Sata-Häme Soi
Sata-Häme Soi oli Ikaalisissa vuosittain järjestettävä harmonikkamusiikin ympärille rakentuva festivaali, joka pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1972. Tapahtuman alkuunpanija oli silloinen Ikaalisten kansalaisopiston rehtori, innokas musiikkimies Heikki Eränen. Sata-Häme Soi muodostui nopeasti Suomen suurimmaksi alan tapahtumaksi varsinkin sen ensimmäiseksi taiteelliseksi johtajaksi kutsutun Lasse Pihlajamaan ansiosta. [1] Vuonna 2007 tapahtumassa kävi yli 30 000 festivaalivierasta, joista konserttilipun lunastaneita oli 13 500.
Festivaaliin kuuluivat Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan kilpailut. Kansainvälinen Primus Ikaalinen -kilpailu oli suunnattu nuorille varietee- ja viihdemusiikin taitajille.
Juhlien viimeinen taiteellinen johtaja 2022–2023 oli Sami Pirttilahti[2]. 2010-luvun keskivaiheilla taiteellisena johtajana toimi kuuden vuoden ajan Niko Kumpuvaara[3].
Sata-Häme Soi järjestettiin viimeisen kerran kesäkuussa 2023.[4] Sata-Häme Soi ry jätti konkurssihakemuksen Pirkanmaan käräjäoikeudelle 13. syyskuuta 2023.[5]
Talousvaikeuksia
muokkaaVuonna 2018 kerrottiin Sata-Häme Soi -tapahtuman olevan vakavissa talousvaikeuksissa ja koko festivaalin olevan vaarassa loppua kokonaan. Taustalla ovat Ikaalisista johdetun Suomen Harmonikkaliiton ja Sata-Häme Soi ry:n hallituksen välille syntyneet erimielisyydet vuosittain järjestettävän Suuren Harmonikkaristeilyn tuottojen jaosta. Riidan vuoksi Suomen Harmonikkaliitto järjesti tammikuussa 2018 oman harmonikkaristeilynsä, joka vei noin puolet Sata-Häme Soin maaliskuisen risteilyn osallistujista. Tämän seurauksena Sata-Häme Soi -festivaalin liikevaihto laski vuoden 2017 noin 560 000 eurosta vuoden 2018 noin 410 000 euroon. Samalla festivaali putosi pois valtion avustamien suurten festivaalien joukosta. Vuonna 2018 Sata-Häme Soi -tapahtumalla oli tappiota ja ostovelkoja noin 166 000 euroa ja lisäksi velkaa Ikaalisten kaupungille noin 64 000 euroa.[6] Syyskuussa 2018 Ikaalisten kaupunginhallitus päätti ostaa Kultaisen ja Hopeisen harmonikan tavaramerkit Sata-Häme Soi -yhdistykseltä 64 000 eurolla.[7]
Syyskuussa 2023 Sata-Häme Soi ry hakeutui konkurssiin muun muassa 2020-luvun vaihteen koronaviruspandemian estettyä festivaalin järjestämisen kahtena vuonna.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 217. Helsinki: Tammi, 2004.
- ↑ Vattulainen, Mikko: Uuden johtajan saanut Sata-Häme Soi käynnistyi Ikaalisissa. Aamulehti, 1.7.2022. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 13.9.2023.
- ↑ Alatalo, Aulis: Sata-Häme Soi -tapahtumassa on vakava rakennevika, sanoo toisiin tehtäviin lähtevä taiteellinen johtaja. Aamulehti, 7.7.2018. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 13.9.2023.
- ↑ a b Nyystilä, Saara: Sata-Häme Soi hakeutuu konkurssiin – syynä maksamattomat velat. Aamulehti, 13.9.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 13.9.2023.
- ↑ Mansikka, Heli: Sata-Häme Soi konkurssiin 13.9.2023. Yle.
- ↑ Aulis Alatalo: Sata-Häme Soi -festivaali uhkaa loppua kokonaan. Aamulehti 12. syyskuuta 2018, s. A8. Alma Media.
- ↑ Koskinen, Anu Leena: Suosittu Sata-Häme Soi -musiikkitapahtuma ajautui talousvaikeuksiin: Taustalla kiista risteilytuotoista 26.9.2018. YLe.