Ounasvaaran Hiihtoseura ry (OH) on rovaniemeläinen yleishiihtoseura, joka on perustettu vuoden 1927 alussa. Se on järjestänyt useita kansainvälisen tason urheilutapahtumia ja sen urheilijat ovat saavuttaneet yhteensä yli 40 olympia- ja maailmanmestaruusmitalia.
Rovaniemellä järjestettiin vuodesta 1902 hiihtokilpailuja, alkuvaiheessa tasamaahiihtona Kemijoen jäällä ja vuodesta 1923 lähtien murtomaahiihtokilpailuina Ounasvaaralla. Ounasvaaran Hiihtoseura alkoi perustamisvuodestaan 1927 lähtien järjestää Ounasvaaran Talvikisoja. Kisat saivat nopeasti suuren suosion muodostuen sekä kansallisesti merkittäväksi talviurheilutapahtumaksi että kansainväliseksi kilpailuareenaksi. Kisat välitettiin radiolähetyksinä vuodesta 1929 alkaen. Talvikisat pidettiin vuoteen 1964 asti Rovaniemen suojeluskunnan 1920-luvulla rakentamalla ampumaradalla. Kisojen huoltorakennuksena palveli ampumapaviljonki, nykyinen Ounasvaaran Hiihtoseuran Punainen tupa, jonka suojeluskunta oli rakentanut ampumaratansa päähän vuonna 1926.[1]
Ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin Ounasvaaralle vuonna 1927. Vuonna 1937 valmistui Pöyliövaaralle Suomen suurin hyppyrimäki, joka toimi yhtenä Ounasvaaran Talvikisojen kilpailupaikkana. Alppihiihtoa ryhdyttiin harrastamaan Ounasvaaralla talvella 1937, ja vuonna 1943 raivattiin ensimmäinen kisakelpoinen rinne. Myöhemmin Rovaniemelle pystytettiin noin 20 erikokoista hyppyrimäkeä. Niistä suurin, Ounasvaaran mäkikeskukseen rakennettu, arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema betonirakenteinen suurmäki saatiin käyttöön talvikisoihin 1962.[2]
Ounasvaaran hiihtomaja valmistui Juhannuskallion juurelle vuonna 1949. Sen suunnitteli arkkitehti Jouko Ylihannu, ja rakennuttajina olivat Suomen Matkailijayhdistys ja Ounasvaaran Hiihtoseura, mutta Matkailijayhdistys luopui omasta osuudestaan jo saman vuoden lopulla. Majan pihaan johtava autotie valmistui vuonna 1949. Hiihtomajaan tehtiin Ylihannun suunnittelema laajennus 1960-luvun alussa.[3]
Ounasvaaran talvikisat siirtyivät vuonna 1965 vaaran toiselle puolelle, kun hiihtostadion valmistui. Uuden hiihtokeskuksen alueelle oli jo 1950-luvun loppupuolella rakennettu valaistu laskettelurinne ja kapulahissi, ja vuonna 1965 saatiin käyttöön uusi hiihtohissi. Tottorakan valaistut rinteet ja hissi valmistuivat vuonna 1971 ja tuolihissi 1984.[4]
Olympiavoittoon Ounasvaaran Hiihtoseuran urheilijoista ovat yltäneet Antti Hyvärinen, Jouko Törmänen, Tuomo Ylipulli ja Hannu Manninen. Maailmanmestareita ovat Ylipullin ja Mannisen lisäksi maastohiihtäjät Pekka Niemi, Olavi Alakulppi ja Pirjo Muranen, yhdistetyn hiihtäjät Tapio Nurmela ja Janne Ryynänen, hiihtosuunnistajat Matti Keskinarkaus ja Terhi Holster sekä alppihiihtäjä Kalle Palander, joka vaihtoi vuonna 2005 Ruka Slalomiin. Tauno Luiro ylitti ensimmäisenä mäkihyppääjänä maailmassa sadan metrin rajan, Ensio Hyytiä oli 1950-luvulla mäkihypyn MM-mitalisti, Tauno Käyhkö oli 1970-luvun alkupuolen paras suomalaishyppääjä, ja Harri Olli on toistaiseksi viimeisin pohjoismaisten lajien MM-kisoissa mitalille yltänyt suomalainen mäkihyppääjä. Palanderin lisäksi myös Suomen kaikkien aikojen paras naisalppihiihtäjä Tanja Poutiainen on ounasvaaralaisia.
Henkilökohtaiset SM-voitot mäkihypyssä
muokkaa
SM-voitot mäkihypyn joukkuekilpailussa
muokkaa
Henkilökohtaiset SM-voitot yhdistetyssä
muokkaa
SM-voitot yhdistetyn joukkuekilpailussa
muokkaa
SM-voitot yhdistetyn parisprintissä
muokkaa
Henkilökohtaiset SM-voitot maastohiihdossa
muokkaa
SM-voitot maastohiihdon viestissä
muokkaa
SM-voitot maastohiihdon sprinttiviestissä
muokkaa
Henkilökohtaiset SM-voitot alppihiihdossa
muokkaa
| Kpl
|
Nimi
|
Vuodet
|
Lajit
|
| 17 |
Tanja Poutiainen |
1996–2007 |
syöksylasku (1), supersuurpujottelu (2), suurpujottelu (6), pujottelu (6), paripujottelu (2)
|
| 10 |
Kalle Palander |
1996–2005 |
supersuurpujottelu (1), suurpujottelu (3), pujottelu (4), paripujottelu (2)
|
| 7 |
Jari Keskipoikela |
1980–1986 |
syöksylasku (1), suurpujottelu (1), pujottelu (4), paripujottelu (1)
|
| 5 |
Sara Mustonen |
1977–1979 |
syöksylasku, suurpujottelu (2), pujottelu (2)
|
| 5 |
Carita Timonen |
1988–1992 |
suurpujottelu (1), pujottelu (1), paripujottelu (3)
|
| 3 |
Anne Vitikka |
1975–1979 |
syöksylasku (2), pujottelu (1)
|
| 1 |
Aarne Valkama |
1938 |
syöksylasku
|
| 1 |
Sinikka Hyvönen |
1969 |
syöksylasku
|
| 1 |
Seppo Leppäniemi |
1970 |
pujottelu
|
| 1 |
Virve Kuusela |
1983 |
syöksylasku
|
| 1 |
Jari Ahtola |
1986 |
syöksylasku
|
| 1 |
Tommi Viirret |
2000 |
suurpujottelu
|
| 1 |
Jaana-Maarit Välimäki |
2000 |
pujottelu
|
Henkilökohtaiset SM-voitot ampumahiihdossa
muokkaa
| Kpl
|
Nimi
|
Vuodet
|
Lajit
|
| 4 |
Aino Kallunki |
1983–1988 |
normaalimatka (2), sprintti (2)
|
Henkilökohtaiset SM-voitot hiihtosuunnistuksessa
muokkaa
| Kpl
|
Nimi
|
Vuodet
|
Lajit
|
| 10 |
Matti Keskinarkaus |
2000–2012 |
pikamatka/sprintti (6), keskimatka (2), pitkä matka (1), erikoispitkä matka (1)
|
| 3 |
Pekka Varis |
1993–2008 |
normaalimatka
|
| 2 |
Terhi Holster |
1996–1997 |
normaalimatka
|
SM-voitot hiihtosuunnistuksen parisprintissä
muokkaa
Henkilökohtaiset SM-voitot suunnistuksessa
muokkaa
| Kpl
|
Nimi
|
Vuodet
|
Lajit
|
| 1 |
Aira Mylly |
1970 |
normaalimatka
|
- Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8 Väitöskirjan verkkoversio
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
- Siukonen, Markku & Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirjat 1996–2017
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 67, 132, 351. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8
- ↑ Hautajärvi 2014, s. 132, 152, 157, 250.
- ↑ Hautajärvi 2014, s. 196, 239, 246–247, 250.
- ↑ Hautajärvi 2014, s. 250.
