Siteía
Siteía (kreik. Σητεία) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Σητείας, Dímos Siteías), joka sijaitsee Lasíthin alueyksikössä Kreetan alueella. Koko kunnan pinta-ala on 633,2 neliökilometriä ja väkiluku 18 318. Varsinaisen Siteían kaupungin väkiluku on 9 348 (vuonna 2011).[1][2]
| Siteía Siteían kunta Σητεία Δήμος Σητείας |
|
|---|---|
 Siteían kaupunkia. |
|
 Kunnan sijainti |
|
  Siteía |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Kreeta |
| Alue | Kreeta |
| Alueyksikkö | Lasíthi |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 7204 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 633,2 km² |
| Väkiluku (2011) | 18 318[1] |
| – Kunnallisyksikkö | 14 513 |
| – Kaupunkiyhdyskunta | 9 912 |
| – Kaupunki | 9 348 |
| – Väestötiheys | 28,93 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 72x xx |
| Suuntanumero(t) | 284x0 |
| Rekisterikilpi | ΑΝ |
Maantiede
muokkaaSiteía sijaitsee Kreetan saaren pohjoisrannikon itäosassa Kreetanmereen kuuluvan Siteíanlahden rannalla. Kaupungin keskusta muistuttaa L-kirjainta muodoltaan ja on keskittynyt sataman ympärille.[3]
Siteían kuntaan kuuluvat myös Dionysadien saaret Dragonáda, Gianysáda ja Paximáda, Gkrántesin saaret Paximádi, Prasonísi ja Savoúra, Kaválloin saaret, Koufonísin saari ja sen lähellä olevat olevat pienet saaret Makrouló, Mármaros, Strongyló ja Tráchilos, Peristeróvrachoin saaret, sekä saaret Elása, Kymó, Mavronísi, Móchlos eli Ágios Nikólaos, Prosforá, Pseíra ja Sídero.[1] Kunta rajautuu lännessä Ierápetran kuntaan.
Historia
muokkaaAntiikki
muokkaa- Pääartikkeli: Antiikin Setaia
Siteía on perinyt nimensä antiikin ajan Setaian eli Seteian kaupungilta, joka oli sisämaassa sijainneen Praisoksen poliksen eli kaupunkivaltion satamakaupunki. Se oli Mysonin, yhden Kreikan seitsemästä viisaasta, kotipaikka.[4]
Myöhempi historia
muokkaaSiteía tuhoutui suuressa maanjäristyksessä vuonna 1508. Tällöin kaupunki oli venetsialaisten hallussa. Vuonna 1538 merirosvot hyökkäsivät Siteíaan.[5]
.jpg)
Venetsialaiset kutsuivat Siteíaa ”saaren säteileväksi polttopisteeksi” (lat. maximum statum et lumen insulae), ja pitivät sitä ”Regno di Candian” eli ”Candian kuningaskunnan” kaupallisena solmukohtana Afrikkaan ja itään.[5] Venetsialaiset tuhosivat Siteían vuonna 1651, jonka jälkeen se autioitui pitkäksi aikaa. Vasta vuonna 1870 kaupunki jälleenrakennettiin ja se sai nimen Avnié (Αβνιέ). Nimi kuitenkin vaihdettiin Siteíaksi vastustuksen vuoksi.[6] Runoilija Vitséntzos Kornáros oli kotoisin Siteíasta.[7]
Nykyinen Siteían kunta muodostui, kun Siteía, Ítanos ja Léfki yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[8]
Nähtävyydet ja turismi
muokkaaSiteía on nykyisin rantalomakohde, mutta Kreetan monia muita kohteita rauhallisempi.[3] Keskustan yläpuolella sijaitsee venetsialaisaikainen linnoitus, jonka turkkilaiset aikoinaan miltei tuhosivat. Nykyisin linnoitus on osittain entisöity. Linnoituksen lisäksi muita Siteían kaupungin nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Siteían arkeologinen museo sekä kansanperinteen museo.[3] Kunnan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Toploún luostari ja Váin palmuranta.
Liikenne
muokkaaSiteíaan päättyy saaren päätie eli EO90-kansallistie ja samalla Eurooppatie E75. Heti kaupungin vieressä sijaitsee pieni Siteían lentoasema, jolta liikennöidään Ateenaan sekä Ródokselle, Kárpathokselle ja Kásokselle.[6]
Koulutus
muokkaaSiteíassa toimii osa Kreikan Välimeren yliopistosta.[9]
Kunnan osat
muokkaaVuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Siteían kunta muodostuu kolmesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][8]
| Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|---|
| Ítanos | Karýdi | Kamára | 3 |
| Karýdi | 43 | ||
| Lagkáda | 40 | ||
| Mitáto | Ágios Nikólaos | 0 | |
| Chónos | 0 | ||
| Kryonéri | 16 | ||
| Mitáto | 7 | ||
| Vrysídi | 21 | ||
| Xirolímni | 4 | ||
| Palaíkastro | Agkáthia | 138 | |
| Chióna | 24 | ||
| Chochlakiés | 19 | ||
| Koureménos | 15 | ||
| Kyriamádi | 39 | ||
| Lýdia | 0 | ||
| Mertýdia | 2 | ||
| Palaíkastro | 953 | ||
| Toploún luostari (Moní Toploú) | 8 | ||
| Vígla | 29 | ||
| Zákros | Adravástoi | 29 | |
| Ágios Geórgios | 4 | ||
| Azokéramos | 14 | ||
| Káto Zákros | 20 | ||
| Kellária | 10 | ||
| Klisídi | 2 | ||
| Sfáka | 0 | ||
| Xerokampiás | 28 | ||
| Zákros (Áno Zákros) | 640 | ||
| Yhteensä: 2 108 | |||
| Léfki | Agía Triáda | Agía Triáda | 77 |
| Koufonísi (saari) | 0 | ||
| Apídia | Éxo Apídi | 20 | |
| Goúdouras | 285 | ||
| Kalós Lákkos | 1 | ||
| Mésa Apídi | 36 | ||
| Arménoi | Arménoi | 273 | |
| Asprólithos | 49 | ||
| Etiá | 0 | ||
| Chandrás | Ágios Panteleímonas | 0 | |
| Chandrás | 226 | ||
| Kateliónas | 0 | ||
| Pappagiannádes | Pappagiannádes | 55 | |
| Sklávoi | 18 | ||
| Sykéa | 182 | ||
| Vorí | 13 | ||
| Zíros | Agía Eiríni | 0 | |
| Agriliá | 0 | ||
| Chamaítoulo | 6 | ||
| Kaló Chorió | 9 | ||
| Lamnóni | 0 | ||
| Xerókampos | 54 | ||
| Zíros | 393 | ||
| Yhteensä: 1 697 | |||
| Siteía | Achládia | Achládia | 199 |
| Kimouriótis | 5 | ||
| Paraspóri | 70 | ||
| Ágios Geórgios Siteías | Ágios Geórgios | 74 | |
| Epáno Episkopí | 108 | ||
| Sotíra | 0 | ||
| Chamézi | Chamézi | 253 | |
| Éxo Moulianá | Éxo Moulianá | 247 | |
| Katsidóni | Katsidóni | 54 | |
| Sandáli | 8 | ||
| Sítanos | 34 | ||
| Kryá | Dáfni | 62 | |
| Epáno Kryá | 0 | ||
| Káto Kryá | 37 | ||
| Ríza | 15 | ||
| Skordílo | 14 | ||
| Lástros | Ágio Pnévma | 53 | |
| Lástros | 104 | ||
| Maronía | Maronía | 152 | |
| Mésa Moulianá | Kalavrós | 30 | |
| Mésa Moulianá | 208 | ||
| Myrsíni | Myrsíni | 147 | |
| Piskokéfalo | Káto Episkopí | 139 | |
| Piskokéfalo | 642 | ||
| Praisós | Ágios Spyrídon | 24 | |
| Kalamáfki | 0 | ||
| Néa Praisós | 32 | ||
| Roússa Ekklisía | Diónysos | 19 | |
| Roússa Ekklisía | 194 | ||
| Sfáka | Ágios Andréas | 74 | |
| Sfáka | 248 | ||
| Siteía | Agía Fotiá | 267 | |
| Anemomýlia | 50 | ||
| Dragonáda (saari) | 0 | ||
| Gianysáda (saari) | 0 | ||
| Paximáda (saari) | 0 | ||
| Petrás | 123 | ||
| Siteía | 9 348 | ||
| Trypitós | 124 | ||
| Skopí | Panagía Faneroméni | 20 | |
| Papadiókampos | 55 | ||
| Sarantápichos | 133 | ||
| Skopí | 553 | ||
| Xerókampos | 13 | ||
| Stavroménos | Arnikó | 51 | |
| Káto Drys | 17 | ||
| Stavroménos | 61 | ||
| Zou | 32 | ||
| Tourlotí | Móchlos | 121 | |
| Tourlotí | 299 | ||
| Yhteensä: 14 513 | |||
| Yhteensä: 18 318 | |||
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Hanna, Nick: Kreeta, s. 74–75. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
- ↑ Iozzo, Mario: Art and History of Crete, s. 147. (Arte e storia. Kunst und Geschichte. Art and history) Casa Editrice Bonechi, 1996. ISBN 8880294245 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b The History of the City Δήμος Σητείας (Siteían kunta). Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Crete :The town of Sitia, Lassithi interkriti LTD. Viitattu 25.5.2009. (englanniksi)
- ↑ History Δήμος Σητείας (Siteían kunta). Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
- ↑ Ελληνικό Μεσογειακό Πανεπιστήμιο (ΕΛΜΕΠΑ) Οικονομολόγος. Viitattu 17.11.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siteía Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Σητείας. Siteían kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
