljoonaa kivenjärkälettä[26]
  • Pueblo del Arroyo 280 huonetta, 20 kivaa
  • Una Vida 124 huonetta
  • Hungo Pavi 150 huonetta, joista 72 1. kerroksessa, yksi suuri kiva
  • Peñasco Blanco
  • Kin Bineola
  • Kin Kletso 100 huonetta, 55 pinna tasalla
  • Casa Chiquita
  • Nuevo Alto eli New Alto
  • Pueblo Alto 89 huonetta
  • Casa Rinconada, The Great Kiva, Suuri kiva
  • Tsin Kletzin
  • Kin Nahasbas
  • Wijiji hieman yli 100 huonetta

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Kirjallisuus

muokkaa
  • Fagan, Brian: Pitkä kesä. Suomentanut Osmo Saarinen. Ajatus, 2008. ISBN 978-951-207-595-9
  • Pauketat, Timothy R. – DiPaolo Loren, Diana: North American Archaeology. Blackwell Publishing Ltd., 2005. ISBN 0-631-23183-8 (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Kadonneet kaupungitlähde tarkemmin?
  2. Pauketat-Loren 2005, s. 239.
  3. Atlas of Ancient America, s. 78.
  4. a b Pauketat-Loren 2005, s. 248.
  5. Pauketat-Loren 2005, s. 247.
  6. a b c d Pauketat-Loren 2005, s. 246.
  7. a b Pauketat-Loren 2005, s. 250.
  8. M70, s. 246.
  9. Pauketat-Loren 2005, s. 241–242.
  10. Pauketat-Loren 2005, s. 245.
  11. Maailman seitsemänkymmentä ihmettä, Chris Scarre, Otava 2000, ISBN 951-1-16713-8, Luku 59, Viite "M70". Chacon tieverkko, New Mexico, s. 247.
  12. a b Pauketat-Loren 2005, s. 266.
  13. Diamond, Jared: Romahdus, s. 160. Helsinki 2005. ISBN 952-5202-84-4
  14. a b c d e Pauketat-Loren 2005, s. 268.
  15. http://www.chaco.com/park/brochure.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. Fagan 2008, s. 350
  17. Burenhult, Göran: Ihmisen suku: Kivikauden ihmiset, s. 192, 184.
  18. Pauketat-Loren 2005, s. 242.
  19. Fagan 2008, s. 352
  20. Diamond, Jared: Romahdus, s. 168.
  21. Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 287.
  22. Fagan 2008, s. 353
  23. "M70", luku 59, s. 247
  24. Tainter, Joseph A.: Kuinka yhteiskunnat romahtavat, s. 201–212. Helsinki: Oppian, 2021. ISBN 978-951-877-673-7
  25. The Center of Chacoan Culture (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. a b Chaco Culture National Historical Park (englanniksi)
  27. Pauketat-Loren 2005, s. 238
  28. Pauketat-Loren 2005, s. 243