Kauko Helovirta

Kauko Kustaa Helovirta (oik. Hellström; 21. lokakuuta 1924 Juupajoki – 13. syyskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, jonka ura alkoi puolustusvoimain viihdytyskiertueella 1942–1944 Karhumäen tivolin rintamateatterista, kulki Mikkelin, Lahden ja Tampereen teattereiden kautta ja huipentui usean vuosikymmenen mittaiseen työhön Suomen Kansallisteatterissa.

Kauko Kustaa Helovirta
Helovirta ja hänen vaimonsa Rauni Ranta vuonna 1961.
Henkilötiedot
Koko nimi	Kauko Kustaa Helovirta
Syntynyt	21. lokakuuta 1924 Juupajoki
Kuollut	13. syyskuuta 1997 (72 vuotta) Helsinki
Ammatti	näyttelijä
Puoliso	Rauni Ranta
Näyttelijä
Aktiivisena	1950–1996
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ura

Elokuvaroolit

Elokuvarooleja Helovirralla oli yli 30 aina vuodesta 1950 alkaen. Erityisen käytetty hän oli 1970- ja 1980-luvulla. Ensimmäinen rooli oli elokuvassa Härmästä poikia kymmenen, jossa Helovirta näytteli Isoo-Antin (Tauno Palo) isäänsä vastustavaa Janne-poikaa. Vuosikymmenen lopulla (1958) alkoi yhteistyö Edvin Laineen kanssa elokuvassa Sven Tuuva, jossa Helovirta näytteli kapteeni Dunckeria. Helovirta kohosi Laineen ”luottonäyttelijän” asemaan. Sven Tuuvasta alkaen hän näytteli lähes kaikissa Laineen elokuvissa. Huomattavimmat roolit Laineen elokuvissa olivat Kivivuoren Otto elokuvissa Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970), Nestori Malinen Kalle Päätalo -filmatisoinnissa Ruskan jälkeen (1979) ja Ovaskaisen isäntä elokuvissa Akaton mies (1983) ja Akallinen mies (1986). Muita Kauko Helovirran elokuvarooleja olivat muun muassa Juuso Walden -parodia Iso-Wille Wållberg Matti Kassilan Severi Suhos-farssissa Meiltähän tämä käy (1973) ja huomattavat sivuosat Risto Jarvan elokuvassa Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) sekä Visa Mäkisen 1980-luvun alun elokuvissa.

Radioäänenä

Kauko Helovirta esiintyi myös Yleisradion Radioteatterissa. Helovirta esitti kuunnelmasarjassa Knalli ja sateenvarjo Hannibal Hamilton-Jonesia 1979–1997. Helovirran kuoltua hänen tilalleen tuli Heikki Nousiainen. Toinen kuuluisa rooli oli urheiluselostaja Immo Juhani Peltosen kirjoittamissa Elmo-kuunnelmissa Elmo, urheilija (1977) ja Elmo – muu maailma (1978). Muita radiorooleja olivat esimerkiksi pääosat Arto Paasilinna -tulkinnoissa Isoisää etsimässä (1978) ja Hirtettyjen kettujen metsä (1985), jotka ohjasi Helovirran vaimo Rauni Ranta. Eero Leväluoman 1960-luvulla ohjaamissa Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuissa hän esitti toista pääosaa, Kalle-Kustaa Korkkia sarjakuunnelmissa Sumulaakson sankarit ja Rauniokaupungin vanki. Helovirta esitti myös Kansainvälisen noitaliiton puheenjohtajaa Edvard von Boxista Noita Nokinenä -kuunnelmasarjassa 1970- ja 1980-luvulla.

Ääninäyttely animaatioissa

Helovirta ääninäytteli animaatiosarjassa Alfred J. Kwak monia hahmoja, kuten Kuningas Leijonamieltä. Lisäksi hän ääninäytteli elokuvan Kaunotar ja Kulkuri hahmon Jalo, elokuvan Oliver ja kumppanit Francisin ja elokuvan Miekka kivessä Merlinin.

Yksityiselämä

Kauko Helovirta kuoli Helsingin diakonissalaitoksen sairaalassa sairastettuaan syöpää ja hänet haudattiin Malmin hautausmaalle.

Filmografia

Elokuvat Vuosi Nimi Rooli 1950 Härmästä poikia kymmenen Janne, Isoo-Antin poika 1955 Kesäyön lapset Kiikan Antti 1958 Sven Tuuva kapteeni Duncker 1962 Pojat Fritz-setä Pikku suorasuu pankinjohtaja Kaarlo Heinonen Ihana seikkailu vuori-insinööri Anders von Holden 1963 Villin Pohjolan kulta Markus, pankinjohtaja Turkasen tenava! tuomari Erkki Kuitu 1965 Pariisilaissolmio 1966 Johan nyt on markkinat! taiteilija Pertti Paaso 1968 Täällä Pohjantähden alla Otto Kivivuori 1969 Vodkaa, komisario Palmu Suopon päällikkö Kiilasniemi 1970 Akseli ja Elina Otto Kivivuori 1971 Aatamin puvussa… ja vähän Eevankin nimismies Korpela Kreivi Leilan isä, maatilan isäntä 1973 Meiltähän tämä käy vuorineuvos Wille Wållberg 1975 Mies, joka ei osannut sanoa ei poliisi Vilho Hakola

Elokuvat Vuosi Nimi Rooli 1977 Viimeinen savotta Loimaan Roope Jäniksen vuosi poliisipäivystäjä 1978 Tuntematon ystävä tohtori Oiva Berg, oikeuslääkäri Syksyllä kaikki on toisin hautakiviyrittäjä Rauhala Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy asiakas rautakaupassa Piilopirtti kiinteistönvälittäjä Kosonen 1979 Ruskan jälkeen Nestori Malinen Natalia nimismies Paavo Jyrkänne 1980 Tulitikkuja lainaamassa konstaapeli Torvelainen Mitäs me sankarit Juhani Särkimäki 1981 Kaikenlaisia karkulaisia päätoimittaja Aleksi Virtanen 1982 Likainen puolitusina majuri Auer 1983 Akaton mies Ovaskaisen isäntä 1984 Yön saalistajat Topi, komisario 1986 Akallinen mies Ovaskaisen isäntä 1992 Mestari taksikuski

Televisio
Vuosi	Sarja	Rooli
1962	Huivi	kirkkoherra Matthews
1966	Sisarukset
1970–1976	Naapurilähiö	Hjalmar Raita
1975–1979	Sämpy	johtaja Rosenqvist
1977	Veera ja Saara	herra Merikukka
1985	Pikapakinapaketti
1991	Hynttyyt yhteen	talonmies Mutka
1995–1996	Kotikatu	Martti Mäkimaa

Ääninäyttelijänä

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Aiheesta muualla

• Kajava, Jukka: Kauko Helovirta (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 13.9.1997. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 3.3.2016.
• Hilska-Keinänen, Katja: Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa Yle Elävä arkisto. 20.10.2017 (päivitetty 21.2.2018).