José Eloy Alfaro Delgado (25. kesäkuuta 184228. tammikuuta 1912) oli Ecuadorin presidentti 1895–1901 ja 1906–1911.[1]

José Eloy Alfaro Delgado
Ecuadorin presidentti
Edeltäjä Vicente Lucio Salazar
Seuraaja Leónidas Plaza
Edeltäjä Lizardo García
Seuraaja Carlos Freile Zaldumbide
Henkilötiedot
Syntynyt25. kesäkuuta 1842
Montecristi, Ecuador
Kuollut28. tammikuuta 1912 (69 vuotta)
Quito, Ecuador
Puoliso Ana Paredes y Arosemena
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Alfaro oli vakaumuksellinen liberaali, josta tuli jo nuorena yksi konservatiivisen presidentin Gabriel Garcia Morenon (1821–1875) vastustajista. Epäonnistuneen kapinan jälkeen Alfaro lähti maanpakoon Panamaan. Siellä hän nai varakkaan perijättären, jonka omaisuudella rahoitettiin tulevia vallankumoushankkeita. Morenon salamurhan jälkeen Alfaro kapinoi maltillista liberaalia Ignacio de Veintemillaa vastaa; kaappausyritykset vuosina 1876 ja 1883 epäonnistuivat. Vuonna 1895 Alfaro syrjäytti presidentti Vicente Lucio Salazarin ja nousi maan diktaattoriksi. Hän vakuutti perustuslakia säätävän kansalliskokouksen, joka teki hänestä virallisen presidentin.[1]

Alfaro uskoi modernisoinnin olevan välttämätöntä, ja rakennutti rautatien pääkaupunki Quitosta Guayaquilin satamaan. Hän luopui vallasta 1901 kenraali Leonidas Plazan hyväksi, mutta ei ollut tyytyväinen Plazan seuraajaan vaan järjesti uuden vallankaappauksen vuonna 1905.[1]

Vuoden 1910 vaalit voitti täpärästi Alfaron suosikki Emilio Estrada, ja Alfaro käski hänen erota. Vallankaappaukset seurasivat toisiaan. Alfaro joutui vankilaan, josta väkijoukko sieppasi hänet ja ampui kuoliaaksi vuonna 1912.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Christopher Minster: Biography of Eloy Alfaro (lähteenä Various Authors. Historia del Ecuador. Barcelona: Lexus Editores, S.A. 2010) Thought Co. Viitattu 11.8.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa