Harjavallan silta
Harjavallan silta on Harjavallassa sijaitseva Kokemäenjoen ylittävä silta. Se on valmistunut vuonna 1983. Kyseessä on kolmas samalla paikalla oleva silta ja se korvasi vuonna 1939 rakennetun teräksisen riippusillan.
| Harjavallan silta | |
|---|---|
 |
|
| Ajokaistoja | 2 |
| Ylittää | Kokemäenjoki |
| Sijainti | Harjavalta |
| Siltatyyppi | teräsbetoni |
| Pituus | 172 m |
| Avattu liikenteelle | 1983 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Harjavallan silta on teräsbetoninen ja sen pituus on 172 metriä.[1] Siltaan liittyy myös noin 215 metrin pituinen pengertie, joten joen ylittävän rakennelman kokonaispituudeksi muodostuu lähes 390 metriä.[2] Sillalla on kaksi ajokaistaa sekä kaksi kevyen liikenteen kaistaa.
Entiset sillat
muokkaaEnsimmäinen silta
muokkaaKokemäenjoen ylittävää siltaa alettiin Harjavaltaan suunnittelemaan heti vuonna 1868 tapahtuneen kunnan itsenäistymisen jälkeen. Joki muodosti paikkakunnan kohdalla yli kolme kilometriä pitkän koskialueen, joka muodostui kolmesta eri koskesta. 1800-luvun lopulla pohjoispuolen asukkaille alkoi käydä välttämättömäksi päästä sujuvasti asioimaan eteläpuoliseen kirkonkylään, jossa sijaitsivat kaikki palvelut. Joen yli rakennettiin puurakenteinen kapea jalankulkijoille tarkoitettu porras vuonna 1880.
Varsinainen siltahanke käynnistettiin varojenkeräyksellä vuonna 1906. Viisi vuotta myöhemmin rakentajaksi valittiin Pohjanmaalla vaikuttanut sillanrakentaja ja rakennusmestari Walle Antila, joka oli jo aikaisemmin rakentanut useita riippusiltoja. Silta otettiin käyttöön joulukuussa 1912. Vuoden 1918 sisällissodassa silta vaurioitui punaisten räjäyttäessä sen, mutta se kunnostettiin heti sodan jälkeen.[3]
Riippusilta
muokkaaVuonna 1937 aloitettiin sillalta noin kolme kilometriä alajuoksulle päin sijaitsevaan Lammaistenkoskeen rakentamaan voimalaitosta. Padon valmistumisen myötä veden pinta joessa tulisi nousemaan 12 metriä ja näin ollen silta jäisi veden alle. Veden nousu myös yli kaksinkertaisti joen leveyden Harjavallan kohdalla. Tie- ja vesirakennushallitus olisi halunnut rakentaa uuden sillan joen kapeimpaan kohtaan noin 500 metriä yläjuoksulle päin, mutta kansanedustaja Kyllikki Pohjalan ansiosta se lopulta tehtiin entisen sillan paikalle. Uusi riippusilta valmistui 1939, jolloin myös Harjavallan vesivoimalaitos aloitti toimintansa. Silta oli valmistuessaan Suomen pisin riippusilta.[3]
1970-luvulla riippusilta alkoi käydä liian pieneksi ja ahtaaksi kasvaneisiin liikennemääriin nähden ja uuden teräsbetonisen sillan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1981. Vanha silta purettiin 1982 ja siirrettiin Etelä-Savoon Punkaharjulle, jossa se yhdistää Puruveden järvessä sijaitsevat Laukansaaren ja Vaahersalon saaret. Rakennustöiden aikana liikenne joen yli hoidettiin viereen rakennetun väliaikaisen ponttoonisillan avulla.[3] Uusi silta otettiin käyttöön vuonna 1983.
Harjavallan hautausmaan vieressä on vuonna 1990 paljastettu sillanrakentajien muistomerkki. Se koostuu kolmesta vanhan sillan tukirakenteista peräisin olevasta kivestä.[4]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Toivonen, Janne: Puolensadan sillan Kokemäenjoki, Satakunnan Kansa, 11.8.2002. Viitattu 29.8.2013.
- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Viitattu 29.8.2013.
- ↑ a b c Harjavalta – kuvakertomus jokivarren kaupungista (s. 90–91), Oy Harjavallan Kustannus 1982. Viitattu 29.8.2013.
- ↑ Harjavallan kaupunki – Veistoksia Harjavallassa (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.8.2013.
Aiheesta muualla
muokkaa- 100 m:n jänneväli Harjavallan uuteen riippusiltaa, joka valmistuu syksyllä. Kustannukset noin 4,5 milj. mk, Aamulehti, 03.06.1939, nro 146, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot