Goljat

Goljat oli filistealainen jättiläinen, josta kerrotaan Raamatun Ensimmäisessä Samuelin kirjassa. Goljat oli syntyisin Gatista ja palveli filistealaisten sotilasjoukoissa, kunnes Daavid voitti hänet kaksintaistelussa.

Osmar Schindler (1869–1927), Daavid ja Goljat, 1888; värilitografia.

Kuvaus

Raamatun kertomuksessa (1. Sam. 17:1–58) jättikokoinen ja raskaasti aseistautunut Goljat haastaa kenet tahansa israelilaisen soturin kaksintaisteluun oman armeijansa puolesta ja ratkaisemaan näin koko taistelun. Kun kuningas Saulin riveistä ei löydy rohkeaa soturia, nuori ja Goljatia paljon pienempi paimenpoika, veljiensä avustajaksi taisteluun tullut Daavid ottaa haasteen vastaan. Hän ilmoittaa taistelevansa Jumalan nimissä. Hän linkoaa kiven Goljatin otsaan sekä tappaa ja mestaa maahan kasvoilleen kaatuneen Goljatin tämän omalla miekalla. Filistealaiset pakenevat, ja Daavid vie Goljatin pään mukanaan Jerusalemiin. Myöhemmin Daavidista tulee yhdistyneiden israelilaisten kuningas.

Myöhemmin toisessa Samuelin kirjassa (21:19) kerrotaan, että Goliatin tappoikin mies nimeltä Elhanan. Tämä on tulkittu kahdella tavalla: joko niin että Elhanan oli Daavidin oikea nimi, tai niin että Elhanan oli alkuperäisessä tarinassa Goljatin tappaja, ja myöhemmät Daavidin dynastian tukijat ovat vaihtaneet hänet Daavidiksi. Raamatun Daavid-kertomuksissa on myös muita jatkuvuusongelmia, jotka viittaavat redaktion pitkään historiaan. Ensimmäisessä aikakirjassa (20:5) kerrotaan Elhananin, Jairin pojan, surmanneenkin Goljatin veljen Lahmin.

Septuagintassa kuvaus Daavidin ja Goljatin taistelusta on lyhyempi ja siitä puuttuvat masoreettisen tekstin jakeet 17:12–31, 50, 55–58 ja 18:1–5. Septuagintan kertomus etenee johdonmukaisemmin, kun taas masoreettisessa tekstissä on sisäisiä ristiriitaisuuksia.

Goljatin pituus vaihtelee eri lähteissä, ja pituusmitatkaan eivät tuolloin olleet vakiintuneet. Raamattu kertoo Goljatin pituudeksi kuusi kyynärää ja yhden vaaksan. Septuagintan ja historioitsija Josephuksen perusteella Goljat oli 205 senttimetrin pituinen.

Tausta

Kertomuksen piirteet viittaavat siihen, että se on viimeistelty Babylonin vankeudessa 500-luvulla eaa. Goljat kuvataan sotisovassa, joka muistuttaa kreikkalaisten hopliittien varustusta. Sitä alkoi esiintyä kreikkalaisten palkkasotureiden käytössä Lähi-idässä vasta 600-luvulla eaa., vuosisatoja Daavidin jälkeen. Arkeologisten löytöjen perusteella filistealaisten Daavidin aikoina käyttämä varustus oli erilainen. Heillä ei esimerkiksi ollut pronssikypäriä tai metallisia säärisuojuksia, ja he kantoivat vain yhtä keihästä. Vasta 600-luvun eaa. kreikkalaisilla hopliiteilla oli käytössään samanaikaisesti kaikki se, mitä Goljatkin käytti.

Kreikkalaista vaikutusta on nähty myös siinä, että Daavidin ja Goljatin tarina muistuttaa paljon Lähi-idässä samoihin aikoihin tunnetuksi tulleen kreikkalaisen Homeroksen Iliaan tarinoita. Goljat kuvataan samoin kuin Iliaan Akhilleus, ja myös Iliaassa oli samankaltaisten kaksintaistelujen kuvauksia.

Jotkut ovat nähneet Goljatin nimellä yhteyden lyydialaiseen nimeen Alyattes, joka oli myös Lyydian kuninkaan nimi.

Merkitys

Daavidin voitto Goljatista on yksi monista Tanakin teksteistä, joissa uskollisuus Jumalalle riittää voittoon sodassa pelkkien aseiden sijaan. Kirjoittajat myös esittävät Daavidin paremmassa valossa hallitsijana kuin kuningas Saulin. Daavidin ja Goljatin taistelusta on tullut yleinen vertauskuva sille, kuinka altavastaaja pystyy päihittämään vahvemman ennakkosuosikin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Daavid ja Goljat Wikimedia Commonsissa