Hertsi

SI-järjestelmän mukainen taajuuden mittayksikkö
Tämä artikkeli käsittelee taajuuden yksikköä. Hertsi on myös Helsingissä sijaitseva kauppakeskus.

Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän, eli SI-järjestelmän, mukainen taajuuden yksikkö.[1] Yksikkö on nimetty saksalaisen fyysikon Heinrich Rudolf Hertzin mukaan tunnustukseksi hänen työstään sähkömagnetismin alalla.

Yksi hertsi tarkoittaa taajuutta, jossa jakson kesto (jaksonaika) on 1 sekunti.

Taajuuden f ja jaksonajan välillä vallitsee yhteys:

,

missä T on jaksonaika. Koska yhden hertsin taajuudella jaksonaika on yksi sekunti, hertsi voidaan suureyhtälöissä esittää myös muodossa

,

missä s on sekunti.

Historia

muokkaa

Hertsi-nimitys alkoi vakiintua vuonna 1930, jolloin IEC otti sen käyttöön.[2] CGPM hyväksyi yksikön 30 vuotta myöhemmin SI-järjestelmän mukaiseksi yksiköksi, mutta vasta 1970-luvulla hertsi korvasi vanhan yksikön sykliä sekunnissa (engl. cycles per second, cps).

Kerrannaisyksiköt

muokkaa

Yksi hertsi on käytännön mittauksissa suhteellisen pieni taajuus, joten usein yksikön mukana käytetään kerrannaisyksikköä:

Kerroin Nimi Tunnus Kerroin Nimi Tunnus
100 hertsi Hz      
101 dekahertsi daHz 10−1 desihertsi dHz
102 hehtohertsi hHz 10−2 senttihertsi cHz
103 kilohertsi kHz 10−3 millihertsi mHz
106 megahertsi MHz 10−6 mikrohertsi μHz
109 gigahertsi GHz 10−9 nanohertsi nHz
1012 terahertsi THz 10−12 pikohertsi pHz
1015 petahertsi PHz 10−15 femtohertsi fHz
1018 eksahertsi EHz 10−18 attohertsi aHz
1021 tsettahertsi ZHz 10−21 tseptohertsi zHz
1024 jottahertsi YHz 10−24 joktohertsi yHz

Tietotekniikassa käytetään usein megahertsejä (MHz, 1 000 000 hertsiä) ja gigahertsejä (GHz, 1 000 000 000 hertsiä) kuvaamaan tietokoneen komponenttien kellotaajuutta.

ULA-radiotaajuudet ilmoitetaan megahertseinä; ULA-asemien taajuudet ovat välillä 87,5–108 MHz.

Lähteet

muokkaa