Olli Mäenpää
Olli Ilmari Mäenpää (s. 2. marraskuuta 1950 Perniö)[1][2] on suomalainen oikeustieteilijä ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori. Häntä on pidetty hallinto- ja julkisoikeuden johtavana asiantuntijana Suomessa.[3]
Elämä ja ura
muokkaaMäenpää kirjoitti ylioppilaaksi Salon yhteislyseosta vuonna 1970. Hän valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1974, oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 1976 ja oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1979. Lisäksi hän suoritti Harvardin yliopistossa Master of Laws -tutkinnon vuonna 1987.[1][3]
Mäenpää työskenteli tutkijana Helsingin yliopistossa 1976–1979 ja Suomen Akatemiassa 1979–1981. Hän toimi hallinto-oikeuden professorina Turun yliopistossa 1982–1992 ja Helsingin yliopistossa 1992–2018. Hän on myös toiminut Helsingin yliopistossa oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina 1998–2003 ja Kansainvälisen talousoikeuden instituutin (KATTI) johtajana 1994–1998.[1]
Mäenpää on toiminut korkeimmassa hallinto-oikeudessa ylimääräisenä virkamiehenä vuosina 1976–1979 ja määräaikaisena hallintoneuvoksena vuosina 1994 ja 2006. Hän toimi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana 1999–2003, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäsenenä 2001–2004, Ahvenanmaan valtuuskunnan jäsenenä 2002–2018, Yliopiston Apteekin hallituksen puheenjohtajana 2007–2017 ja Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsenenä 2010–2015, mukaan lukien puheenjohtajana 2013–2015.[1] Mäenpää on ollut mukana useissa lainvalmisteluhankkeissa ja useasti kuultavana eduskunnan valiokunnissa. Hän on myös aktiivisesti kommentoinut ajankohtaisia hallinto-oikeudellisia kysymyksiä mediassa.[3]
Vuonna 2017 Mäenpää laati Yleisradion pyynnöstä raportin sen journalistisesta päätöksenteosta liittyen etenkin Terraframe-tapaukseen.[4]
Mäenpää sai Sanomalehtien liiton Sanomalehdistön kunniamitalin vuonna 2006, Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin vuonna 2010, Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Allan Serlachius-Särkilahti -palkinnon vuonna 2015 ja Turun yliopiston kunniatohtorin arvon vuonna 2017.[1] Hänet valittiin Pohjoismaiden hallinnollisen liiton Suomen osaston kunniajäseneksi vuonna 2012.[5] Hänen artikkelinsa Euroopan ihmisoikeussopimus ja oikeusturvan takeet hallintoasioissa palkittiin parhaana Lakimies-aikakauskirjassa vuonna 1989 julkaistuna kirjoituksena.[6]
Julkaisuja
muokkaa- Keskusviraston asema valtionhallinnossa: Julkisoikeudellinen tutkimus valtionhallinnon organisaatiosta. (Väitöskirja) Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1979. ISBN 951-855-010-7
- Kunnan hallinto: Tutkimus hallitusmuodosta ja kunnallislaista kunnan hallinnon perustana. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1981. ISBN 951-855-040-9
- Hallintosopimus: Hallintoviranomaisten sopimustoiminnan oikeudellisia ongelmia. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1989. ISBN 951-640-422-7
- Hallintolupa. (2. uudistettu painos (1. painos 1985)) Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1992. ISBN 951-640-616-5
- Oikeus hyvään hallintoon. (Uudistettu painos (1. painos 2008)) Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2007. ISBN 978-952-10-5552-2
- Oikeudenkäynnin julkisuus hallintotuomioistuimissa. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4876-0
- Yliopistolaki. Helsinki: WSOYpro, 2009. ISBN 978-951-0-35789-7
- Hallinto ja oikeus. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2010. ISBN 978-952-10-5550-8
- Hallintoprosessioikeus. (2. uudistettu painos (1. painos 2005)) Helsinki: WSOYpro, 2011. ISBN 978-951-0-33402-7
- Eurooppalainen hallinto-oikeus. (3. uudistettu painos (1. painos 1996)) Helsinki: Talentum, 2013. ISBN 978-952-14-1543-2
- Yleinen hallinto-oikeus. Helsinki: Alma Talent, 2017. ISBN 978-952-14-3200-2
- Oikeudenkäynti hallintoasioissa: Hallintoprosessioikeuden perusteet. Helsinki: Alma Talent, 2019. ISBN 978-952-14-3401-3
- Julkinen valta ja oikeusvaltio. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2020. ISBN 978-951-51-5817-8
- Julkisuusperiaate. (4. uudistettu painos (1. painos 1999)) Helsinki: Alma Talent, 2020. ISBN 978-952-14-4227-8
- Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. (6. uudistettu painos (1. painos 2003)) Helsinki: Edita, 2021. ISBN 978-951-37-8240-5
- Hallinto-oikeus. (3. uudistettu painos (1. painos 2013)) Helsinki: Alma Talent, 2023. ISBN 978-952-14-4731-0
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Tuominen, Tia (toim.): Suomen Lakimiehet 2019, s. 521. Helsinki: Alma Talent, 2019.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 458. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ a b c Rooli valtakunnan virallisena asiantuntijana ei uuvuta emeritusprofessori Olli Mäenpäätä: ”Ei, se on pelkästään piristävää” Helsingin Sanomat. 30.10.2020. Viitattu 30.6.2024.
- ↑ Mäenpään raportti: Ylen vahvistettava riippumattomuuttaan ja vahtikoiran rooliaan Yle Uutiset. 15.5.2017. Viitattu 30.6.2024.
- ↑ Kunniajäsenet Pohjoismaiden hallinnollisen liiton Suomen osasto. Viitattu 7.7.2024.
- ↑ Lakimies-aikakauskirjan kirjoittajapalkinnot Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 30.6.2024.