Hannover
Hannover (/haˈnoːfɐ/, 
kuuntele ääntämys (ohje)) on Ala-Saksin osavaltion pääkaupunki Leinejoen varrella Saksassa. Se on myös sitä ympäröivän Hannoverin piirikunnan pääkaupunki. Vuonna 2008 kaupungissa oli 520 000 asukasta.[2] Suur-Hannoverissa oli vuonna 2005 hiukan yli miljoona asukasta, mikä teki siitä Saksan yhdenneksitoista suurimman kaupunkialueen.[3]
| Hannover | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Hannover |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Ala-Saksi |
| Piirikunta | Hannoverin seutu |
| Perustettu | |
| Hallinto | |
| – Ylipormestari | Belit Onay (Liittouma 90/Vihreät)[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 204,08 km² |
| Korkeus | 55 m |
| Väkiluku (1.11.2007) | 522 944 |
| – Väestötiheys | 2 562,4 as./km² |
| – Metropolialue | 1 128 543 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 30001–30669 |
| Suuntanumero(t) | 0511 |
Historia
muokkaaKaupunki perustettiin keskiajalla Leinejoen rantatörmälle (alkuperäinen nimi Honovere voidaan vapaasti kääntää muotoon ”korkea törmä”).[4] Se oli lauttureiden ja kalastajien asuttama kylä, joka kasvoi 1200-luvulla verrattain suureksi kaupungiksi. 1300-luvulla pystytettiin massiivinen muuri kolmella portilla suojaamaan Hannoveria ja kolme kaupungin tärkeintä kirkkoa rakennettiin.
Vuonna 1636 Calenbergin herttua päätti muuttaa asumuksensa Hannoveriin. Hänen herttuakuntansa tunnettiinkin myöhemmin Hannoverin herttuakuntana. Vuodesta 1692 lähtien valtio oli viralliselta nimeltään Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta, mutta käytännössä sitä nimitettiin edelleen Hannoveriksi. Vuodesta 1714 Hannoverin vaaliruhtinas Yrjö I kruunattiin myös Ison-Britannian kuninkaaksi, minkä vuoksi siitä lähtien Iso-Britannia ja Hannover olivat personaaliunionissa. Yrjö III korotti Hannoverin kuningaskunnaksi ja tuli sen kuninkaaksi. Kaupunki laajeni vastakkaiselle rantatörmälle ja kasvoi huomattavasti.
26. heinäkuuta 1757, seitsenvuotisen sodan aikana, Ranskan armeija voitti hannoverilaisen tarkkailuarmeijan Hastenbeckin taistelussa, johtaen Hannoverin miehittämiseen.
5. heinäkuuta 1803 Artlenburgin kokouksen (Elben kokous) muodostamisen jälkeen noin 30 000 ranskalaista sotilasta marssi Hannoveriin ja miehitti sen. Yrjö III ei tunnustanut Elben kokousta ja yritti värvätä ulkomaisia sotilaita. Tästä tuloksena suuri määrä hannoverilaisia sotilaita muutti Englantiin, joista muodostettiin Kuninkaan saksalaislegioona.
Vuonna 1837 Ison-Britannian ja Hannoverin välinen personaaliunioni hajosi, koska Vilhelm IV:n jälkeen Ison-Britannian kruunun peri nainen, kuningatar Viktoria, mutta Hannoverissa voimassa olleen perimysjärjestyksen mukaan siellä hallitsijan oli oltava mies. Hannover pysyi kuningaskuntana vuoteen 1866 asti, kun se liitettiin Preussiin. Alueliitoksen jälkeen Hannoverin kansalaiset vastustivat preussilaishallintoa.
Kaikesta huolimatta Hannoverin kasvu jatkui toiseen maailmansotaan asti, jossa kaksi kolmasosaa kaupungista pommitettiin maan tasalle. Sodan jälkeen Hannover tuli kuuluisaksi kaupallisten näyttelyiden järjestämisestä. Vuosittain siellä pidetään CeBIT-messut, jotka ovat maailman suurimmat tietokonemessut.[5] Vuonna 2000 Hannover oli maailmannäyttelyn isäntänä.[6]
Maantiede
muokkaaOsa-alueet
muokkaaHannover jakautuu 13:een osa-alueeseen (saks. Bezirk), jotka puolestaan jakautuvat edelleen 51:een kaupunginosaan (saks. Stadtteile).
Osa-alueet ovat:[7]
 |
Ilmasto
muokkaaHannoverissa vuoden lämpimin kuukausi on elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 22,9 °C, mutta heinäkuu on lähes yhtä lämmin. Keskimääräinen alin lämpötila on hiukan pakkasen puolella tammi- ja helmikuussa. Sadetta saadaan tasaisesti ympäri vuoden 45–60 millimetriä kuukaudessa, paitsi kesäkuussa keskimäärin 71 millimetriä.[8]
Liikenne
muokkaaHannover on Saksan junaliikenteen solmukohtia. Hannoverin päärautatieasemalta Würzburgiin johtaa Saksan pisin nimenomaan Intercity-Express-suurnopeusjunille rakennettu rataosuus. Hannoverin paikallisliikenteen runkona toimii S-Bahn-junaverkosto sekä Hannoverin raitiotieliikenne. Hannoverin lentoasema sijaitsee Langenhagenissa.
Talous
muokkaaHannoverissa on toiminut oma paikallispörssi vuodesta 1785. Se on yhdistynyt Hampurin pörssin kanssa vuonna 1999.[9]
Volkswagen on ollut kaupungin suurin työllistäjä. Sen tehtailla on noin 15 000 työpaikkaa.[10] Muita keskeisiä työnantajia ovat Continental, Talanx, VHV, Hannover Re ja Bahlsen.
Koulutus
muokkaaKaupungin yliopisto on nimeltään Gottfried Wilhelm Leibniz Universität Hannover eli LUH.
Urheilu
muokkaaJalkapalloseura Hannover 96 pelaa kaudella 2023–2024 Saksan jalkapallo 2. Bundesliigassa. Joukkue on aiemmin pelannut myös korkeimmalla sarjatasolla 1. Bundesliigassa.[11][12] Hannoverista on myös kotoisin DEL-liigan joukkue Hannover Scorpions.
Ystävyyskaupungit
muokkaa
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
- ↑ ndr.de
- ↑ Niedersachsen Citypopulation
- ↑ Germany Agglomerations Citypopulation
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ CeBIT
- ↑ Expo 2000 visits down BBC
- ↑ Übersicht Stadtbezirksportale Hannoverin kaupunki. Viitattu 29.12.2009. (saksaksi)
- ↑ Climatological Information World Meteorological Organization WMO. Viitattu 4.10.2013.
- ↑ Börsen AG (saksaksi)
- ↑ Volkswagen Commercial Vehicles - the independent brand from Hannover (Arkistoitu – Internet Archive) Volkswagen (englanniksi)
- ↑ Hannover-96 Bundesliga. Arkistoitu 8.2.2010. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Hannover 96 (Arkistoitu – Internet Archive) Seuran kotisivu (saksaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hannover Wikimedia Commonsissa
.svg){kind=link}