Hagia Sofia

historiallinen kirkko, museo ja moskeija
Tämä artikkeli käsittelee rakennusta Istanbulissa. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Hagia Sofia (kreik. Ἁγία Σοφία, 'Pyhä viisaus') on historiallinen kirkko, museo ja moskeija Istanbulissa Turkissa. Alun perin kirkoksi vuonna 537 valmistunut rakennus on historiansa aikana vaihtanut käyttötarkoitustaan useasti: se on ollut sekä lännen katolisen että idän ortodoksisen kirkkokunnan käytössä että moskeijana ja vuosina 1934–2020 museona, kunnes se päätettiin jälleen muuttaa moskeijaksi. Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista.

Hagia Sofia
Ayasofya (turk.)
Ἁγία Σοφία (kreik.)
Sancta Sophia (latin.)
Sijainti Istanbul, Turkki
Rakennustyyppi moskeija
Valmistumisvuosi 537
Suunnittelija Isidoros Miletoslainen
Anthemios Tralleislainen

Museokävijät (2015) yht. 3 425 236 henkilöälähde?

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkko, moskeija, museo ja taas moskeija

muokkaa

Vuonna 1204 neljännessä ristiretkessä ristiretkeläiset valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan, jonka aikana se muutettiin katoliseksi kirkoksi. Vuonna 1261 bysanttilaiset valtasivat Konstantinopolin takaisin jolloin se palautettiin ortodoksiseksi kirkoksi. Lopulta se muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 alkaen rakennus on toiminut museona. Vuonna 2015 se oli 3,4 miljoonalla kävijällään yksi Euroopan suosituimmista museoistalähde?.

Heinäkuussa 2020 presidentti Erdoğan päätti muuttaa Hagia Sofian takaisin moskeijaksi, kun Turkin korkein hallinto-oikeus vahvisti ettei muutokselle ole estettä.[1] Ensimmäinen rukoushetki moskeijassa pidettiin 24. heinäkuuta 2020.[2]

Rakennushistoria

muokkaa

Kirkon rakentaminen

muokkaa

Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu vanhan Apollon temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 niin sanotun Nika-kapinan yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa vanhan paikalle uuden kirkon. Sen arkkitehdit olivat Platonin Akatemian viimeinen johtaja Isidoros Miletoslainen ja Anthemios Tralleislainen.[3] Justinianuksen tavoite oli rakentaa kaikkien aikojen loisteliain kirkko. Kirkon valmistuttua hänen kerrotaan huudahtaneen: ”Olen voittanut sinut, Salomo!” Kirkon 55 metriä korkeaa kupolia reunustaa kaksi puolikupolia, ja sen alareunassa olevat 40 ikkunaa luovat vaikutelman, että kupoli leijuu ilmassa.[4] Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537[3]. Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563. Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko ja myös tärkein bysanttilaista arkkitehtuurin tyyliä edustava rakennus.

Rakennukseen tehdyt muutokset

muokkaa

Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.

Vuonna 1453 osmanit valtasivat Konstantinopolin, ja tuolloin varsin huonokuntoinen Hagia Sofia korjattiin moskeijaksi. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Moskeijalle rakennettiin kaksi minareettia sulttaani Bayezid II:n määräyksestä. Myöhemmin sulttaani Selim II määräsi rakennettavaksi moskeijan länsipuolelle kaksi uutta minareettia, joiden rakentamisesta vastasi hänen luottoarkkitehtinsa Mimar Sinan. Vuonna 1934 Turkin tasavallan yksinvaltainen presidentti Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.

Vuoden 2020 päätös muuttaa rakennus moskeijaksi merkitsee muun muassa keskiaikaisten kristillisten mosaiikkien peittämistä.[1]

Valokuvia

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Nurminen, Jussi: Hagia Sofia muuttui museosta moskeijaksi Turkin presidentin päätöksellä – muutoksen myötä kristilliset mosaiikit täytyy peittää Yle. 10.7.2020.
  2. Erdoganin allekirjoittamalla säädöksellä Hagia Sofia muuttuu museosta moskeijaksi Ilta-Sanomat. 10.7.2020. Viitattu 10.7.2020.
  3. a b Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium, s. 892. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6 (englanniksi)
  4. Seppo Zetterberg (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 227–228. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-15101-7

Aiheesta muualla

muokkaa