Wikipedia

Hasan Hamidulla

tataarilainen kirjailija, julkaisija, yrittäjä

Hasan Hamidulla (25. marraskuuta 1895 tai 1900 Aktuk, Nižni Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 6. lokakuuta 1988 Helsinki, Suomi) oli Suomessa vaikuttanut tataarikirjailija, julkaisija ja yrittäjä. Yhteisönsä aktiivisimpia tekijöitä, Hamidulla kirjoitti lukuisia teoksia uskonnosta ja kansansa historiasta, sekä kaunokirjallisuutta kuten runoja ja näytelmiä. Teoksensa hän painatti omakustanteisesti ja jakoi ilmaiseksi.

Hasan Hamidulla
حسن نظام الدين حميد الله
Hasan Nizâmeddin Hamîdullah
Hasan Hamidulla julkaisunsa "Nik alay?" kannessa 1960-luvulla.
Hasan Hamidulla julkaisunsa "Nik alay?" kannessa 1960-luvulla.
Henkilötiedot
SyntynytХасан Низаметдинов
حسن نظام الدين
25. marraskuuta 1895 / 1900
Venäjän keisarikunta Aktuk, Sergatšin kihlakunta, Nižni Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut6. lokakuuta 1988
Suomi Helsinki, Suomi
Arvonimihadži
Vanhemmat Nizameddin bin Hamidullah bin Muhammed Rahim (isä)
Sukulaiset
Muut tiedot
Merkittävät teoksetYañapar tarihı: Aktukin kylän historia (1954)

Hamidulla ylläpiti perustamaansa elektroniikkaliikettä vuosikymmenten ajan Kemissä ja lopulta myös Helsingissä, aina 1980-luvulle. Jatkosodan aikaan Hamidullan liike huolsi Suomen ja Saksan armeijoiden sähkölaitteita, akkuja ja perämoottoreita.

Kavin katselupisteistä löytyvä Yleisradion alkujaan vuonna 1983 näyttämä dokumentti "Niznij Novgorodin kauppamiehet" sisältää Hamidullan.[1][2]

Elämäkerta

muokkaa

Hasan Nisametdininpoika (Nizametdinov, Nizameddin uğlı) syntyi Nižni Novgorodin kuvernementin Aktukin kylässä. Syntymävuodesta on eriävää tietoa; 1895 tai 1900. Suomeen Hasanin tiedetään saapuneen kauppiasisänsä Nisametdinin mukana vuonna 1915. Hasanin isoisä Hamidulla Muhammed-Rahim puolestaan oli oleskellut maassa jo 1860-luvulta ja tiettävästi kuuluu ensimmäisiin tataarikauppiaisiin Suomessa.[3][4][5][6][7]

Hamidullan perhe asui vuoteen 1923 Terijoella, minkä jälkeen Oulussa ja Kemissä, missä Hamidulla elätti itsensä kulkukauppiaana. Vuosina 1926–1927 Hamidulla asui Turkissa, jossa hän suoritti asepalveluksen.[3]

Hamidulla piti Kemissä kymmeniä vuosia omaa sähkö- ja radioliikettä, joka jatkosodan aikana huolsi myös Suomen ja Saksan armeijoiden sähkölaitteita, akkuja ja perämoottoreita. Vuodesta 1950 Hamidulla asui Helsingissä, missä hänen liikkeensä Tehowatti toimi Pienellä Roobertinkadulla. Hän toimi liikkeessään aina 1980-luvulle asti.[3]

 
Hamidullan painattama näytelmän käsiohjelma.

Hamidulla puhui tataarin kielen ohella arabiaa, venäjää, turkkia, suomea ja ruotsia. Kirjallisen toimintansa hän aloitti julkaisemalla Kemissä vuonna 1925 kaksitoista numeroista lehteä nimeltään Mägrifät. Suomen viranomaiset kuitenkin lopulta kielsivät lehden, koska eivät osanneet valvoa lehden vieraskielistä sisältöä. Hamidulla teetti laajan kirjallisen työnsä omassa käsipainossaan. Kirjojen ja vihkosten aiheet käsittivät pääasiassa historiaa, muistelmia, uskonnollisia teoksia ja kaunokirjallisuutta, kuten näytelmiä ja runokokoelmia. Hamidulla muun muassa laati kotikylänsä Aktukin historiikin (Yañapar tārīhi, 1954) sekä vuonna 1943 Kemissä 20 000 kappaleen näköispainoksen alun perin Kazanissa painetusta arabiankielisestä Koraanista. Sitä jaettiin sotavangeiksi jääneille puna-armeijan muslimisotilaille Suomessa ja Saksassa. Hamidulla jatkoi aktiivista julkaisutoimintaa 1970-luvun lopulle saakka. Hänen teoksensa on enimmäkseen kirjoitettu vanhalla tataarin kielen arabialaisella kirjaimistolla, joskin osassa on käytössä myös latinalainen. Hamidullan tiedetään lisäksi kirjoittaneen Suomeksi joihinkin lehtiin, esimerkiksi Nyyrikkiin. Hamidulla oli nuoruusvuosinaan työskennellyt myös pietarilaisessa lehdessä toimittajana.[3][8][9]

 
Hamidullan hauta Helsingin islamilaisella hautausmaalla.

Hamidulla teki elämänsä aikana kaksi pyhiinvaellusta Mekkaan. Hän oli myös mukana vaikuttamassa Helsingissä paikallisessa seurakunnassa.[3] Hamidullan vanhemmat olivat Nisametdin ja Bedrihayet. Hänen vaimonsa oli Gülsüm ja lapset Tahire sekä Ymär.[10][11] Julkaisutoimintaa harjoittanut runoilija Sadri Hamid oli Hasanin serkku.[12]

Kazanilainen tieteilijä Xatıyp Miñnegulov "kiinnitti huomiota suureen määrään kirjailijoita, jotka työllään määrittelivät ulkomaisen tataarikirjallisuuden taiteellisen ja esteettisen suunnan”, kuten esimerkiksi Saniyä Ğiffät, Xösäyen Ğabdüş, Minhac İsmäğil sekä Xäsän Xämidulla (Hasan Hamidulla).[13]

Nimi

muokkaa

Tataarin modernilla kirjakielellä Хәсән Хәмидулла; Xäsän Xämidulla / Xəsən Xəmidulla.

Sukunimi aikaisemmin Hamidullen (ven. Хамидуллин; Hamidullin).

Myös nimellä Hasan Kulik.

Tataarin arabialaisella kirjaimistolla حسن نظام الدين حميد الله, Ḥasan Niẓām al-Dīn Ḥamīd Allāh / Hasan Nizâmeddin Hamîdullah.

Hasan tuli lapsena Suomeen. Yleensä maahan saapuneet tataarit omaksuivat venäläiseen passiin merkityn patronyyminsä sukunimekseen, mutta vanhempiensa tai isänsä kanssa matkanneet ottivat käyttöön isänsä patronyymin, eli isoisänsä nimen. (Isä: Nizameddin Hamidullanpoika, Hamidullin / Hamidullah uğlı).[3][14] Hasan on täten Hamidullan pojanpoika (Hasan Hamidullah onığı).

[15][16][7][17][6][18]

Kirjallinen tuotanto

muokkaa

Historia, muistelmat, elämäkerrat ym.

muokkaa
  • Yañapar tarïhï : Aktukin kylän historia : 1667–1919 (Helsinki, Tekijä, 1954).
  • Nik alay? Yazuçïnïn üz tärğümä-i ḥālendän 1-7. Finlandiyä möselmanlarïnïn tāriḫ materiallarï / Miksi niin? Kirjoittajan oma elämänkerrasta osat 1-7. Aineksia Suomen muslimien historiaan. (Helsinki, (omakustanne) 1962-1977) (III:s jakso - painettu tekijän omassa käsipainossa, 1964[19]) Koko teos [Helsinki] : Kadriye Bedretdin, 2021 (ei ISBN)
  • Ḥāğğ ḥāṭiräläre / Hac hatırelerı / Pyhänmaan muistoja 1-2 (Helsinki 1968-1971).
  • Baṣïlmïyča qalganlar / Basılmıçe kalganlar ("Painamatta jääneitä").
  • Ḥasan Niẓāmeddīn Ḥamīdullāh äsärläre / teokset 1-5.
  • İsem könläre kalindarï / Isım könläre kalendarı / Musulmaanien nimipäiväkalenteri (Kemi 1948).
  • Finlandiyä möselmānlarïnïñ telefon kataloġï / Telefon katalogı / Suomen musulmanien puhelinluettelo (1971-1972, 1974, 1977, 1980).
  • Tellär tārīhï / Teller tarıhı / Kielten yleistä historiaa. Hamidullan uusintapainos Kazanissa 1909 ilmestyneestä vihkosesta (Helsinki 1960).

Lehdet

muokkaa
  • Mä'rifät / Mägrifät ("Valistus") 1 - 12 (Kemi 1925)
  • Šimāl očqonlarï / Šimāl ocqonlarï / Şimal oçkunları / Revontulet 1945 -1977. Kahdeksan numeroa, ensin Kemissä (1-2) ja sitten Helsingissä.

Kertomukset

muokkaa
  • Yoldozlarġa säyāḥat / Yulduzlarga seyehat / Retki tähtiin (Kemi 1947).
  • Täqdīr qaršïnda. Berenče dönya ṣuġïšï vāqï`alarïndan. / Tekdir karşında / Tuomion edessä. Kertomus ensimmäisen maailmansodan ajoilta (Helsinki 1950).
  • Möhāğïr bäḥete (Mohacır behıtı / Pakolaisen onni (Helsinki 1953).

Runot, näytelmät, sananlaskut

muokkaa
  • Ḥayrülnisā / Haırünnisa (Kemi 1943).
  • İlhām yimešläre / Ilham yımışlerı / Lahjan hedelmät 1 - 9 (1925-1945) - ilmestyivät Helsingissä 1969-1970.
  • Tormoš moñlarï. Ši'ir / Tormuş moñları. Șıyirlar ("Elämän murheet. Runoja") Helsinki 1973.
  • Vaẓï'yät ečendä / Vaziyet içinde. Şiyırlar. ("Tilanteen mukaan. Runoja") Helsinki 1973.
  • Yöräk ärnüläre. Ši'irlar / Yörek Ernülerı ("Sydän suruja") Helsinki 1980.
  • Borongï kartlar süze / Burungı kartlar / babaylar süzı / Vanhoja sanaparsia. Helsinki 1951, 1977.
  • Tatar halïq ğïrlarï häm moňlarï 1 / Tatar halik moňları 1 ("Tataarien kansan lauluja ja sävelmiä 1") Helsinki 1975.
  • Özölgän ömid / Özülgen ömid / Katkennut unelma on 5-näytöksinen draama. Helsinki 1960.
  • Behitsizlär ("Onnettomat") Helsinki 1973.
  • Mökter babay ("Mökter pappa") Helsinki 1973.
  • Qaraq / Karak ("Varas") Helsinki 1974.
  • Aldïm birdem / Aldïm birdım ("Avioliittosopimus") Helsinki 1976.

Uskonnollinen kirjallisuus

muokkaa
  • Kälām-i šärif: Qur'ān-i kärīm / Kur'ani Kerim (Kemi 1943, toinen versio Helsinki 1969).
  • Täfsīr-i No'mānī ("Nu'mānin kommentaari") Helsinki 1958.
  • Yaña īmān šartï häm belemleklär / Yaña iman şartı hem blımkler / Uskonnon ehdot - İsm-i e'aẓam / İsmü eazam ("Ylevin nimi") Helsinki 1955, 1968.
  • Vaq sürälär häm do'ālar / Uak Süreler hem Doalar / Rukouksia. Ğom'a ḫoṭbalarï 1 / Cuma hotbaları 1 / Perjantaisaarnoja (Helsinki 1973).
  • Vä'azlar - ḫoṭbalar. Ğom'a ḫoṭbalarïnïñ dävāmï / Veazlar Hotbalar. Cuma hotbalarının 2 - 6 (Helsinki 1974).
  • Yāsīn-i šärif / Yasın / 36:s Süre (Koran) ("YS", Koraanin 36. suura) Helsinki 1966.
  • Yāsīn-i šärif / Yasın şerif (Helsinki 1975).
  • Namaz ("Rukous") Helsinki 1973.
  • Täübä do'āsï / Tevbe doası ("Katumusrukous") Helsinki 1975.
  • Latinča döröst uqur öčön namāz süräläre / Latinča döröst ukïr öçön Namaz syreler (Ramazan ayï ḥörmätenä / "Ramazan kuun kunniaksi") Helsinki 1976.
  • Täbärek. El-mülk süräse / Tebarek. Kor'an: Elmük sürese ("Surat al-mulk. Valtiuden suura") Helsinki 1978. [20]

Lähteet

muokkaa
  • Bedretdin, Kadriye: Hasan Hamidulla - Tataarikirjailijan elämä. Suomen Itämainen Seura, Helsinki 2021. ISBN 978-951-9380-92-8
  • Bedretdin, Kadriye: Tugan Tel - Kirjoituksia Suomen tataareista. Suomen Itämainen Seura, Helsinki 2011. ISBN 978-951-9380-78-0
  • Leitzinger, Antero: Mishäärit - Suomen vanha islamilainen yhteisö. Kirja-Leitzinger, Helsinki 1996. ISBN 952-9752-08-3

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Niznij Novgorodin kauppamiehet rtva.kavi.fi. Viitattu 4.12.2023.
  2. ↑ Ohjelma Suomen tataariväestöstä. (s. 45) Helsingin Sanomat, 28.2.1983. HS Aikakone (tilaajille).
  3. ↑ a b c d e f Kadriye Bedretdin: Hamidulla, Hasan (1895–1988) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 17.8.2010 (päivitetty 29.1.2020). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. ↑ Bedretdin, s. 50 (2021)
  5. ↑ Bedretdin 2021, s. 10
  6. ↑ a b Leitzinger 1996, s. 105, 107
  7. ↑ a b Turun Sanomat 13.03. 1937 - Kansallisarkisto digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.12.2022.
  8. ↑ Ilkka Malmberg: Hamidullan ”kultakaivos” löytyi Suomesta (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 2.6.1982, s. 16, HS Aikakone. Viitattu 23.5.2018.
  9. ↑ Malmberg, s. 202 (Tugan tel, 2011)
  10. ↑ Bedretdin 2021, s. 18, 22
  11. ↑ Татар исемнәре ни сөйли? (Написание и значение татарских имен) magarif-uku.ru. Arkistoitu 6.12.2022. Viitattu 7.12.2022.
  12. ↑ Tugan tel 2011, s. 331
  13. ↑ Zakirzyanov A. Z. The Path of a Scientist: Synthesis of Traditions and Innovations (on the scientific and pedagogical activities of Professor Kh. Yu. Minnegulov) . - Journal "Philology and Culture". - Kazan: Kazan (Volga Region) Federal University , 2014. - No. 1 (35). - S. 339-343. — 347 p. — ISSN 2074-0239 .
  14. ↑ Leitzinger 1996, s. 129–133
  15. ↑ ТАТАР ИР-АТ ИСЕМНӘРЕ (ТАТАРСКИЕ МУЖСКИЕ ИМЕНА В АЛФАВИТНОМ ПОРЯДКЕ) magarif-uku.ru. Arkistoitu 27.10.2022. Viitattu 24.8.2022.
  16. ↑ Tatar: Table of Correspondences, Cyrillic - Roman gov.uk. Arkistoitu 23.11.2014. Viitattu 16.12.2022.
  17. ↑ "Tataarin kielen aakkoset" (venäjäksi) marefa.org.
  18. ↑ Tatar-Finnish Dictionary finno-ugric-dictionaries.utu.fi. Viitattu 26.10.2024.
  19. ↑ Fikka, finna.fi
  20. ↑ Bedretdin, s. 526-528 (2021)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hasan_Hamidulla&oldid=22731364”