Halssila
Halssila on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue Jyväsjärven koillispäässä.[1] Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Halssilan asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön ja Aittorinteen alueilla. Joulukuussa 2022 alueen väkiluku oli 6 308.[2]
| Halssila | |
|---|---|
 Halssilan Lumikonkuja 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Halssila |
| Kaupunginosa nro | 16 |
| Väkiluku | 6 308 (31.12.2022) |
| Osa-alueet | Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne, Rauhalahti |
Suurin osa Halssilan asuinalueista sijaitsee Vaajakoskentien varrella, Aittovuoren ja Vaajakosken moottoritien välissä. Sen sijaan Rauhalahden aluetta ei ole rakennettu suoraan kiinni muuhun Halssilaan, vaan se sijaitsee erottuvasti Vaajakosken moottoritien eteläpuolella.[3]
Halssila tunnettiin työläiskaupunginosana 1960-luvulle asti, mutta sen jälkeen alueen kasvun ja työelämän muuttumisen myötä sekä vanhan työväenliikkeen toiminnan hälvetessä kaupunginosan väestörakenne on monipuolistunut ja identiteetti muuttunut.[4]
Palveluja ja toimintaa
muokkaaAlueella on muun muassa alakoulu, ravintola, K-Market, leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Halssilassa sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö.
Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus Viherlandia.[3]
Kaupunginosassa toimii vuonna 1991 perustettu Halssilan asukasyhdistys ry.[5] Asukasyhdistys on muun muassa julkaissut Halssilan historiasta kertovan kirjan Nakertaen XVI kaupunginosa: Tuohimutkan-Kivistön-Halssilan historia (2001).[6] Äijälänrannan omakotitalojen asukkaille on erillinen asukasyhdistys.[5]
Historiaa
muokkaaAlue kehittyi 1900-luvun alkupuolella teollistumisen myötä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Alueen kasvu liittyi läheisesti paikallisten tehtaiden kuten Kankaan paperitehtaan ja Tourulassa sijaitsevan Valtion Kivääritehtaan toimintaan: työntekijöille tarvittiin lisää asuntoja.[7] Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[7]
Alkuperäinen Halssilan asutus koostui mökkimäisistä pienistä omakotitaloista sekä jonkin verran puisista kaksikerroksisista taloista. Niitä on purettu paljon pois. Tilalle on rakennettu puisia rivitaloja ja matalia puukerrostaloja sekä omakotitaloja. Puukaupunkiosan luonne on näin säilynyt. Vanhimmat talot ovat nykyään suojelukohteita.[8]
1960-luvulla Halssilasta oli kehittynyt omavarainen, keskeiset palvelut tarjoava kaupunginosa. Alueella oli muun muassa kauppa, posti, koulu, kirjasto ja kirkko.[9][10]
Aittorinteen kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.[11] Myös 1970-luvulla rakennetun Kivistön asuma-alueen rakennuskanta koostui enimmäkseen kerrostaloista.[12][13] Halssilanrinteelle rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.[14]
1970-luvun puolivälissä Halssilaan valmistui kaupunginosan halki kulkeva Vaajakosken moottoritie.[9]
Rauhalahteen rakennettiin vuonna 1986 valmistunut turvevoimalaitos. Sen tieltä hävitettiin paikalla sijainnut Ukkolan ja Akkalan omakotitaloalue.[9]
Halssilanmäen asuinalueen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,[15] ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.[1] Vaajakosken moottoritien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.[4] Alueelle rakennettiin myös tornitaloja, joista ensimmäisenä valmistui 13-kerroksinen Maailmanpylväs.[16]
Tunnettuja Halssilassa asuneita
muokkaa- Sofi Oksanen, kirjailija[17][18]
- Erkki Pajala, näyttelijä[18]
- Keijo Siekkinen, kirjailija[19]
- Sami Vatanen, jääkiekkoilija[20][18]
Kuvia
muokkaa-
1970-luvun kerrostalokantaa Kivistön alueella. -
Rivitaloasutusta -
Tuohimutkan taloja -
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Keski-Suomen museo: Halssilan alue (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Arkistoitu 29.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Jyväskylä suuralueittain. Jyväskylän kaupunki, 2023. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ a b Janne Haikari: 100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa. SuurHalssila, 2017.
- ↑ a b Halssilan asukasyhdistys ry – Halssila huraa! suurhalssila.fi. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Nakertaen XVI kaupunginosa : Tuohimutkan-Kivistön-Halssilan historia data.nationallibrary.fi. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ a b Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Arkistoitu 4.2.2018. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Satu Kakkori: Vanhan Halssilan rappiotalot katoavat KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ a b c Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Matilainen, Mielikki: Perhekirjasto täyttää 50 vuotta. Halssilan kirjaston historiikki. Jyväskylän kaupunki, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.9.2020).
- ↑ Aittorinne Puutarhatarinoita. Arkistoitu 26.7.2018. Viitattu 8.2.2018. (englanti)
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kivistö | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Arkistoitu 9.2.2018. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila www.jyvaskyla.fi. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Halssilanmäki | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Arkistoitu 9.2.2018. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Äijälänrannan tornitalot JKMM. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Päivi Kujala: Sofi Oksanen puolustaa Halssilan kirjastoa KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ a b c Halssila | SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Arkistoitu 28.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Juha Sirkka: Aktivismia! (Arkistoitu – Internet Archive). Suur-Halssila. 2010.
- ↑ Sami Vatanen Halssilan tähtenä Saksassa www.suurhalssila.fi. SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry. Arkistoitu 28.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Halssila Wikimedia Commonsissa
- Halssilan palvelut (Arkistoitu – Internet Archive)