Porin ensimmäinen kirkko
Porin ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti kaupungin perustamisen yhteydessä vuonna 1558, ja se tuhoutui vuonna 1698 kaupunkipalossa. Puukirkko sijaitsi nykyisen Hallituskadun kohdalla, Satakunnan Museon pääsisäänkäynnin edustalla.
| Porin ensimmäinen kirkko | |
|---|---|
 Porin vanhojen kirkkojen muistomerkki. |
|
| Sijainti | Pori |
| Valmistumisvuosi | 1558 |
| Purkuvuosi | 1698 |
| Julkisivumateriaali | puu |
 |
|
Yleistä
muokkaaKirkko sijaitsi nykyisen Hallituskadun kohdalla myöhemmin paikalle rakennetun Satakunnan Museon pääsisäänkäynnin edustalla.[1] Kirkkomaa hautausmaineen jatkui alueelle, jossa 1850-luvulta lähtien toimi Porin Oluttehdas.[2]
Puurakenteinen kirkko oli laudoitettu, maalattu punaiseksi ja siinä oli tervattu paanukatto.[3] Pääoven yläpuolelle oli punertava kivi, johon oli kaiverrettu vuosiluku 1558.[4] Varsinaisen kirkkorakennuksen vieressä oli kellotapuli, jossa oli kaksi kirkonkelloa sekä aikaa näyttävä tornikello eli ”säijäri”.[3] Kirkossa oli myös todennäköisesti urut. Säijäri ja urut olivat ylellisyysesineitä, joita 1600-luvulla pystyivät hankkimaan vain varakkaat yhteisöt.[4] Toinen kirkonkelloista rikkoontui vuonna 1660 kuningas Kaarle X Kustaan kuolinkelloja soitettaessa, mutta kaupungilla ei ollut enää varaa hankkia uutta kelloa.[3]
Kuninkaaksi myöhemmin noussut kaupungin perustaja Juhana III antoi vuonna 1589 määräyksen, jonka mukaan Poriin oli rakennettava uusi ”80 kyynärää pitkä ja 35 kyynärää leveä” kivikirkko. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, vaan puukirkko oli käytössä vuoteen 1698 saakka.[5] Kirkko tuhoutui 28. toukokuuta 1698 raivoneessa kaupunkipalossa.[6] Uusi kirkko rakennettiin vuoteen 1703 mennessä, mutta varsinaisesti se saatiin käyttökuntoon vasta isovihan jälkeen 1730-luvun alussa.[7]
Hautaukset
muokkaa
Varsinainen hautausmaa sijaitsi kirkon ympärillä,[6] mutta 1600- ja 1700-luvuilla vallinneen yleisen tavan mukaan myös kirkon alle haudattiin. 1660-luvulta lähtien varakkaimmat kaupunkilaiset rakennuttivat lattian alle hautaholveja, joita myöhemmin 1700-luvulla laskettiin olevan yhteensä 12, eri sukujen käytössä.[3] Alueella tehtyjen rakennustöiden yhteydessä on tullut esiin lukuisia kertoja pääkalloja ja luita, jotka on haudattu uudelleen Käppärän hautausmaalle. Vuonna 1911 paljastui myös muurattuja hautaholveja.[1][8]
Esineistö ja kirjasto
muokkaaKirkon esineistö koostui varakkaiden kaupunkilaisten sekä lähiseudun aatelisten lahjoituksista, joita tuli muun muassa Grothusen-, Eneskjöld- ja De la Gardie -sukujen jäseniltä. Huomattavimpia olivat vuodelta 1638 peräisin oleva hopeinen kalkki, 1643 lahjoitettu ehtoolliskannu sekä kreivitär Sofia de la Gardien 1631 lahjoittama messukasukka. Katossa roikkui kaksi kahdeksanhaaraista kynttiläkruunua, joista toisen olivat lahjoittaneet veljekset Henrik ja Otto Grothusen vuonna 1652 ja toisen pormestari Gustaf Henrikssonin leski 1671. Arvoesineet saatiin pelastettua tulipalosta ja nykyään osa niistä on Kansallismuseon kokoelmissa.[3]
Myös kirkon kirjasto oli huomattava. Se käsitti muun muassa vuoden 1642 Biblian, joka oli kapteeni Henrik Grothusenin ja rovasti Gregorius Arctopolitanuksen lahjoitus, ruotsalaisen Kustaa II Aadolfin raamatun vuodelta 1655 sekä Johannes Gezelius vanhemman julkaisemia suomenkielisiä virsi- ja evankeliumikirjoja.[3]
Muistomerkki
muokkaaVuonna 1938 Hallituskadun varrella sijainneeseen puistoon pystytettiin Porin entisten kirkkojen muistomerkki, jossa on kuvattuna 1852 tuhoutunut kaupungin toinen kirkko. Nykyiselle paikalleen Satakunnan Museon edustalle se siirrettiin puistoon rakennetun museon valmistuttua vuonna 1973.
Lähteet
muokkaa- Ruuth, J. V. & Jokipii, Mauno (toim.): Porin kaupungin historia II, 1558-1809. Pori: Porin kaupunki, 1958. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mökkönen, Teemu: Pori – Björneborg: Kaupunkiarkeologinen inventointi. Helsinki: Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 2002. Teoksen verkkoversio.
Viitteet
muokkaa