Wikipedia

FC Haka

valkeakoskelainen jalkapalloseura

FC Haka (Haka) on vuonna 1934 perustettu valkeakoskelainen jalkapalloseura, joka pelaa kotiottelunsa Tehtaan kentällä. Seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. Hakan edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla Veikkausliigassa, jonne se nousi kauden 2019 päätteeksi.

FC Haka
Koko nimi Valkeakosken Haka
Perustettu 1934
Kaupunki Valkeakoski
Kenttä Tehtaan kenttä
– kapasiteetti 3 200
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Puheenjohtaja Marko Laaksonen
Päävalmentaja Andy Smith
Kapteeni Niklas Friberg
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
}}
Kolmas peliasu
Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004
Hopeaa Hopeaa 1955, 1957, 1963, 1976, 1980, 2003, 2007
Pronssia Pronssia 1959, 1961, 1966, 1978, 1981, 1982, 1983, 1991, 2002, 2006
Suomen Cup
Kultaa Kultaa 1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005
Hopeaa Hopeaa 1980, 1983, 1989
Liigacup
Kultaa Kultaa 1995

Haka on yksi Suomen menestyneimpiä jalkapalloseuroja. Se on voittanut Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa ja Suomen Cupin 12 kertaa.

Historia

muokkaa
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Liikaa epäolennaisten yksityiskohtien listaamista, paljon epäluotettavia tietoja, kun ei kerrota tiedoille lähteitä

Hakan perustaminen ja alkuvuodet

muokkaa

Valkeakosken Haka perustettiin 1930-luvun alkupuolella. Perustamisvaiheessa Hakaan muodostettiin voimistelu-, hiihto- ja luistelujaostot. Jalkapallojaosto seuraan perustettiin vuonna 1934. [1]

Ensimmäisen ottelunsa Haka pelasi syksyllä 1934 Tampereella Hämeen piirin B-sarjassa TaPa:n kakkosjoukkuetta vastaan. Ottelu päättyi Hakan selvään 0–5-tappioon. Vuonna 1943 Haka nousi nykyistä Ykköstä vastaavaan Suomensarjaan. Jos Hakan sijoitus olisi sarjassa ollut parempi, se olisi noussut seuraavaksi kaudeksi Mestaruussarjaan. [2] Ylimmälle sarjatasolle Haka nousi vuonna 1949 ensimmäisenä ei-kaupunkilaisena joukkueena. Seuran merkittävä taustavaikuttaja ja tukija oli vuorineuvos Juuso Walden, joka kuului seuran perustajiin 1930-luvulla.[3]

1960- ja 1970-luvut

muokkaa

1960-luku oli Hakalle menestyksekästä aikaa. Vuoden 1960 tuloksiin tuskin yltää enää mikään joukkue. Haka sai 41 pistettä 44 mahdollisesta, maalisuhde oli 78–23, ja seurasta tuli Suomen ensimmäinen tuplamestari (liigan ja cupin voitto samalla kaudella). 1960-luvulla Haka voitti kolme mestaruutta eikä sijoittunut kertaakaan seitsemän parhaan ulkopuolelle. 1970-luvulla ajat muuttuivat seurassa huonommiksi, sillä kauden 1972 päätteeksi Haka putosi pääsarjasta. Putoaminen tosin paikattiin jo seuraavalla kaudella, siitä pitivät huolen uudet vahvistukset Matti Paatelainen, Esko Ranta, Martti Kuusela ja Pekka Heikkilä.

Seura palasi myös pian takaisin huipulle, sillä vuonna 1977 Haka saavutti toisen tuplamestaruutensa. Mestaruus oli Hakalle siihen mennessä neljäs ja 23. lokakuuta Helsingissä Suomen cupin finaalissa tullut 3–1 voitto Seinäjoen Palloseurasta oli Hakan kuudes cup-mestaruus[4].

1980-luvusta nykypäivään

muokkaa

1980-luvulla Haka ei voittanut kertaakaan mestaruutta, mutta sen sijaan cupin kolme kertaa. Nuo voitot takasivat paikan Cup-voittajien cupiin, ja siellä vastustajaksi tuli italialainen huippujoukkue Juventus. Haka hävisi molemmat ottelut, mutta tappiot olivat niukkoja (0–1 ja 0–1). 1990-luvun alussa Haka pelasi erittäin ailahtelevasti. Vuonna 1991 perustettiin FC Haka ry ja jalkapallojaosto erosi vanhasta Valkeakosken Haka ry:stä omaksi yhdistyksekseen. Vuonna 1993 putoaminen liigasta oli hiuskarvan varassa, vuonna 1995 Haka voitti jälleen tuplan, ja vuonna 1996 joukkue putosi liigasta. Tasaisuutta ja nousua turvaamaan hankittiin englantilaislähtöinen Keith Armstrong, josta tuli myöhemmin yksi Suomen tunnetuimmista jalkapallovalmentajista. ”Keken” ensimmäinen kausi toi nousun ja Suomen cupin voiton. Lisäksi seuraavat kolme kautta päättyivät mestaruusjuhliin. Kaudella 2001 putki katkesi ja Haka jäi neljänneksi. Vaikka kausi ei tuonut kehuttavaa sarjasijoitusta, seura sai pelata kovia otteluita, sillä Mestarien liigan karsinnassa vastaan asettui Liverpool, riveissään muun muassa Sami Hyypiä. Armstrong siirtyi HJK:n valmentajaksi, ja seuran entinen luottomaalivahti Olli Huttunen valittiin uudeksi käskijäksi. Huttusen ensimmäisenä kautena tuli neljäs sija ja yksi cup-voitto lisää, toisena kautena kolmas sija, ja kolmas kausi toi yhdeksännen liigamestaruuden. Kaudella 2007 Haka sijoittui toiseksi Veikkausliigassa.

Koskisen aika

muokkaa

Kauteen 2008 FC Haka joutui valmistautumaan pahojen taloudellisten ongelmien varjossa. Huhtikuussa 2008 perustettiin FC Haka Oy pelastamaan FC Hakan toiminta. Seura sai osakeannin kautta pelastusoperaatioon yli 150 tukijaa ja FC Hakan kausi 2008 voitiin pelata loppuun. Osakeyhtiön pääomistajaksi tuli yhtiöidensä kautta Hakan entinen pelaaja Sedu Koskinen. Mukaan talkoisiin lähtivät sarja- ja UEFA-paikan pelastamiseksi myös Valkeakosken Kaupunki, UPM, Luopoisten Säästöpankki sekä Osuuspankki. Näiden tukijoiden panos oli myös erittäin merkittävä sekä Hakan UEFA-cup taipaleen että koko seuran selviämisen kannalta.

Koskinen lähti johtamaan seuraa tarmokkaasti ja näkyvinä muutoksina hänen johdollaan maalattiin 2009 Tehtaan kentän katsomot, katsomon yhteyteen perustettiin päivittäin toimiva Paviljonki-ravintola ja yleisömäärät lähtivät menestyksen mukaan nousuun. Koskinen yhdisti FC Haka Oy:n urheilun ja kolme Valkeakoskelaista ravintolaa.

Tilikaudella 2009 FC Haka Oy teki tappiota noin 1,5 miljoonan euroa. Vuonna 2010 seura ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, vaikka Koskinen oli sijoittanut FC Haka Oy:öön vuoden aikana lähes miljoona euroa. [5][6] Koskinen oli pitänyt rahoituksellaan Hakan liigassa kaksi kautta, mutta hän teki päätöksen luopua seuran omistajuudesta kesäkuussa 2010. Heinäkuun lopulla seura piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Koskinen erosi Hakan hallituksesta sekä toimitusjohtajan tehtävistä[7]. Kuluja karsiakseen Haka päästi Ik Kyoung Namin, Antti Hynysen, Niko Ikävalkon, Jukka Santalan ja Janne Korhosen lähtemään seurasta kesällä 2010.

Koskisen jälkeen

muokkaa

Vuoden 2012 Veikkausliigakausi oli Hakan osalta vaikea. Kauden loppua kohti putoamisen tullessa todennäköisemmäksi valmentaja Sami Ristilä sai potkut ja Hakaa yritettiin pitää Veikkausliigassa, ensin apuvalmentaja Asko Jussilan voimin ja sittemmin Juha Malisen voimin. Kausi päättyi kuitenkin Veikkausliigasta putoamiseen kahden viime kierroksen voitoista huolimatta FF Jaron voittaessa oman pelinsä viimeisellä kierroksella. Tälläkin kaudella kuten oikeastaan koko ajan vuoden 2010 jälkeen, seuran taloudellinen tilanne oli vaikea ja näin ollen seuran budjettia sekä panostusta pelaajahankintoihin jouduttiin jatkuvasti pienentämään.

Kauteen 2013 Haka lähti selkeänä nousijasuosikkina marraskuussa valmentajaksi tulleen Harri Kampmanin johdolla. Kesäkuuhun 2013 mennessä odotuksia huonommat tulokset ja sekalainen peluutus johtivat kuitenkin Kampmanin potkuihin. Kakkosvalmentaja Asko Jussilan johdolla pelattiin heinäkuun alkuun kunnes Juho Rantala siirtyi HJK:sta Hakan päävalmentajaksi. Rantalan johdolla joukkueen otteet paranivat ja lopulta Veikkausliigaan nousija ratkesi vasta kauden viimeisillä kierroksilla. Hakan osalta kausi päättyi pettymykseen ja toiseen sijaan, SJK:n noustessa Veikkausliigaan. Hakan syntinä kauden huono alun lisäksi oli lukuisat tasapelit, esimerkiksi kaikki kolme ottelua SJK:ta vastaa. Ainoa lohtu kaudesta oli Jussi Aallon maalipörssin voitto 15 maalilla.

Kausi 2014 alkoi Hakan osalta samoissa merkeissä kuin edellisetkin vuodet, vahvana nousijasuosikkina mutta talousongelmien kanssa painien. Heti alkukaudesta lähtien KTP hallitsi lähes suvereenisti Ykköstä ja vaikutti kauden puolivälissä täysin varmalta nousijalta ja seuraan viime kauden päätteeksi siirtynyt Jussi Aalto varmalta maalikuninkaalta. Haka puolestaan pelasi vaihtelevin tuloksin ja kamppaili lähinnä sijoista 2-5 Ilveksen, AC Oulun, PK-35:n ja HIFK:n kanssa. Kauden loppupuoliskolla alkoi myös Kalle Multasen armoton maalivire. Kausi päättyi lopulta erittäin värikkäiden vaiheiden jälkeen HIFK:n nousuun, KTP:n hyydyttyä todella pahasti kauden viimeisillä viikoilla. Haka sijoittui lopulta viidenneksi, tosin vain pisteen päähän kolmossijasta. Suoran nousun karattua tulleet vaisut esitykset loppukaudesta tulivat lopulta kalliiksi, sillä kauden jälkeisten lisenssisotkujen takia sekä Honka että MYPA putosivat pois Veikkausliigasta. Täydennysmenettelyn perusteella sekä kakkonen KTP että kolmonen Ilves nousivat lopulta Veikkausliigaan. Hakalle lohtua toi jälleen yksittäisen pelaajan loistava kausi, Kalle Multanen teki kauden aikana 30 maalia voittaen Ykkösen maalipörssin ja rikkoen yhden kauden maaliennätyksen. Vuodelta 1981 ollut maaliennätys oli Wladyslaw Dabrowskin nimissä 26:lla maalilla.[8]

Kauteen 2015 Haka lähti jälleen hieman pienemmällä budjetilla, ja uuden valmennusorganisaation johdolla, koska Juho Rantalan sopimusta ei jatkettu kauden jälkeen.[9] Uudeksi päävalmentajaksi valikoitui vahvasti Haka-taustainen Kari Martonen, apuvalmentajaksi tuotiin FC Hämeenlinnan organisaatiosta Lauri Hakanen. Entinen apuvalmentaja Asko Jussila siirrettiin uuteen seurapäällikön tehtävään. [10] Pelaajapuolelta voidaan mainita Hakaan paluun tehnyt Cheyne Fowler.

Vuoden 2016 syyskuussa seura antoi päävalmentaja Kari Martoselle potkut ja hänet korvasi valmentajakaksikko Asko Jussila – Olavi Huttunen.[11]

Teemu Tainion valmentamana Haka nousi takaisin Veikkausliigaan kauden 2019 päätteeksi.[12]

Stadion

muokkaa
 
Tehtaan kenttä
Pääartikkeli: Tehtaan kenttä

Haka pelaa kotiottelunsa Tehtaan kentällä, joka on avattu vuonna 1934.

Stadionilla on 3 200 katettua istumapaikkaa, jotka sijaitsevat kentän kolmella sivulla kivikatsomossa (rakennettu 1960), puukatsomossa (rakennettu 1996) ja päätykatsomossa (rakennettu 2001).lähde? Kentän lounaispäädystä avautuu kentältä ja katsomoista näköala UPM-Kymmene -konserniin kuuluvaan Tervasaaren paperitehtaaseen, josta kenttä saa nimensä.

Kenttä sijaitsee osoitteessa Tehtaankatu 9.

Pelaajat ja valmentajat

muokkaa

Päivitetty 23.1.2023 [13]

Nykyinen joukkue

muokkaa
Nro Paikka Pelaaja
1 M   Hughes, LiamLiam Hughes
2 P   Talo, NikolasNikolas Talo
3 P   Friberg, NiklasNiklas Friberg
4 P   Ndam, HassanHassan Ndam
5 P   Dantas, NicolasNicolas Dantas
6 K   Morais, GuilhermeGuilherme Morais
7 H   Mastokangas, EliasElias Mastokangas
8 K   Siira, TuureTuure Siira
9 H   Bacanin, MarkoMarko Bacanin
10 H   Patoulidis, EvangelosEvangelos Patoulidis
11 H   Lanquedoc, ImaniImani Lanquedoc
Nro Paikka Pelaaja
12 M   Lepola, AntonAnton Lepola
13 K   Sallinen, OskariOskari Sallinen
16 H   Laaksonen, OivaOiva Laaksonen
17 H   Sejdiu, ArlindArlind Sejdiu
18 P   Mahuta, RyanRyan Mahuta
21 P   Bah-Traoré, HaymennHaymenn Bah-Traoré
23 K   Fall, MaissaMaissa Fall
25 K   Mäkelä, EemeliEemeli Mäkelä
26 K   Törmä, TuukkaTuukka Törmä
32 M   Heino, OliverOliver Heino
77 H   Whyte, OliverOliver Whyte

Valmennus

muokkaa
  • Päävalmentaja: Andy Smith
  • Apuvalmentaja: Sander Guerreiro
  • Fysiikkavalmentaja: Alejandro Peris Mora
  • Maalivahtivalmentaja: Pauli Jussila
  • Fysioterapeutti: Martti Rajala
  • Lääkäri: Mikko Seppälä
  • Joukkueenjohtaja: Hannu Heikkinen
  • Huoltaja: Asko Jussila

Entisiä pelaajia

muokkaa

Hakan tunnetuin kasvatti on Juhani Peltonen, joka valittiin neljä kertaa Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Peltonen pelasi Hampurin HSV:ssa kaudet 1964–1966. Muita Valkeakoskella syntyneitä A-maajoukkueessa pelanneita kasvatteja ovat Antti Nieminen, Veijo Valtonen, Olli Mäkinen, Markku Kumpulampi, Esko Malm, Mauri Tuuri, Asko Mäkilä, Matti Pitko, Mauri Paavilainen, Juhani Tapola, Markku Lahti, Markku Närvä ja Jussi Nuorela.

Saavutukset ja ennätykset

muokkaa

Saavutukset

muokkaa
  • Suomen mestaruus: 9 (1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004)
  • Suomen Cup: 12 (1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005)
  • Liigacup: 1 (1995)
  • Ykkösliiga/Suomensarja: 3 (1949, 1997, 2019)

Sarjasijoitukset

muokkaa
Valkeakosken Hakan kaudet
Kausi [14] Sarja O V T H TM/PM PST Sija Cup-mestaruudet[15][16]
1935 Piirisarja
1936 Piirisarja
1937 Piirisarja
1938 Piirisarja
1939 Itä-Länsi-sarja 12 10 0 2 45-15 20 2. (7)
1940 ei pelattu
1940/41 Itä-Länsi-sarja 13 2 0 11 10-61 4 9. (9)
1942 ei pelattu
1943/44 Itä-Länsi-sarja 7 3 1 3 9-16 7 4. (8)
1945 Mestaruussarja (SPL) 5 1 0 4 4-15 2 6. (6)
1945/46 Suomensarja (SPL) 14 2 0 12 26-50 4 8. (8)
1946/47 Suomensarja (SPL) 14 9 1 4 49-23 19 3. (8)
1947/48 Suomensarja (SPL) 14 6 4 4 34-23 16 4. (8)
1948 Suomensarja 15 12 2 1 69-18 26 3. (16)
1949 Suomensarja 22 15 4 3 68-21 34 1. (12)
1950 Mestaruussarja 18 7 3 8 37-46 17 8. (10)
1951 Mestaruussarja 18 7 5 6 38-32 19 4. (10)
1952 Mestaruussarja 18 7 2 9 32-45 16 7. (10)
1953 Mestaruussarja 18 8 3 7 31-32 19 4. (10)
1954 Mestaruussarja 18 4 9 5 21-29 17 8. (10)
1955 Mestaruussarja 18 10 3 5 41-27 23 2. (10) Suomen cup
1956 Mestaruussarja 18 6 5 7 18-18 17 5. (10)
1957 Mestaruussarja 18 11 3 4 46-20 25 2. (10)
1958 Mestaruussarja 18 6 4 8 28-27 16 7. (10)
1959 Mestaruussarja 18 8 5 5 35-25 21 3. (10) Suomen cup
1960 Mestaruussarja 22 20 1 1 78-23 41 1. (12) Suomen cup
1961 Mestaruussarja 22 12 5 5 51-32 29 3. (12)
1962 Mestaruussarja 22 15 2 5 63-34 32 1. (12)
1963 Mestaruussarja 22 15 1 6 56-20 31 2. (12) Suomen cup
1964 Mestaruussarja 22 11 5 6 42-22 27 4. (12)
1965 Mestaruussarja 22 14 3 5 56-28 31 1. (12)
1966 Mestaruussarja 22 10 4 8 40-29 24 3. (12)
1967 Mestaruussarja 22 9 6 7 37-23 24 6. (12)
1968 Mestaruussarja 22 7 8 7 31-30 22 7. (12)
1969 Mestaruussarja 22 10 3 9 40-25 23 7. (12) Suomen cup
1970 Mestaruussarja 22 7 6 9 31-34 20 8. (12)
1971 Mestaruussarja 26 11 4 11 42-50 26 8. (14)
1972 Mestaruussarja 22 2 1 19 17-51 5 12. (12)
1973 I Divisioona 22 14 4 4 58-27 32 2. (12)
1974 Mestaruussarja 22 6 8 8 34-40 20 8. (12)
1975 Mestaruussarja 22 6 3 13 21-36 15 10. (12)
1976 Mestaruussarja 22 14 2 6 46-28 30 2. (12)
1977 Mestaruussarja 22 15 3 4 43-15 33 1. (12) Suomen cup
1978 Mestaruussarja 22 12 7 3 42-19 31 3. (12)
1979 Mestaruussarja (runkosarja) 22 9 4 9 48-42 22 7. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 11 7 11 58-52 29 6. (8)
1980 Mestaruussarja (runkosarja) 22 13 4 5 41-30 30 4. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 16 8 5 57-37 25 2. (8)
1981 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 5 6 42-24 27 4. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 15 6 8 54-34 23 3. (8)
1982 Mestaruussarja (runkosarja) 22 9 10 3 45-31 28 3. (12) Suomen cup
Mestaruussarja (loppusarja) 29 12 12 5 54-40 22 3. (8)
1983 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 5 5 43-24 29 3. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 17 5 7 59-36 25 3. (8)
1984 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 9 2 43-26 31 1. (12)
Mestaruussarja (pudotuspelit) 4 1 0 3 3-6 4. (4)
1985 Mestaruussarja (runkosarja) 22 8 3 11 32-36 19 8. (12) Suomen cup
1986 Mestaruussarja 22 8 6 8 32-27 22 5. (12)
1987 Mestaruussarja 22 7 5 10 30-36 19 9. (12)
1988 Mestaruussarja (runkosarja) 22 8 7 7 32-26 23 6. (12) Suomen cup
Mestaruussarja (loppusarja) 27 10 7 10 41-37 27 6. (6)
1989 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 5 6 34-22 27 4. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 27 12 6 9 38-30 30 4. (6)
1990 Veikkausliiga (runkosarja) 22 8 6 8 27-34 22 8. (12)
Veikkausliiga (pudotuspelit) 2 0 1 1 3-5 8.
1991 Veikkausliiga 33 16 6 11 59-37 54 3. (12)
1992 Veikkausliiga 33 15 5 13 42-51 50 6. (12)
1993 Veikkausliiga (runkosarja) 22 7 4 11 27-36 25 10. (12)
Veikkausliiga (karsinta) 7 3 1 3 13-11 10 4. (8)
1994 Veikkausliiga 26 11 4 11 37-30 37 6. (14)
1995 Veikkausliiga 26 18 5 3 56-17 59 1. (14) Liigacup
1996 Veikkausliiga (runkosarja) 22 6 6 10 28-34 24 11. (12)
Veikkausliiga (karsintasarja) 27 7 6 14 35-42 27 5. (6)
1997 Ykkönen (runkosarja) 18 14 3 1 58-10 45 1. (10) Suomen cup
Ykkönen (noususarja) 9 8 1 0 26-4 30 (5) 1. (10)
1998 Veikkausliiga 27 13 9 5 46-31 48 1. (10)
1999 Veikkausliiga (runkosarja) 22 15 5 2 43-17 50 1. (12)
Veikkausliiga (loppusarja) 29 20 7 2 54-18 67 1. (8)
2000 Veikkausliiga 33 20 6 7 56-20 66 1. (12)
2001 Veikkausliiga 33 14 10 9 44-29 52 4. (12)
2002 Veikkausliiga (runkosarja) 22 11 5 6 31-18 38 3. (12) Suomen cup
Veikkausliiga (loppusarja) 29 15 7 7 51-30 52 3. (8)
2003 Veikkausliiga 26 16 5 5 54-16 53 2. (14)
2004 Veikkausliiga 26 18 5 3 54-20 59 1. (14)
2005 Veikkausliiga 26 13 11 2 47-19 50 4. (14) Suomen cup
2006 Veikkausliiga 24 13 5 6 37-24 44 3. (14)
2007 Veikkausliiga 26 13 7 6 39-23 46 2. (14)
2008 Veikkausliiga 26 10 5 11 31-37 35 8. (14)
2009 Veikkausliiga 26 10 7 9 40-35 37 6. (14)
2010 Veikkausliiga 26 9 6 11 30-38 33 8. (14)
2011 Veikkausliiga 33 10 7 16 36-60 37 10. (12)
2012 Veikkausliiga 33 9 5 19 32-57 32 12. (12)
2013 Ykkönen 27 15 9 3 44-17 54 2. (10)
2014 Ykkönen 27 13 7 7 55-32 46 5. (10)
2015 Ykkönen 27 11 8 8 48–41 41 6. (10)
2016 Ykkönen 27 8 8 11 42–46 32 7. (10)
2017 Ykkönen 27 8 11 8 35–42 35 6. (10)
2018 Ykkönen 27 12 7 8 41–28 43 5. (10)
2019 Ykkönen 27 24 2 1 76–22 74 1. (10)
2020 Veikkausliiga 22 5 7 10 25–41 22 10. (12)
2021 Veikkausliiga 27 10 5 12 30–29 35 8. (12)
2022 Veikkausliiga 27 13 6 8 40–40 45 4. (12)
2023 Veikkausliiga 27 7 11 9 35–42 32 9. (12)
2024 Veikkausliiga 27 11 5 11 40–43 38 6. (12)
Selite
O Ottelut
V Voitot
T Tasapeli
H Häviöt
TM/PM Tehdyt maalit/päästetyt maalit
PST Pisteet

Eurocup-ottelut

muokkaa
  • 1Q = karsintakierros
  • 1R = ensimmäinen kierros
  • 1/8 = neljännesvälierä
  • 1/4 = puolivälierä
Kausi Kilpailu Kierros Maa Vastus Tulos
1961–1962 Euroopan cup 1/8   Standard Liege 1–5, 0–2
1963–1964 Euroopan cup Q   Jeunesse d'Esch 4–1, 0–4
1964–1965 Cup-voittajien cup 1R   Skeid Oslo 0–1, 2–0
1/8   AC Torino 0–1, 0–5
1966–1967 Euroopan cup 1R   RSC Anderlecht 1–10, 0–2
1970–1971 Cup-voittajien cup 1R   TsSKA Sofia 0–9, 1–2
1977–1978 Uefa-cup 1R   Górnik Zabrze 3–5, 0–0
1978–1979 Euroopan cup 1R   Dynamo Kiev 0–1, 1–3
1981–1982 Uefa-cup 1R   IFK Göteborg 2–3, 0–4
1983–1984 Cup-voittajien cup 1R   Sligo Rovers 1–0, 3–0
1/8   Hammarby IF 1–1, 2–1
1/4   Juventus 0–1, 0–1
1986–1987 Cup-voittajien cup 1R   Torpedo Moskova 2–2, 1–3
1989–1990 Cup-voittajien cup 1R   Ferencvaros 1–5, 1–1
1996–1997 Uefa-cup 1Q   FC Flora Tallinn 2–2, 1–0
2Q   Legia Varsova 0–3, 1–1
1998–1999 Cup-voittajien cup Q   Bangor City 2–0, 1–0
1R   Panionios FC 0–2, 1–3
1999–2000 Mestarien liiga 1Q   HB Tórshavn 1–1, 6–0
2Q   Rangers FC 1–4, 0–3
2000–2001 Mestarien liiga 1Q   Linfield FC 1–2, 1–0
2Q   Inter Bratislava 0–0, 0–1
2001–2002 Mestarien liiga 1Q   Valletta FC 0–0, 5–0
2Q   Maccabi Haifa 0–1, 3–0
3Q   Liverpool FC 0–5, 1–4
2001–2002 Uefa-cup 1R   1. FC Union Berlin 1–1, 0–3
2002 Intertoto-cup 1R   FK Obilic Belgrado 2–1, 1–1
2R   Fulham FC 0–0, 1–1
2003–2004 Uefa-cup Q   Hajduk Split 2–1, 0–1
2004–2005 Uefa-cup 1Q   Etzella Ettelbruck 2–1, 3–1
2Q   Stabæk IF 1–3, 1–3
2005–2006 Mestarien liiga 1Q   FC Pyunik Jerevan 1–0, 2–2
2Q   Vålerenga IF 0–1, 1–4
2006–2007 Uefa-cup 1Q   Levadia Tallinn 0–2, 1–0
2007–2008 Uefa-cup 1Q   Rhyl FC 1–3, 2–0
2Q   FC Midtjylland 1–2, 2–5
2008–2009 Uefa-cup 1Q   Cork City FC 2–2, 4–0
2Q   Brøndby IF 0–4, 0–2
2023–2024 Konferenssiliiga 1Q   Crusaders FC 2–2, 0–1

Seuraennätykset

muokkaa
  • Kausia pääsarjatasolla: 60
  • Otteluita pääsarjatasolla: 1427
  • Voittoja: 667
  • Tasapelejä: 316
  • Tappioita: 444
  • Tehdyt maalit: 2507
  • Päästetyt maalit: 1846
  • Sijoitus pääsarjan maratontaulukossa: 2.
  • Eniten tehtyjä maaleja kaudessa: 78 (1960)
  • Vähiten päästettyjä maaleja kaudessa: 15 (1977)
  • Suurin voitto pääsarjassa: 9–1, Lahden Reipas (1967)
  • Suurin tappio pääsarjassa: 0–9, KTP (1952)
  • Yleisöennätys: 33 217 (FC Haka–Liverpool FC, Helsingin olympiastadion 2001)
  • Yleisöennätys Tehtaan kentällä: 6 401 (FC Haka–HJK, 1999)

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Mäkelä, Hannu: Pallo pyörii jo Valkeakoskellakin., s. 53-54. Mediapalvelu Hannumäkelä, 2004. ISBN 952-91-7556-6
  2. ↑ Mäkelä, Hannu: Pallo pyörii jo Valkeakoskellakin., s. 54,63. Mediapalvelu Hannumäkelä, 2004. ISBN 952-91-7556-6
  3. ↑ Walden, Juuso (1907–1972) Suomen urheiluhistoriallinen seura. 20.12.2017. Viitattu 28.5.2018.
  4. ↑ Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1979, s. 417. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2
  5. ↑ Kauppalehti: Sedu Koskisen Haka - rahat alkavat loppua? (Arkistoitu – Internet Archive) 7.5.2010
  6. ↑ Rusanen, Jonna: FC Haka henkitoreissaan - maksuhäiriöitä jo 12 Kauppalehti (kauppalehti.fi). 7.7.2010. Alma Media Oyj. Arkistoitu 27.12.2022. Viitattu 27.12.2022.
  7. ↑ Veikkausliiga: Työryhmä antoi selvityksen FC Hakan osakkaille 30.7.2010
  8. ↑ Multanen rikkoi Ykkösen maaliennätyksen Helsingin Sanomat. 21.9.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
  9. ↑ Valmentaja vaihtuu, Juho Rantala lähtee Hakasta Valkeakosken Sanomat. 11.10.2014. Valkeakosken Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
  10. ↑ Ari Virtanen: Kari Martosesta FC Hakan päävalmentaja Helsingin Sanomat. 17.11.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
  11. ↑ Haka antoi potkut valmentajalle - tutut nimet tilalle iltalehti.fi. Viitattu 2.9.2016.
  12. ↑ Hyvästit Ykköselle – Haka voittoon kauden päätöksessä Fchaka.fi. 20.10.2019. FC Haka Oy. Viitattu 27.10.2019.
  13. ↑ FC Haka: Joukkue fchaka.fi. Arkistoitu 22.12.2019. Viitattu 2.5.2021.
  14. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables 15.1.2010. RSSSF. Viitattu 22.3.2010. (englanniksi)
  15. ↑ Pietarinen, Heikki: Finnish Cup Finals 6.11.2009. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  16. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - League Cup Finals 7.5.2010. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  17. ↑ http://www.fchaka.fi/seura

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta FC Haka.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=FC_Haka&oldid=22719326”