Freelancer

vailla vakituista työsuhdetta oleva työntekijä
(Ohjattu sivulta Freelance)
Tämä artikkeli käsittelee työntekijää. Videopeliä käsittelee artikkeli Freelancer (videopeli).

Freelancer tarkoittaa vapaana ilman vakituista työsuhdetta töitä tekevää työntekijää, jolla on samanaikaisesti yleensä useampia työnantajia tai toimeksiantajia. Freelancer voi tehdä työtä työsuhteessa johdon ja valvonnan alaisena tai yrittäjänä. Mikäli työsopimuslaissa säädetyt työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, on kyseessä aina työsopimussuhde. Yrittäjänä freelancerilla on mahdollisuus valita vapaasti, mitä töitä tekee eri toimeksiantajille.[1]

Yleistä

muokkaa

Termi on lainattu englannista, ja se on alun perin tarkoittanut keskiaikaista palkkasotilasta. Määritelmän esittivät ensimmäisten joukossa Thomas N. Brown kirjassaan The Life and Times of Hugh Miller (1809) ja Sir Walter Scott historiallisessa romaanissaan Ivanhoe (1819).

Freelanceriuden vaihtoehtoja ovat freelance-verokortti työntekijänä[2] tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen myös toiminimellä ja muut varsinaiset yhtiömuodot eli avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.

Yksi rajanvetokysymys on, kuka johtaa ja valvoo työtä. Palkansaajan työtä valvoo ja johtaa työnantaja. Jos freelancer ei toimi palkansaajana, niin hän kuuluu yrittäjänä työttömyysturvan piiriin. Tällöin tulee itse hoitaa työtapaturmavakuutus sekä YEL-eläkevakuutus maksurajojen puitteissa. Palkansaaja-freelancer toimii niin sanotulla freelance-verokortilla. Sillä olevaa pidätysprosenttia sovelletaan kaikkiin henkilön saamiin työkorvauksiin.

Suomessa on noin 40 000 freelanceria. Heistä yli 40 % on alle 35-vuotiaita, eikä ole tiedossa, onko freelancerius heille väliaikainen vai pysyvä ratkaisu.[3]

Yleisemmin freelancereina toimivat kulttuurialan työntekijät, esimerkiksi muusikot, vapaat toimittajat, vapaat näyttelijät, vapaat valokuvaajat ja kääntäjät.

Freelancerina toimimisessa on nähty yhteiskunnallisia ongelmia, mm. huono sosiaaliturva ja eläke, alhainen tulotaso ja ns. pakkoyrittäjäksi joutuminen.[4]

Freelancetoimittaja

muokkaa

Freelancetoimittaja, vapaa toimittaja tai vapaa journalisti, vapaammin myös free tai friikku[5], on toimittaja, joka ei ole työsuhteessa mihinkään tiedotusvälineeseen, vaan myy työpanostaan tai työn tuloksia, kuten artikkeleita, tiedotusvälineille.

Freelancetoimittaja voi olla erikoistunut johonkin tiettyyn tiedotusvälineen lajiin, kuten lehdistöön, televisioon, radioon, uutistoimitukseen tai verkkomediaan. Hän voi myös olla monimediatoimittaja, jolloin hän tuottaa sisältöä samanaikaisesti kahteen tai useampaan tiedotusvälineen muotoon, esimerkiksi uutispätkiä televisioon ja niihin perustuvia artikkeleja lehteen.

Freelancetoimittajia työllistävät muun muassa sanoma- ja aikakauslehdet, uutistoimistot, verkkojulkaisut, sähköiset viestimet sekä niitä palvelevat tuotantoyhtiöt, kirjankustannustalot, viestintätoimistot sekä erilaiset yhteisöt yrityksistä järjestöhin ja viranomaisiin.[6] Juttujen ohella freelancetoimittaja voi myydä muitakin palveluita, kuten valokuvausta, juttujen käsittelyä julkaisukuntoon, julkaisujen taittoa sekä kokonaisten julkaisujen toimitustyötä.

Suomessa on noin 1300 Journalistiliiton lehdistön freelancereiden yhdistykseen, Suomen freelance-journalistit ry:een, kuuluvaa freelancetoimittajaa.[7][8] Myös monet opiskelijat toimivat freelancereina, mutta usein he eivät kuulu ammattiyhdistyksiin.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Yrittäjä vai palkkatyössä? Suomen freelance-journalistit ry. Arkistoitu 12.12.2015. Viitattu 17.12.2015.
  2. Verokortti verkossa vero.fi. 12.11.2012. Verohallinto. Arkistoitu 14.12.2015. Viitattu 15.12.2015.
  3. Läppärihipsteri, raksatyöläinen, pakkoyrittäjä… itsensätyöllistäjiä on moneen lähtöön (Arkistoitu – Internet Archive) Työpiste-lehti 19.11.2014
  4. Elina Grundström: Nykyajan torpparit. Helsingin Sanomat 5.6.2012.
  5. Anhava, Maunu: Suomi–toimitus–suomi-sanakirja selventää toimituksen kieltä STT Viestintäpalvelut. 23.8.2019. Viitattu 9.5.2024.
  6. Vehviläinen, Savolainen: Free-opas 2002, http://www.freet.fi/hyvatietaa/opas98/ (Arkistoitu – Internet Archive), luku 2, kpl. 3
  7. http://www.freet.fi/osasto/ (Arkistoitu – Internet Archive) (määrä tarkistettu 21.9.2012)
  8. Vehviläinen, Savolainen: Free-opas 2002, http://www.freet.fi/hyvatietaa/opas98/ (Arkistoitu – Internet Archive), luku 2, kpl. 1

Aiheesta muualla

muokkaa