Hankajärvi (Tampere)
Hankajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Tampereen Viitapohjalla sijaitseva järvi.[2][1]
| Hankajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Tampere |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pukalan valuma-alue (35.39) |
| Laskuoja | Myllyoja [1] |
| Järvinumero | 35.392.1.007 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 133,8 m [1] |
| Rantaviiva | 10,3068 km [2] |
| Pinta-ala | 1,04705 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0109617 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 10,47 m [2] |
| Suurin syvyys | 37,36 m [2] |
| Saaria | 11 [2] |
 Hankajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 105 hehtaaria eli 1,05 neliökilometriä. Se on 2,1 kilometriä pitkä ja 900 metriä leveä. Metsäjärven muoto on melko selkeä, mutta siitä työntyy länteen yli 800 metriä pitkä lahti, joka on kahdesta kohtaa alle 20 metriä leveä. Lahtea kutsutaan Myllyvuolteeksi.[2][1]
Siinä on laskettu olevan 11 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 2,0 hehtaaria, mikä on noin 2,1 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Isosaari on 1,5 hehtaarin suuruinen, muista saarista 6 on yli aarin ja loput 4 ovat alle aarin kokoisia. Muita karttaan nimettyjä saaria ovat Mäntysaari, Laivasaari ja Martinsaari.[2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 11 miljoonaa kuutiometriä eli 0,011 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 10,5 metriä ja suurin syvyys on 37,4 metriä. Järvessä on kaksi erillistä syvännettä. Martinsaaren ja Laivasaaren välissä sijaitsee yli 20 metriä syvä syvänne. Isosaaren eteläpuolella lähellä järven etelärantaa sijaitsee järven pääsyvänne. Sen 30 metriä ilmoittavan syvyyskäyrän ympäröimä alue on 1,1 kilometriä pitkä. Syvin kohta sijaitsee sen itäpäässä juuri Isosaaren eteläpuolella. Syvänne on merkki Paarlahdelta alkavasta liuskeisen kallioperän ruhjeista, joka haarautuu Viitapohjalla eri itäisiin sivusuuntiin. Yksi ruhjelinja kulkee Hankajärven yli itään ja jatkaa siellä Pukalan poikki.[2][1][3]
Järven rantaviivan pituus on 10 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 1,6 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata. Vain järven pohjoisrannalla on pysyvää asutusta. Rannoille on rakennettu yli 15 vapaa-ajan asuntoa. Kaikki rannoille johtavat tiet tulevat Viitapohjalta. Oriveden kuntaraja ohittaa järven 100 metriä sen itäpuolelta.[2][1][4]
Luontoarvoja
muokkaaKarttoihin on merkitty sekä pohjois- että etelärannoille asti ulottuvat luonnonsuojelualueet.[1]
Järven vedenlaatua on tutkittu 1960-luvulta asti ja nykyään sen vettä tutkitaan kolmen vuoden välein. Se on vähäravinteinen eli karu ja kirkasvetinen järvi. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä ja se happamoituu herkästi. Näin kävikin 1980-luvulla, jolloin ilasta saapuva hapan laskeuma oli suurimmillaan. Nykyään laskeuma on pienempi ja järven happamuus on tasaantunut neutraalin ja happaman välille. Vuoden 2014 tutkimuksissa havaittiin järven happipitoisuuden olevan hyvä kaikkina vuodenaikoina kaikissa vesikerroksissa. Järvessä viihtyvät myös lohikalat.[5]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Pukalan valuma-alueella (35.39), jonka Lauttajärven–Hankajärven alueeseen (35.392) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 133,8 metriä mpy.[1][6]
Järveen on johdettu seitsemän lyhyttä metsäojaa, joista Sammallahteen laskeva Sammalsuon kuivatusoja on merkittävin. Pukalan lasku-uoma Pukalanjoki laskee järven itäpäähän. Myös Ahvenlammi (6 ha) laskee Pukalajoen kautta järveen. Muota suoraan Hankajärveen laskevia järviä tai lampia ei ole.[1][6]
Järven lasku-uoma Myllyoja lähtee Myllyvuolteelta ja se laskee Iso-Viljamoiseen. Sen kuuluu Lauttajärven–Hankajärven alueeseen (35.392), jonka pääjoki laskee Savonkylän, Myllykylän ja Asuntilan läpi, ja laskee sitten Kaletonjärven alueen (35.391) Asuntilanjokea myöten Näsijärven Koljonselkään.[1][6]
Historiaa
muokkaaVuoden 1954 ja 1957 peruskartoissa oli pohjoisrannan maatila järven ainoa. Rantaan ulottuva peltopalsta sijaitsi silloin myös järven lounaispäässä ja Sammalsuon eteläosan ojitetulla paikalla. Järvelle on merkitty ensimmäiset vapaa-ajan asunnot vasta vuoden 1973 ja 1975 karttoihin. Pohjoisrannan maatilan viljely jatkui vielä vuoden 1986 kartassa, mutta nykyään sen pellot ovat metsitettyjä.[7][8][9][10][11][12][13][14]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k Hankajärvi, Tampere (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Kukkonen, Marjatta & Mäkilä, Markku & Grundström, Ale & Juntunen, Risto: Kämmenniemen kartta-alueen maaperä(karttalehti 2124 10), Geologinen tutkimuskeskus, Espoo, 1980
- ↑ Hankajärvi, Tampere (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Oravainen, Reijo: Tampereen järvien vedenlaatututkimukset vuonna 2014, 16.12.2014, viitattu 3.3.2018
- ↑ a b c Hankajärvi (35.392.1.007) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1954. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 02 Enokunta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1957. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 02 Enokunta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 02 Enokunta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 02 Enokunta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
