Ralph Waldo Rose (17. maaliskuuta 1885 Healdsburg, Kalifornia16. lokakuuta 1913 San Francisco, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen yleisurheilija, kolminkertainen kuulantyönnön olympiavoittaja.

Mitalit
Ralph Rose Lontoon olympialaisissa
Ralph Rose Lontoon olympialaisissa
Maa:  Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa St Louis 1904 kuula
Kultaa Kultaa Lontoo 1908 kuula
Kultaa Kultaa Tukholma 1912 kuula (molemmat kädet)
Hopeaa Hopeaa St Louis 1904 kiekko
Hopeaa Hopeaa Tukholma 1912 kuula
Pronssia Pronssia St Louis 1904 moukari

Rose oli aikakautensa jättiläinen, 198 cm pitkä ja painoi ensimmäisen olympiavoittonsa aikoihin 104 kg[1], mutta viimeisen olympiavoiton saavuttaessaan Rose painoi jo lähes 150 kg.[2] Opiskellessaan Michiganin yliopistossa hän voitti yhteensä seitsemän Yhdysvaltain mestaruutta kuulantyönnössä, kiekonheitossa ja keihäänheitossa. Rose oli etevä nyrkkeilijä[3], pystyi hyppäämään korkeutta 180 cm ja pelasi myös amerikkalaista jalkapalloa.[4]

Ensimmäisissä olympialaisissaan Saint Louisissa Rose voitti kultaa kuulassa epävirallisella ME-tuloksella 14,81. Kiekonheitossa Rose sai saman tuloksen kuin voittaja Martin Sheridan, kultamitalisti ratkaistiin ylimääräisillä heitoilla.[5] Rosen kuulatulos paransi Richard Sheldonin olympiaennätystä 71 senttimetriä. Myös kiekonheiton jaettu voittotulos 39,28 oli uusi olympiaennätys.[6] Moukarinheitossa Rose sai pronssia tuloksella 45,73[7] ja painonheitossa hän oli kuudes.

Neljä vuotta myöhemmin Lontoossa Rose uusi kuulavoittonsa vaatimattomalla tuloksella 14,21. Työnnöt tapahtuivat kaatosateen vallitessa nurmikolle maalatusta kalkkiympyrästä ilman reunuksia, mikä selittää heikot tulokset.[3] Lisäksi Rose osallistui köydenvetoon USA:n joukkueessa ilman menestystä. Avajaisissa Rose oli USA:n lipunkantaja ja kieltäytyi suureksi osaksi irlantilaistaustaisten joukkuetoveriensa tukemana tervehtimästä lipulla kuningasta. Martin Sheridanin kerrotaan selittäneen Rosen tekoa toteamuksella "Tämä lippu ei kumarra yhdellekään maalliselle kuninkaalle." Väitetään, että lippuvälikohtaus olisi ollut syynä brittituomarien useille amerikkalaisvastaisille tuomioille kisojen aikana.

Seuraavana vuonna Rose työnsi sittemmin ensimmäiseksi viralliseksi maailmanennätykseksi hyväksytyn tuloksen 15,54, jonka rikkoi Emil Hirschfeld vasta 19 vuotta myöhemmin.[2][8]

Tukholman olympialaisissa Rose voitti kuulantyönnon molempien käsien yhteistuloksen, mutta jäi varsinaisessa kuulakilpailussa toiseksi Patrick McDonaldin jälkeen. Yhteistuloksessa Rose työnsi oikealla 15,23 ja vasemmalla 12,47, varsinaisessa kilpailussa paremmalla kädellään 15,25.[5] Lisäksi Rose otti osaa moukarinheittoon (yhdeksäs) ja kiekonheittoon (yhdestoista).[2]

Rose kuoli vain 28-vuotiaana lavantautiin kotikaupungissaan San Franciscossa.

Lähteet

muokkaa
  1. Quercetani, Roberto: Kilpakenttien kuninkaat. Weilin&Göös, 1965.
  2. a b c Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
  3. a b Pihkala, Lauri; Jukola, Martti: Olympialaiskisat ennen ja Pariisissa 1924. WSOY, 1924.
  4. Jukola, Martti: Huippu-urheilun historia. WSOY, 1956.
  5. a b Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
  6. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 115. Otava, 1970.
  7. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 12. Otava, 1970.
  8. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 426. Otava, 1970.