Neosalvarsaani
| |
Neosalvarsaani
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| Natrium-[5-(3-amino-4-hydroksifenyyil)arsanylideeniarsanyyli-2-hydroksianilino]metaanisulfinaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | ? |
| PubChem CID | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C13H13N4O4SNaAs2 |
| Moolimassa | 466,15 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | ? |
Neosalvarsaani on synteettinen arseenipohjainen orgaaninen yhdiste, jota on käytetty kemoterapiassa. Vuonna 1912 se korvasi tehokkaana kuppalääkkeenä myrkyllisemmän ja heikommin veteen liukenevan salvarsaanin. Koska kummallakin kuitenkin oli arseenipitoisuutensa takia merkittävä sivuvaikutusten riski, niitä lakattiin käyttämästä tähän tarkoitukseen penisilliinin tultua markkinoille 1940-luvulla.
Sekä salvarsaanin että neosalvarsaanin kehitti Paul Ehrlichin laboratorio Frankfurtissa Saksassa. Niiden keksimiseen johti tutkimus, jossa pyrittiin järjestelmällisillä kemiallisilla muokkauksilla löytämään mahdollisimman tehokas biokemiallinen vaikutus.[1] Nykyään tämä toimintamalli on perustana farmakologiselle tutkimukselle. Salvarsaani ja neosalvarsaani ovat aihiolääkkeitä, mikä tarkoittaa, että ne muuntuvat vaikuttaviksi lääkeaineiksi aineenvaihdunnassa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Strebhardt, K. & Ullrich, A.: Paul Ehrlich's magic bullet concept: 100 years of progress. Nat. Rev. Cancer, toukokuu 2008, 8. vsk, nro 6, s. 473–480. PubMed:18469827 doi:10.1038/nrc2394 (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- ChemBlink: Neoarsphenamine (englanniksi)