J Hokkanen

Arkistoidut vanhemmat keskustelut

• Arkisto 1
• Arkisto 2
• Arkisto 3
• Arkisto 4
• Arkisto 5
• Arkisto 6
• Arkisto 7
• Arkisto 8
• Arkisto 9
• Arkisto 10
• Arkisto 11
• Arkisto 12

--J Hokkanen (keskustelu) 24. lokakuuta 2022 kello 14.07 (EEST)

Maantietoa

Järvi on 3,6 kilometriä pitkä, 3,5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 704 hehtaaria.

Järven rantaviivan pituus on 13,5 kilometriä.

Uuraisissa

Hei! Hakutuloksista löytyy bottijärviartikkeleista noin 150 tulosta haulla "Uuraisissa", joka on virheellinen taivutus. Oikea muoto olisi "Uuraisilla". --James Chudrie (keskustelu) 1. marraskuuta 2023 kello 15.10 (EET)

Kas vain, ulkopaikkakuntalainen ei pitäisi luottaa intuitioonsa. Tuo virhe on helppo korjata botilla. Kiitos vinkistä. Korjaa piakkoin, kunhan selvitän paria vapaa-ajan asiaa ensin. J Hokkanen (keskustelu) 1. marraskuuta 2023 kello 16.32 (EET)

Kotus auttaa: [1] Aulis Eskola (keskustelu) 1. marraskuuta 2023 kello 19.07 (EET)

Kiitos, tuota en ole osannut käyttää. J Hokkanen (keskustelu) 1. marraskuuta 2023 kello 19.47 (EET)

Myös Luhanka on taivutettu useissa kymmenissä botin järviartikkeleissa väärin. Pitäisi olla "Luhangassa" eikä "Luhangalla". --James Chudrie (keskustelu) 28. marraskuuta 2023 kello 22.29 (EET)

Kiitos tiedosta, korjaan tuonkin botilla. Mulla tulee pian järviajo, joten teen sen samassa yhteydessä.--J Hokkanen (keskustelu) 29. marraskuuta 2023 kello 08.28 (EET)

Pari lampea

Terve. Olen lisännyt tietoa artikkeleihin Köyhälampi ja Vehkalampi (Jyväskylä, Kortepohja), ja haluaisin kysyä, mitä mielestäsi niihin voisi vielä lisätä. Nämä lammet ovat pieniä eikä niistä siksi ole Järviwikissä tietoja (vaikkakin selkeästi pienemmästä Keski-Maksingasta on). Niistä puuttuu siis esimerkiksi tilavuus.

Ympäristöön liittyvää tietoa löytyy kyllä kaupungin sivuilta, koska kumpikin lampi on rakentamattomalla puistoalueella. -- Kapulakone (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 10.08 (EET)

En osaa sanoa, mitä niihin voisi tehdä lisää. laitoin toiseen minimipituisen yhteenvedeon vesistösuhteista. Toivottavasti se meni oikein. Itsekin laitan seuraavassa vaiheessa nykytilanteen taajamatietoja tai muuta kartoista helposti selviävää tietoa mukaan. Sitten käyn ympäristön historiaa läpi, jos se liittyy järven kehitykseen. Sitten annan vähän aikaa olla olla. Eli, minusta tämä näyttää hyvältä aloitukselta!--J Hokkanen (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 10.26 (EET)

Kirjoituspyyntö

Hei, joku IP loi hyvin heikkotasoisen artikkelin Jouttikallion tuulivoimapuistosta. Tuo näyttää niin hirveltä noiden muiden tuulivoimapuistoartikkeleiden keskellä, että kun sinulla oli aikaa, voisitko tehdä siitä kunnollisen aihepiirin kokemuksesi puolesta? Kiitos. Pietiboii (keskustelu) 10. helmikuuta 2024 kello 22.26 (EET)

Huomasin saman. Myös Pjelaxin tuulivoimapuistossa on sama ongelma. Jouttikallio onkin mulla pian seuraavana listassa "to doo".--J Hokkanen (keskustelu) 11. helmikuuta 2024 kello 17.29 (EET)

Torkkeli

Terve, satuin huomaamaan artikkelit Pikku-Torkkeli ja Iso Torkkelinjärvi sekä vanhojen karttojen korkeuserot.

Pikku-Torkkelin korkeus 108,9 m on varmaankin ollut vain virhe, koska nyt Karttapaikassa sen korkeutena on tuo 50-luvun kartalla näkyvä 108,2 m, jolloin se on matalammalla kuin Iso Torkkelinjärvi.

Tieto oli artikkeleihin ilmeisesti tarkistettu vuonna 2018 tai 2019, jonka jälkeen MML on voinut päivittää kartan (jota kyllä tehdään, muutama kuukausi sitten kartalla ei näkynyt tämän Mustalammen laskuojaakaan. -- Kapulakone (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.09 (EET)

Näinhän se voi olla, mutta uskon ennemmin lukemisvirheeseen. Kun Karttapaikka avukeaa, tulee järven keskellä sininen yäplä. Luku 2 on voinut pilkistää sen alta 9:nä.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.40 (EET)

Penni ajastasi

Aika triviaali juttu, mutta voit kenties vilkaista Markansaari-artikkelia ja miettiä, onko siitä mihinkään ja mihinä se edes on. --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

IJsselmeer

Artikkelissa Luettelo Euroopan suurimmista järvistä näyttäisi, että järjestysluvulla on varustettu luonnolliset järvet ja merkinnällä "-" tekojärvet (ja joskus myös luonnollisten järvien osat kuten Haukivesi). IJsselmeer on kuitenkin numeroitu, eli on katsottu luonnolliseksi järveksi. Aertikkelin perusteella se on kuitenkin padottu merenlahdesta, jota on edeltänyt joskus keskiajalla hiekkasärkkien merestä erottama luonnollinen järvi, jonka tuhoisa myrsky ja tulva muuttivat merenlahdeksi. Jos artikkelin IJsselmeer tieto on oikea, niin tulisiko merestä padottu järvi katsoa tekojärveksi? Merestä padottuja tekojärviä on Suomessakin, mutta en katsonut, olisivatko ne suuruutensa puolesta mahtuneet tähän luetteloon. (Artikkelia näkyi myös esitystavaltaan muokatun, mutta siihen en ehdi nyt perehtyä.) --Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 10.08 (EEST)

Lisäys: itse määrittelyä voisi tukea, jos löytyisi luotettava ulkoinen lähde, jossa on vastaava määrittely sisältyy luettewloon.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 10.39 (EEST)

Onhan säännöstely järvikin oikeastaan tekojärvi, mutta nyt puhutaanin määrittelystä. Jos järvi on padottu, mutta sen pinta-ala olisi entinen, ei lukuja varmaan kritisoi menettelyä. Tätä voisi soveltaa myös IJsselmeeriin. Toisaalta paikalliset asukkaat pumppaaavat vettä pois, jotta vedenpinta olisi alempi (eräänlainen "negatiivinen tekojärvi"). Mielestäni (enkä ole ainoa) tuolla numerojärjestyksellä ei ole suurtakaan virkaa, joten voit muuttaa edeltäjän luettelokriteeriä vapaasti. Samalla voit pohtia Kallaveden probleemaa: Iso-Kalla on kuudesta samalla korkeudella syntynyt järviryhmä, joka olisi Kallavettä suurempi kokonaisuus. Pitäisikö se sinun mielestäsi mainita luettelossa samaan tapaan kuin Saimaa ja sen järvenosat?--J Hokkanen (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 11.23 (EEST)

Suomessakin on merenlahdista padottuja järviä, joiden pinta-ala on entinen, mutta muutos on se että meri on ihmisen toimesta muuttunut järveksi. Silloin kyseessä on tehty järvi, koska muuten paikalla olisi meri. Ja kun Hollannissa alkuperäisen järven (ilmeisesti?) muutti mereksi luonto eikä ihminen, niin merenlahti on luonnon aikaansaama mutta sen muutos järveksi on ihmisen aikaansaama. Mutta niin kuin yllä jälkikäteen oivalsin, niin luotettavin ja riippumattomin tieto saadaan, jos löydetään sekundäärilähde, jossa tämä erottelu on tehty. Noiden järvenosien mukaan ottamiseen luetteloon en ota kantaa, koska se on oma kysymyksensä, so. toimituksellinen valinta, jossa voidaan kannattaa erilaisia ratkaisuja ja esitystapoja, enkä nyt pysty niihin kunnolla perehtymään (samoin kuin en ip:n tekemiin esitystavan muutoksiin samassa artikkelissa). --Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 14.34 (EEST)

Luin hollantilaisen artikkelin ja sieläkin oli paljon lähteettömiä kappaleita, joten uskon sen olevan suomenkielisen artikkelin primäärilähde. Artikkeleiden metsästys voisi olla kohtuulinen työmaa, joka tosin ei minua näytä kiinnostavan. IJsselmeerin muuttaminen tekoaltaaksi vaikuttaa järjestysnumerointiin koko taulukon osalta. Kiinnostaako se työ sinua @Urjanhai:?--J Hokkanen (keskustelu) 12. kesäkuuta 2024 kello 09.56 (EEST)

Työ olisi kiinnostava, mutta olen merko varma, että siihen ei ole resursseja. Paitsi jos jossakin muussa Wikipediassa on perusteellisempi artikkeli. Tai tietysti näin merkittävästä aiheesta voiu löytyä netistäkin jotain. Eräässä kirjastossa näin joskus ison hyvin paksun kuvateoksen aiheesta (siis jotain Hollannin vesistöhistoriaan liittyen), muuta varmasti aihe on myös mutkikas ja vaikea. --Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 22.51 (EEST)

Hiekkalaatikkoehdotus

Oisko mitään jos käyttäisit Wikipedian tarjoamaa hiekkalaatikkoa, jolloin muokkaukset eivät näkyisi Tuoreissa muutoksissa. Nyt oli sivulla aamukymmenen jälkeen yli sata Käyttäjä:J Hokkanen/HL-otsikkoa. Tai vaihtoehtoisesti merkitset ne pieniksi, jolloin halukas voi piilottaa pienet. --abc10 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.04 (EEST)

Olin siinä luulossa, ettei omilla käyttäjäsivuilla tehdyt muutokset ovat lähtökohtaisesti pieniä muutoksia. Joki on ilmeisesti muuttunut, sillä en ole tästä saanut aiemmin huomautuksia. Kattelen, miten sen voisi järjestää.--J Hokkanen (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.07 (EEST)

Ei ne ole, vaan ne voi merkitä pieniksi vaikka olisivat isoja. --abc10 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.20 (EEST)

No ei ollukaan. Löysin asetuksista täpin, jolla muutokset saa pysyvästi pieniksi. katson vielä, auttaako se tilannetta.--J Hokkanen (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.22 (EEST)

Muista poistaa täppä sitten kun siirryt hiekkalaatikolta pois. --abc10 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.26 (EEST)

Koetan muistaa...--J Hokkanen (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.28 (EEST)

Viitteistä

Muotoilin Höytiäisen järvenlaskun viitteitä ja samalla muutin Otavan toimipaikan Helsingiksi. Jos Otava tulee vastaan lähteissäsi, muista Helsinki. Keuruulla on vain kirjapaino, eikä kirjapainoja ilmoiteta lähteissä. Epäselvissä tilanteissa auttaa Kansalliskirjaston palvelu finna.fi. --abc10 (keskustelu) 9. syyskuuta 2024 kello 13.02 (EEST)

Olet oikeassa, kiitos.--J Hokkanen (keskustelu) 9. syyskuuta 2024 kello 14.49 (EEST)

Rupesin ihmettelemään Tarunhohtoisen Höytiäisen Isbn-numeroa, kun Otavan tunnus on ykkönen, ja Finnasta ilmeni, että kirja onkin Vesajoen omakustanne. Korjasin nyt vielä kaikki kirjan esiintymät. Näissä saa olla tarkkana. ISBN on hyödyllinen. --abc10 (keskustelu) 9. syyskuuta 2024 kello 16.37 (EEST)