Töölönlahti

Töölönlahti (ruots. Tölöviken) on merenlahti Helsingissä ydinkeskustan pohjoispuolella, Keskuspuiston eteläpäässä. Töölönlahti on yhteydessä avomereen Kruunuvuorenselältä alkavan salmen kautta, jonka osilla on nimet Siltavuorensalmi, Kaisaniemenlahti ja Eläintarhanlahti. Viimeksi mainitusta Töölönlahden erottaa rautatiepenger, jonka ali johtaa vain kapea vesiväylä.

Yleiskuva

Töölönlahden länsirannalla sijaitsevat Suomen Kansallisooppera ja -baletti ja Finlandia-talo sekä niiden välissä Hesperianpuisto. Itärannalla on Linnunlaulun huvila-alue. Pohjoisrantaa pitkin kulkee Helsinginkatu, jonka toisella puolella on Eläintarhan puistoalue ja siellä lähellä Töölönlahtea Talvipuutarha. Töölönlahtea ympäröi joka puolelta yhteensä 2,2 kilometrin pituinen jalankulku- ja pyörätie,^[1] joskin osa Linnunlaulun huviloista on tien ja rannan välissä. Vuonna 2012 valmistui uusi jalankulku- ja pyöräliikenteen väylä Baana, joka on rakennettu entiseen satamaradan kuiluun ja jonka tarkoituksena on parantaa Töölönlahden saavutettavuutta^[2]. Etenkin kesäisin Töölönlahden ympäri juokseminen on suosittu lenkkeilykierros. Kesäisin keskellä Töölönlahtea toimi suihkulähde vuoteen 2011 saakka, jolloin se säästösyistä suljettiin^[3].

Töölönlahden eteläpuolinen alue oli 1980-luvulle saakka Töölön tavara-asemana tunnettua ratapihaa, jonka yhteydessä sijaitsivat myös VR:n makasiinit. Alueen rakentamiseksi on vuosikymmenien kuluessa esitetty useita suunnitelmia, esimerkiksi Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma, sekä järjestetty suunnittelukilpailuja. Nykyisin myös tämä alue on osittain puistona, mutta sen reunaan on rakennettu Kiasma, Sanomatalo, Musiikkitalo ja Helsingin keskustakirjasto Oodi. Niiden välissä sijaitsee Kansalaistori. Myös alueen itäreunaan pääradan viereen on rakennettu joukko uusia toimisto- ja asuintaloja.^[4] Ensimmäinen toimistotaloista valmistui joulukuussa 2012.^[5]

Historia

Töölönlahti koillisen suunnasta vuonna 1912. Lahden rannalla näkyy Töölön sokeritehdas.

Töölönlahti on alun perin ollut osa salmea, joka on kiertänyt nykyisen Kruununhaan alueen ja erottanut sen mantereesta irralliseksi saareksi. Kun Helsingin kaupunki perustettiin nykyiselle paikalleen 1640-luvulla, salmi oli kuitenkin jo soistunut umpeen kapeimmasta kohdastaan, nykyisen Esplanadin puiston kohdalta, ja sen itäpuolinen alue oli saanut nimen Vironniemi. Töölönlahden eteläpäästä jatkui Esplanadin tienoille vielä 1800-luvun alussa pitkä ja kapea Kluuvinlahti.^[6] Töölönlahden pohjoispuolella Keski-Pasilan ratapihan paikalla oli Töölönjärvi, joka sai vetensä Ilmalan soilta ja joka laski Töölönjokea pitkin Töölönlahteen.^[7]

1800-luvun aikana Helsingin kaupungin kasvaminen muokkasi Töölönlahden alueen nykyiseen muotoonsa. Matala ja mutainen Kluuvinlahti täytettiin ja otettiin rakennuskäyttöön. 1860-luvulla rakennettu rautatiepenger erotti Töölönlahden ja Eläintarhanlahden toisistaan, ja lahden eteläpäätä täytettiin pääratapihan leviämisen tieltä. Pasilan Töölönjärvi kuivattiin 1870-luvulla, jolloin myös Töölönjoen virtaus ehtyi.^[7] Alppipuistossa vanha jokijuoma on paikoitellen padottu lammiksi. Myös Töölönlahden täyttämistä on ehdotettu muun muassa vuoden 1918 Pro Helsingfors -asemakaavaehdotuksessa. 1930-luvulla esillä olleista täyttösuunnitelmista luovuttiin, kun hanketta pidettiin kalliina ja lahden pohjaolosuhteiden vuoksi vaikeana.^[8]

Töölönlahti on rehevöitynyt 1700-luvulta alkaen veden vähäisen vaihtuvuuden seurauksena. Tähän on kuitenkin alettu hakea muutosta lisäämällä veden vaihtuvuutta tuottamalla Humallahdelta putken kautta puhtaampaa vettä Töölönlahteen. Projekti aloitettiin elokuussa 2005.^[9] Töölönlahdelta Töölön toiselle puolelle Taivallahdelle on myös aikaisemmin suunniteltu Hesperian kanavana tunnettua kilometrin mittaista vesiväylää.

Luonto

Töölönlahti rantoineen on myös monipuolinen luontokohde. Töölönlahdella pesi vuonna 2020 muun muassa erittäin uhanalainen nokikana, jolla oli kahdeksan pesää. Samoin lahdella pesi silmälläpidettävä silkkiuikku, jolla oli 8 pesää. Kaksi kyhmyjoutsenparia pesi lahdella. Toiselle kyhmyjoutsenperheelle kuoriutui seitsemän poikasta lahden eteläosassa, mutta pohjoisosan kyhmyjoutsenperheen pesintä epäonnistui. Munia oli ilmestynyt pesään, mutta poikasia ei näkynyt. Telkkä on pesinyt lahden rannalla olevassa pöntössä. Lahdella on pesinyt myös sinisorsia ja vaarantuneita haapanoita. Harmaahaikara kalastaa usein lahdella ja pikku-uikkua on nähty useampana vuotena. Töölönlahti kerää syksyisin runsaasti sorsalintuja, kuten haapanoita, tukkasotkia, harmaasorsia ja myös uiveloita näkyi vuonna 2020.^[10]

Töölönlahden eteläpuolelle Töölönlahden puistoon valmistui vuonna 2016 puiston peruskorjauksen yhteydessä monimuotoinen kaupunkiniitty vanhan ratapihan paikalle. Niityllä kasvaa runsaasti erilaisia kasvilajeja. Töölönlahden harvinaisin kasvilaji löytyi Töölönlahden etelärannalta jo vuonna 1981 mutta määritettiin lajilleen unkarinsaraksi (Carex melanostachya) vasta 1986. Kyseessä on pohjoismaiden ainoa esiintymä. Kukaan ei tiedä, miten kasvi on Töölönlahdelle tullut ja kuinka kauan se on siellä ollut. Paikka on "pohjoismainen pyhiinvaelluskohde", johon kasveista kiinnostuneet ihmiset tulevat lajia katsomaan.^[11]

Geon luontopäivänä toukokuussa 2010 Töölönlahdella havaittiin yli 750 eläin- ja kasvilajialajia.^[12]