Kaarlo Luoto

Kaarlo Vihtori (Karl Viktor) Luoto (20. syyskuuta 1875 Rautalampi – 26. tammikuuta 1947 Kuopio) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka oli Johan Kockin ohella yksi Helsingin punakaartin johtajista vuoden 1905 suurlakon aikana.^[1]^[2]

Lapsuus ja nuoruus

Luodon vanhemmat olivat sekatyömies Juho Kaunikki Luoto ja Henrika Sundvall.^[3] Hän kävi Kotkan porvarikoulun sekä palveli sitten Suomen ns. vanhassa väessä suorittaen aliupseerikoulun.^[4] Toimi lyhyen ajan näyttelijänä, sittemmin räätälinä.^[4] Piti Helsingissä Yrjönkadulla Iiris-kahvilaa, joka toimi aktivistien tukikohtana.^[4]Vuodesta 1905 alkaen Työmies-lehden toimittajanakin^[4] ollut Luoto oli SDP:n jäsen^[4], mutta hänen mielipiteensä poikkesivat niin paljon puolueen valtavirrasta, että hänet erotettiin puolueesta kaksi kertaa.

Vuoden 1905 suurlakon ja vuoden 1906 Viaporin kapinan aikoihin hän toimi kansalliskaartin komentajan kapteeni Johan Kockin apulaisena sekä kaartin sisälle syntyneen punakaartin päällikkönä.^[4] Luoto erotettiin tämän jälkeen sosialidemokraattisesta puolueesta hänen tekemiensä pankkiryöstöjen vuoksi.^[3]

Ensimmäinen maailmansota

Ensimmäisen maailmansodan aikana Luoto oli Saksan keisarikunnan laivaston tiedustelupalvelun agenttina ja kävi usein tiedustelumatkoilla Suomessa esiintyen Favorin-nimellä.^lähde? Luoto joutui kuitenkin Berliinin Moabitin sotilasvankilaan sen jälkeen kun hän raportoinut valheellisesti saksalaisille esimiehilleen räjäyttäneensä tärkeän sillan Tampereen lähellä. Luodon ilmiantoi jääkäriliikkeen johtoon kuulunut Fritz Wetterhoff.^lähde? Luoto oli vangittuna Moabitissa aina maailmansodan päättymisen saakka 1918.^[3]

Lehtimiehenä ja kirjailijana

Palattuaan Suomeen Luoto oli mukana perustamassa 1920 Suomen Sosialistista Työväenpuoluetta. Hän oli 1920-luvulla Kuopiossa ilmestyneen Savon Kansa-lehden päätoimittajana. Hänen aikanaan lehden levikki nousi 13 000:een ja sitä luettiin myös muualla Suomessa.^[3] Luoto asui Kuopiossa vuosina 1921–1943 ja vuodesta 1943 lähtien hän asui Leppävirralla.^[3]

Savon Kansa-lehden lakkauttamisen jälkeen Luoto oli sen seuraajan Savon Työ-lehden toimittajana aina tammikuun 1928 loppuun saakka. Hän erosi tällöin lehden palveluksesta ja siirtyi maanviljelijäksi Juonionlahdesta ostamalleen maatilalle. Tilan oston oli lehtitietojen mukaan rahoittanut kuopiolainen konsuli Lauri Hallman.^[5]^[6]

Kirjailijan ja toimittajan työssään Luoto käytti nimimerkkejä Kalle Aaltokivi, Viki Santala, Kalle Santavuori, Setä ja Töhkerömäen Pekka.

Teokset

Köyhälistön päivänä neljäntenä kesäkuuta v.1905, runoja. 1905
Punasen kaartin käsikirja. Myydään punasen kaartin hyväksi. Kotkan punanen kaarti 1905 (Teoksen digitoitu versio (Työväenliikkeen kirjasto : Digitaalinen arkisto))
Lakossa. Näytelmä 3:ssa näytöksessä. Karisto 1908 (nimimerkillä Kalle Santavuori)
Lausuttavia runoja 6. Koonnut ja kirjoittanut Kaarlo Luoto. Työväen sanomalehti 1908
Ristikon takana, runoja. Helsinki 1908 (nimimerkillä R.Tuomi)
Tutkintovankilassa. Työväen sanomalehti 1908
Kupletteja (pilavirsiä) I, sovittanut Setä. Työväen sanomalehti 1909
Köyhälistön kevät, Helsingin työväen kevätjuhlaruno. 1909
Luulojen uhrit. Yksinäytöksinen perhedraama. Karisto 1909 (nimimerkillä Kalle Santavuori)
Totuuksia. Omakustanne 1909 (Teoksen digitoitu versio (Työväenliikkeen kirjasto : Digitaalinen arkisto))
Pravda. S.-Peterburg" B Gosudarstvennaa tipografia 1910 (nimellä Karl Luoto)
Torpan tyttö. Kaksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1910 (nimimerkillä Kalle Santavuori)
"Valttarin" perhe. Kolminäytöksinen näytelmä. Työväen sanomalehti Oy 1914 (nimimerkillä Kalle Santavuori)
Pappilan rakastelijat. (Vanha tarina pappilasta.) 3-näytöksinen huvinäytelmä. Omakustanne 1926
Nuorten voitto. 2-osainen laulunäytelmä. Hämeen Kansa 1930
Lammas eksyi, 1-näytöksinen osuustoimintahupailu. Omakustanne 1930
Voitto. Laulunsekainen osuuskaupallinen näytelmä. Kulutusosuuskuntien keskusliitto 1930, 1941 (nimimerkillä Viki Santala)
Olli Tiainen : salojen sankari : seikkailuromaani vuosilta 1808-09. Poikien seikkailukirjasto 13. Otava 1932 (nimimerkillä Kalle Aaltokivi)

Lähteet

toim. Matti Klinge: Suomen kansallisbiografia 6. osa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9
Kuopion kirjaston sivu Kaarlo Luodosta (Arkistoitu – Internet Archive)
Fennica: lista Kaarlo Luodon teoksista^{[vanhentunut linkki]}

Viitteet

↑ toim. Matti Klinge, Suomen kansallisbiografia 6, s. 340–341
↑ Redaktör Kaarlo Luoto död, Nya Pressen, 30.01.1947, nro 24, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ ^a ^b ^c ^d ^e toim. Matti Klinge, Suomen kansallisbiografia 6, s. 341
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f toim. Matti Klinge, Suomen kansallisbiografia 6, s. 340
↑ Savon Työn, Savo, 02.02.1928, nro 27, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Lauri Hallman esiintyy jälleen, Vaasa, 03.05.1928, nro 102, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[1] toim. Matti Klinge, Suomen kansallisbiografia 6, s. 340–341

[2] Redaktör Kaarlo Luoto död, Nya Pressen, 30.01.1947, nro 24, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[Nimetön-rD-a-1-3] toim. Matti Klinge, Suomen kansallisbiografia 6, s. 341

[Nimetön-rD-a-2-4] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f toim. Matti Klinge, Suomen kansallisbiografia 6, s. 340

[5] Savon Työn, Savo, 02.02.1928, nro 27, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[6] Lauri Hallman esiintyy jälleen, Vaasa, 03.05.1928, nro 102, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]