Maunu Haraldinpoika
Maunu Haraldinpoika eli Magnus II Haraldsson (1048–1069) oli Norjan kuningas vuosina 1066–1069.[1] Hän oli Harald Ankaran ja Tora Torbergsdotterin poika.
| Maunu Haraldinpoika | |
|---|---|
| Norjan kuningas | |
| Valtakausi |
1066–1069 kanssahallitsijana 1067–1069 Olav Kyrre |
| Edeltäjä | Harald Ankara |
| Seuraaja | Olav Kyrre |
| Syntynyt | 1048 |
| Kuollut |
28. huhtikuuta 1069 Trondheim |
| Lapset | Haakon Maununpoika |
| Suku | Hardrada |
| Isä | Harald Ankara |
| Äiti | Tora Torbergsdotter |
Maunu valittiin kuninkaaksi hänen isänsä Haraldin kaaduttua Stamford Bridgen taistelussa vuonna 1066. Maunun veli Olav oli seurannut isäänsä sotaretkelle Englantiin ja vietti Haraldin kuoleman jälkeen talven Orkneysaarilla. Kun Olav palasi Norjaan vuonna 1067, hän vaati itselleen osaa Norjasta. Veljekset sopivat, että Maunu hallitsee Norjan pohjoisia ja Olav eteläisiä osia. Maunu kuoli vuonna 1069 ja hänet haudattiin Nidarosiin (nykyinen Trondheim).
Lähteet
muokkaa- ↑ Magnus II Haraldsson Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc.. Viitattu 8.11.2013. (englanti)