Edgar Degas
Edgar Degas (19. heinäkuuta 1834 Pariisi – 27. syyskuuta 1917 Pariisi)[1] oli ranskalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä. Degas luokitellaan usein impressionisteihin, mutta hänen töissään on monenlaisia vaikutteita muistakin tyyleistä. Degas’n töistä tunnetuimpia ovat hänen balettitanssijoita kuvaavat maalauksensa.
| Edgar Degas | |
|---|---|
 Omakuva, 1854–1855 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta 1834 Pariisi, Ranska |
| Kuollut | 27. syyskuuta 1917 (83 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari, graafikko, kuvanveistäjä |
| Taidesuuntaus | impressionismi |
| Kuuluisimpia töitä | balettitanssijoita esittävät maalaukset |
 Nimikirjoitus |
|
Elämä ja ura
muokkaaHilaire-Germain-Edgar De Gas[1] syntyi varakkaaseen pariisilaisperheeseen 19. heinäkuuta 1834. Hän muutti sukunimensä kirjoitusasua myöhemmällä iällään. Hänellä oli neljä pikkuveljeä. Isä Auguste oli pankinjohtaja ja taiteesta kiinnostuneena tuki Edgarin piirtämisharrastusta. Hänen äitinsä, New Orlensissa Yhdysvalloissa syntynyt [2] Marie-Célestine kuoli, kun Edgar oli 13-vuotias. Edgar opiskeli oikeustiedettä, mutta hän jätti opintonsa kesken omistautuakseen maalaamiselle. Isänsä varakkuuden ansiosta Edgar sai maalata vapaasti ilman taloudellisia vaikeuksia. Hänen ensimmäinen taideopettajansa oli Louis Lamothe. Degas jäljensi tauluja Louvressa, oleskeli vuosina 1856–1859 Italiassa sukulaistensa luona ja tutustui samalla renessanssimestareiden töihin. Palattuaan Pariisiin vuonna 1859 hän avasi oman ateljeen rue Madamella. Italiaan hän palasi senkin jälkeen useita kertoja: siellä hän teki paljon muotokuvamaalauksia sukulaisistaan ja suuria historiallisaiheisia sommitelmia.[3]
Degas tutustui vuonna 1862 Édouard Manet’hen, joka esitteli hänet ryhmälle nuoria taiteilijoita, joista tuli myöhemmin tunnettuja impressionisteja. Degas’n maalaukset kuvasivat noina vuosina usein teatteria ja musiikkiesityksiä.[4] Hän oli maalannut aluksi pehmeästi Ingresiä muistuttavaan tyyliin ja säilytti klassiseen perinteeseen liittyvän ilmaisutavan, kunnes 1860-luvulla siirtyi impressionistiseen suuntaan.[5]
Degas’n isä kuoli vuonna 1874, minkä seurauksena hän joutui maksamaan pois isän pankin vararikon jättämät suuret velat. Sen vuoksi hänen piti myydä kotitalonsa ja suuren osan yksityisestä taidekokoelmastaan. Hänen piti myös alkaa etsiä ostajia omillekin töilleen, mitä hän ei aikaisemmin ollut juurikaan tehnyt. Degas osallistui siksi impressionistien näyttelyihin seitsemän kertaa vuosina 1874–1886. Hänen maalauksensa menivät hyvin kaupaksi, sillä ne oli maalattu virtuoosimaisella tekniikalla, eikä niitä siksi voitu syyttää hutiloiden tehdyiksi, mistä muita impressionisteja usein syytettiin.[6]
Degas’n näkö heikkeni hänen vanhetessaan, joten hän alkoi käyttää pastelliliituja ja keskittyä aiempaa enemmän kuvanveistoon. Vuoden 1908 jälkeen hän ei enää tehnyt paljonkaan taidetta, ja neljä vuotta myöhemmin hän lopetti kokonaan. Hänen teoksensa Puomin ääressä harjoittelevia balettitanssijoita myytiin samana vuonna impressionistiselle työlle ennätyshintaan New Yorkissa.[7]
Degas kuoli 83-vuotiaana 27. syyskuuta 1917.[8]
Tyyli ja tekniikka
muokkaaDegas mielletään yleensä impressionistiksi. Kuitenkin vain muutama piirre hänen taiteessaan liittää hänet impressionisteihin, kuten halu tallentaa ympäröivää todellisuutta uudella ja vapaamuotoisella tavalla. Degas ei kuitenkaan ollut muiden impressionistien tapaan kiinnostunut maisemista eikä hienovaraisista valoleikeistä, vaan ennen kaikkea viivasta. Hän suosi sisätiloja kuten teattereita ja kahviloita ulkomaalauksen sijaan[9]. Degas’n taide oli hänen itsensä mukaan tulosta pohdiskelusta ja suurten mestarien tutkimisesta, ei spontaaniudesta. Hän pitikin työn esivalmistelua hyvin tärkeänä.[10] Degas määritteli itsensä taiteilijana ”realistiksi” tai ”riippumattomaksi”.[9] Degas’n esikuvia olivat esimerkiksi Ingres sekä japanilaiset puupiirrokset.[11]
Uransa alkuvaiheessa Degas käytti perinteisiä öljyvärejä, mutta hän kokeili myöhemmin muitakin materiaaleja kuten pastelleja ja pahvia maalauspohjana.[12] Hän oli kiinnostunut myös kaiverruksesta, monotypiasta ja valokuvauksesta, ja hän kokeili maalatessaan monenlaisia tekniikoita.[9]
Degas’n tuotanto muistetaan erityisesti balettitanssijoita edustavista maalauksista ja veistoksista.[10] Hän tuotti yhteensä noin 1 500 balettitanssijoita kuvaavaa teosta[9]. Hän kuvasi myös paljon peseytyviä tai itseään kuivaavia naishahmoja luonnollisissa asennoissa. Vuosina 1859–1865 Degas maalasi historiallisia aiheita.[13]
Teoksia
muokkaa-
Spartalaistyttöjä innostamassa nuorukaisia taisteluun, n. 1860. -
Tanssitunti, 1875. -
Absintti, 1876. -
Primaballerina, n. 1878. -
Niskaansa pesevä nainen kylpyammeessa, 1886. -
Istuva nainen kuivaamassa vasenta kylkeään, 1896–1911 (valettu pronssiin Degas'n kuoltua)
Lähteet
muokkaa- Carriere, Massimo (päätoimittaja): Pinx. Maalaustaiteen mestareita 3. Weilin+Göös, 2004 (italiankielinen alkuteos 1999). ISBN 951-0-29197-8
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Edgar Degas Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.1.2016.
- ↑ Edgar Degas' parents and siblings www.degaslegacy.com. Viitattu 18.2.2021.
- ↑ Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 254–255.
- ↑ Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 255.
- ↑ Taidesanakirja ja hakemisto s. 567, Fokus Taide osa 2, Otava 1974
- ↑ Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 256.
- ↑ Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 257–258.
- ↑ Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 259.
- ↑ a b c d Ruth Schenkel: Edgar Degas (1834–1917): Painting and Drawing Heilbrunn Timeline of Art History. 10/2004. The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 28.1.2016.
- ↑ a b Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 260–261.
- ↑ Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 262.
- ↑ Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 261.
- ↑ Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 265.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Edgar Degas: A Virtual Art Gallery (Arkistoitu – Internet Archive)