Muuratsalon koetalo

Muuratsalon koetalo on Jyväskylän kaupungissa sijaitsevan pienen teollisuusyhdyskunnan Säynätsalon Muuratsalon saarella sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema kesähuvila. Aalto kuvaili rakennuskompleksia yhdistelmäksi rauhoitettua arkkitehdin ateljeeta ja kokeilukeskusta, jossa voi tehdä niitäkin kokeita, jotka eivät vielä ole kypsiä kokeiltaviksi, ja joissa luonnon läheisyys voi antaa impulsseja sekä muotoihin että rakenteisiin. Aallon päämääränä oli toteuttaa eräänlainen laboratorion idea, johon samalla yhdistettäisiin leikin mentaliteetti.

Muuratsalon koetalo
Sijainti	Säynätsalo, Jyväskylä, Suomi
Koordinaatit	62.114759°N, 25.744956°E
Rakennustyyppi	Huvila, museo, loma-asunto ja test facility (d) (käännä suomeksi)
Rakennusmateriaali	Tiili (julkisivu ja sisäpiha) ja puuaines (siipi)
Suunnittelija	Alvar Aalto
Valmistumisvuosi	1952, 1953 ja 1954
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Koetalo rakennettiin 1952–1953 Muuratsalon saaren länsirannalle. Inspiraation hän tähän projektiin sai, kun hän suunnitteli Säynätsalon kunnantalon vuosina 1949–1952. Koetalon tontilla sijaitsevat kesähuvila, puuvaja ja savusauna sekä nykyään hänen itsensä suunnittelema vene. . Muuratsalon koetalo toimi Aallon perheen kesähuvilana vuoteen 1994. Rakennuksen kalusteet ovat Artekin ja Alvar Aallon suunnittelemia. Alvar Aalto -museo huolehtii rakennuksesta ja järjestää sinne opastettuja käyntejä.

Alue

Tontti sijaitsee ns. Velakalliolla. Tontin pinta-ala on 53 650 m². Alueen maapohja on kallioinen ja lohkareinen sammalpeitteisine kivineen ja mustikan- ja puolukanvarpuineen. Poukamassa kasvipeite on rehevämpi. Puusto on tyypillistä suomalaista sekametsää, vallitsevina puulajeina koivu ja mänty. Muuratsalon saareen ei 1950-luvulla ollut siltaa.

Huvila

Kesähuvila, ns. koetalo, muodostuu päärakennuksesta (1952) ja vierashuonesiivestä (1953). Päärakennuksen L-muoto ja muuriaiheet sulkevat sisäänsä sisäpihan, joka aukeaa etelään ja länteen; Päijänteelle ja rantaan, päälähestymissuuntaan. Sisäpihalla julkisivukäsittely vaihtuu ja valkoiseksi slammattu ja maalattu rakennus muuttuu punatiiliseksi. Pation sydämen muodostaa avoin tulisija pihan keskellä. Sisäpihan seinät on jaettu n. 50 kenttään, joiden pintakäsittelyinä ovat erilaiset tiilet ja keraamiset laatat. Myös maan pinta sisäpihalla on käsitelty, laatoitettu erilaisilla tiilipinnoilla, toisin kuin muualla tontilla, jossa se on jätetty luonnontilaan. Vierashuonesiipi ja puuvaja rajaavat kalliorinteen kanssa arkisemman pihan rakennuksen itäpuolelle.

Päärakennuksessa sijaitsevat oleskelutilat, joiden pääikkunat avautuvat sisäpihaan. Ateljeeparven kaide on auki oleskelutilaan, jota hallitsee suuri takka. Makuuhuoneet toisessa siivessä ovat suljetun käytävän varrella. Elissa ja Alvar Aallon makuuhuoneesta avautuu sisäpihalle puinen ikkunaluukku. Keittiö ja kylpyhuone ovat L:n nurkassa. Välitila toimii eteisenä ja johtaa vierashuonesiipeen. Välitilasta on kaksi uloskäyntiä, itäpuolelle arkipihaan ja pohjoiseen tontille, polulle, joka johtaa omenapuukujan kautta rantaan ja saunalle. Rinne rakennuksen vieressä on pengerretty samaan tapaan kuin Säynätsalon kunnantalossa.

Kokeiluja

Koetalon rakennusryhmässä kokeiltiin jatkuvasti vaihtuvilla muodoilla ja mittasuhteilla. Rakennusten sijoittelu tontille on vapaa ja leikinomainen. Sisäpihan seinissä Aalto kokeili eri keraamisten materiaalien, tiilien saumausten, eri tiilikokojen ja erilaisten pintojen tehoa. Sisäpihan lattiassa kokeiltiin eri sektorien teknistä käsittelyä tiili- ja kivipinnoista koristekasvien ja sammalten esteettiseen tehoon ja kestävyyteen.

Kokeilujen pääryhmiksi Aalto itse mainitsi: 1. kokeilu rakennuksella ilman perustuksia; 2. kokeilu vapaamuotoisella pilaristolla; 3. vapaamuotoiset tiilirakenteet; 4. solaarilämpökokeilu. "Vapaamuotoisten tiilirakenteiden" kokeilua ei toteutettu, eikä "solaarilämpökokeilua", mutta "rakennus ilman perustuksia" toteutui vierashuonesiiven lattian kannatuksessa. "Vapaamuotoisten pilaristojen" kokeilu toteutettiin vajassa, jossa rakennetta kantavat puupilarit sijoittuvat edullisiin maastonkohtiin.

Vene

Kesäasunnolle ei ollut tietä ja siksi Aalto suunnitteli erityisen moottoriveneen itselleen päästäkseen perheineen kesäasunnolle. Mallina Aalto käytti Merenkulkulaitoksen piirustuksia. Veneen rakensi venemestari Lauri Kosola omassa veneveistämössään Muuratsalossa. Kosola aloitti ammattimaisen veneiden valmistuksen jo vuonna 1945 ja vuosien saatossa hänen käsistään valmistui satoja erityyppisiä veneitä pääasiassa Pohjois-Päijänteen vesille. Apunaan Kosolalla oli Aallon veneen rakentamisessa hänen naapurinsa Väinö Jokinen, joka oli rakentamassa myös Säynätsalon kunnantaloa, Aallon kesäasuntoa ja saunaa. Aallon suunnitteleman veneen pituus on 10,5 m, leveys vähän yli 2 m, korkeus hytin kohdalta 2,5 m ja vene painaa melkein 2000 kg. Alun perin veneessä oli amerikkalainen 96-hevosvoimainen 6-sylinterinen merimoottori. Veneen nokka suunniteltiin kesäasunnon rannan Velakallion muodon mukaan, jotta rantautuminen olisi helpompaa.

Veneen rakentaminen ei ollut helppoa ja se jouduttiin rakentamaan kahdesti. Tiettävästi Aalto ei ole mihinkään muuhun projektiinsa tehnyt niin paljon luonnoksia kuin veneeseensä. Vene vuoti helposti ja upposi monta kertaa, sillä se piti vettä vasta kastuttuaan riittävästi. Aallon vene laskettiin vesille ensi kertaa 7.9.1955. Aalto antoi veneelle nimeksi Nemo Propheta in Patria (Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan), jonka arvellaan kuvastavan jo silloin kansainvälisesti tunnetun arkkitehdin tuntemuksia asemastaan omassa maassaan. Tuttavallisesti vene tunnettiin Nemona.

Katso myös

• Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista