Skunkki
Skunkki eli juovaskunkki eli haisunäätä (Mephitis mephitis) on kaikkiruokainen haisunäätien heimoon kuuluva nisäkäslaji. Sitä esiintyy kaikkialla Pohjois-Amerikassa Meksikosta pohjoiseen.
| Skunkki | |
|---|---|
_DSC_0030.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Haisunäädät Mephitidae |
| Suku: | Haisunäädät Mephitis |
| Laji: | mephitis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mephitis mephitis |
|
 Haisunäädän levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit ja ominaisuudet
muokkaaLaji on helposti tunnistettavissa valkoisista juovistaan, jotka kulkevat mustassa vartalossa kummallakin puolella ja yhdistyvät niskassa toisiinsa. Otsassa on kapea valkoinen juova. Haisunäätä on kooltaan suunnilleen kissan kokoinen, painoltaan vähän yli yhdestä kilosta yli kuuteen kiloon, ja pituudeltaan ilman häntää 33–46 cm. Hännän pituus on 18–25 cm. Jalat ovat lyhyet ja anturat pehmeät, jokaisessa tassussa on selvästi erottuen viisi pitkäkyntistä varvasta. Korvat ovat pyöreät ja pienet.
Eliniänodote luonnonvaraisella haisunäädällä on n. kolme vuotta, lemmikkinä se saattaa elää jopa kymmenen vuotta. Luonnonvaraisista haisunäädistä yli 70 % ei kuitenkaan elä edes vuotta.
Nimestään huolimatta haisunäätä ei haise muulloin kuin vaaran uhatessa. Se kykenee ruiskauttamaan anaalihajurauhasillaan pahanhajuista nestettä henkeään uhkaavaa vaaraa kohden. Liikenne on haisunäädän yleinen kuolinsyy, sillä se ei näe nopeasti liikkuvia kohteita eikä hitaana kulkijana kykene väistämään autoja.
Aistit
muokkaaNäköaisti on heikko, sen sijaan hajuaisti on erinomainen ja eläin löytää tiensä ruuan luokse pitkänkin matkan päästä. Kuullessaan mahdollisen vaaran lähestyvän se ensin jähmettyy häntä pystyssä arvioimaan tilannetta ja sitten pakenee. Eläimet ja ihmiset osaavat useimmiten jättää luonnonvaraiset haisunäädät rauhaan, mutta uteliaat ja aggressiiviset koirat saattavat joutua haisunäädän ruiskauttamiksi.
Elintavat
muokkaaHaisunäätä on hidas ja kömpelö hämäräeläin. Aamuisin ja iltaisin se etsii ruuakseen hedelmiä, sieniä, pähkinöitä, marjoja, kukintoja, sekä hyönteisiä, toukkia, etanoita, munia, hiiriä ja haaskoja. Haisunäätä kaivaa etukäpäliensä kynsillä maasta muurahaisentoukkia ja muuta ruokaa. Auringon noustessa se vetäytyy suojapaikkaansa, joka on maakuoppa, rakennuksen tai kiven alus. Villinä elävät haisunäädät hakeutuvat usein asutuksen liepeille ruuanjätteiden ja puutarhojen houkuttamina. Urokset viihtyvät yksin, mutta useat naaraat saattavat jakaa yhteisen suojan.
Haisunäätä nukkuu suurimman osan talvesta. Sen karvattomat tassut ja heikon karvoituksen peittämä vatsapuoli ovat arkoja kylmälle.
Parittelu ja pesue
muokkaaParitteluaika on helmi-maaliskuussa, ja 3–6 poikasta syntyy toukokuun alkupuolella n. 66 vuorokauden tiineyden jälkeen. Poikaset syntyvät sokeina ja karvattomina, mutta jo musta-valkoraidallisina. Ne seuraavat emoaan koko kesän. Uros saattaa kohdatessaan tappaa omatkin poikasensa.
Ääntely
muokkaaHaisunäätä ei varsinaisesti ääntele juuri koskaan, paitsi paritteluaikana äänekkäästikin kirkuen ja muristen. Pennut ”sirkuttavat” emolleen. Joskus aikuiset eläimet saattavat tervehtiä toisiaan ystävällisellä ja hiljaisella, tosin kimeästi pärisevällä äänellä. Tyytymättömyyttä eläin ilmaisee tuhauttamalla ilmaa nenästään ja jännitystä rohisevalla hengityksellä.
Haisunäädän edut
muokkaaHaisunäätä on hyödyksi jyrsijä- ja hyönteiskantojen harventajana, eikä se yleensä syö viljelyskasveja. Vaikka haisunäätä on villieläin, niitä pidetään joissakin maissa myös lemmikkinä. Lemmikkiskunkkien hajurauhaset on yleensä poistettu, mikä on kielletty Suomen eläinsuojelulainsäädännössä[2]. Skunkkien tuonti Suomeen on kielletty ilman Riistakeskuksen kirjallista lupaa ja Elintarviketurvallisuusviraston myöntämää tuontilupaa [3] Haisunäätien heimoon kuuluva patagonianskunkki (Conepatus humboldtii) on CITES-sopimuksella suojeltu laji[4]. EU-lainsäädännössä patagonianskunkki on liitteen B eläin, jota ei saa tuoda EU-alueelle ilman voimassa olevaa vientilupaa tai jälleenvientitodistusta sekä voimassa olevaa tuontilupaa[5].
Lähteet
muokkaa- ↑ Reid, F. & Helgen, K.: Mephitis mephitis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Eläinsuojelulaki finlex.fi. Arkistoitu 14.10.2017. Viitattu 13.8.2013.
- ↑ Muiden nisäkkäiden tuonti EU-maista evira.fi. Arkistoitu 3.9.2013. Viitattu 13.8.2013.
- ↑ CITES appendices cites.org. Viitattu 13.8.2013. (englanniksi)
- ↑ CITES-lajiliitteet EU:ssa ymparisto.fi. Viitattu 13.8.2013.
