Wikipedia

Ero sivun ”Lihantuotannon ympäristövaikutukset” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 43:
 
Laiduntamisen ympäristövaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia, riippuen hoidon laadusta<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Advances in Agronomy | Vuoosi = 2007 | Julkaisija = Elsevier | Isbn=9780123741073}}</ref> ja laiduntamisella voi olla erilainen vaikutus eri maaperiin <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = K. L. Greenwood and B. M. McKenzie
| Otsikko = Grazing effects on soil physical properties and the consequences for pastures: a review | Julkaisu = Australian Journal of Experimental Agriculture | Ajankohta = 2001 | Doi=10.1071/EA00102|url=}}</ref> ja erilaisiin kasveihin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä = D. G. Milchunas, W. K. Lauenroth | Otsikko = Quantitative Effects of Grazing on Vegetation and Soils Over a Global Range of Environments | Julkaisu = Ecological Archives | Ajankohta = 1993 | Doi=10.2307/2937150|Jstor=2937150|url=}}</ref> Laiduntaminen voi joskus vähentää ja joskus lisätä nurmen ekosysteemien biologista monimuotoisuutta. <ref>{{Lehtiviite| Otsikkko = Effects of herbivores on grassland plant diversity | Tekijä = Han Olff & Mark E. Ritchie | Julkaisu = Trernds in Ecology & Evolution | Ajankohta = 1998 | Doi=10.1016/s0169-5347(98)01364-0 |url=https://pure.rug.nl/ws/files/14659214/1998TrendsEcolEvolOlff.pdf }}</ref> <ref>Environment Canada. 2013. Amended recovery strategy for the Greater Sage-Grouse (Centrocercus urophasianus urophasianus) in Canada. Species at Risk Act, Recovery Strategy Series. 57 pp.</ref> Tutkimuksessa, jossa verrattiin Yhdysvaltojen laidunmaita ja muita nurmikoita, todettiin laidunmaissa olevan jonkin verran alhaisempi [[Soil organic carbon|hiilipitoisuus,]] mutta korkeampi typpipitoisuus. <ref>{{Lehtiviite|Otsikko =Soil Property Comparisons in Virgin Grasslands Between Grazed and Nongrazed Management Systems | Julkaisu = Soil Science Society of America Journal | Ajankohta = 1987 | Doi=10.2136/sssaj1987.03615995005100010037x| Bibcode=1987SSASJ..51..176B|url=}}</ref> Sitä vastoin toisessa tutkimuksessa todettiin, että laidunnetussa maaperässä oli enemmän orgaanista hiiltä ja enemmän typpeä kuin laiduntamattomilla mailla. <ref name="Nimetön-rEQ2-3">Viallinen tyhjä viitemalline {{404}}</ref> Yhdysvaltojen [[Piedmont (United States)|Piemonten]] alueen aikaisemmin heikentyneessä maaperässä hyvin hoidettu laiduntaminen johti sekä hiilen että typen sekvestraation (talteenoton) voimistumiseen verrattuna laiduntamattomaan maahan.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko = Surface Soil Changes during Twelve Years of Pasture Management in the Southern Piedmont USA | Julkaisu = Soil Science Society of America Journal | Ajankohta = 2010 | Doi=10.2136/sssaj2010.0034|Bibcode=2010SSASJ..74.2131F |url=}}</ref> Tällainen hiilen ja typen sekvestraation lisääntyminen voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Joissakin tapauksissa ekosysteemin tuottavuus voi lisääntyä laiduntamisen vaikutuksesta [[Ravinteiden kierrätys|ravinnekiertoon]]. <ref>{{Lehtiviite|Otsikko = Grazing Optimization and Nutrient Cycling: When Do Herbivores Enhance Plant Production? | Julkaisu = ecology | Ajankohta = 1998 | Doi=10.1890/0012-9658(1998)079[2242:goancw]2.0.co;2|url=}}</ref>
 
== Nautojen yhteys kasvaviin ilmakehän kasvihuonekaasuihin ==
Rivi 50:
Naudan [[suolistokaasu]]ssa on noin 27&nbsp;% metaania, 66&nbsp;% hiilidioksidia, typpeä 7&nbsp;% ja loppu muodostuu hapesta ja vedystä. Kaikesta ilmakehään päätyvän metaanin lähteistä eläinten jätteet muodostavat 5&nbsp;%, kun taas eläinten suolisto tuottaa 16&nbsp;%. Yhdessä nämä muodostavat 21&nbsp;% ilmakehään päästetystä metaanista. Luonnon kosteikot päästävät 22&nbsp;% ilmakehään vapautuvasta metaanista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://icp.giss.nasa.gov/education/methane/intro/cycle.html|nimeke=GSS ICP: Global Methane Inventory|julkaisu=|ajankohta=|arkisto=https://web.archive.org/web/20180309002230/https://icp.giss.nasa.gov/education/methane/intro/cycle.html|arkistoitu=9.3.2018|viitattu=}}</ref>
 
Noin 95&nbsp;% naudan tuottamasta metaanista tulee röyhtäilynä, loput pieruna.<ref name=":002">{{Cite newsVerkkoviite|urlOsoite=https://gizmodo.com/do-cow-farts-actually-contribute-to-global-warming-1562144730|titleNimeke=Do Cow Farts Actually Contribute to Global Warming?|lastJulkaisu=TodayIFoundOut.com|firstTekijä=Matt Blitz -|workJulkaisija=Gizmodo|access-date Ajankohta = 2014 | Viitattu=2018-12-03|language=en-US}}</ref> Metaani nopeuttaa [[Kasvihuoneilmiö|kasvihuoneilmiötä]] ja on 84 kertaa haitallisempi kuin hiilidioksidi.<ref>{{Cite news|url=http://www.edf.org/climate/methane-other-important-greenhouse-gas|title=Methane: The other important greenhouse gas|work=Environmental Defense Fund|access-date=2018-11-30|language=en}}</ref> Kun metaania ja muita kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään enemmän, lämpötila nousee maailmanlaajuisesti, koska kasvihuonekaasut imevät [[infrapunasäteily]]ä, joka on [[lämpösäteily]]ä. Metaanipitoisuus on kasvanut kiihtyvästi vuodesta 1984 lähtien ja sen ennustetaan jatkuvan.<ref>{{Cite news|url=https://environmentcounts.org/upward-revision-of-methane-emissions-from-shale-gas-production-could-erode-natural-gas-cleaner-energy-advantage/|title=Upward revision of methane emissions from shale gas production could erode natural gas' cleaner energy advantage » Environment Counts|date=2017-06-30|work=Environment Counts|access-date=2018-11-30|language=en-US|accessdate=2019-05-02|archiveurl=https://web.archive.org/web/20190502133603/https://environmentcounts.org/upward-revision-of-methane-emissions-from-shale-gas-production-could-erode-natural-gas-cleaner-energy-advantage/|archivedate=2019-05-02}}</ref>
 
[[Yhdysvallat]] on neljänneksi suurin naudanlihan kuluttaja ja 16. suurin maidon kuluttaja maailmassa. Yhdysvaltalaiset kuluttavat neljä kertaa lihaa verrattuna maapallon keskiarvoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.wri.org/blog/2018/01/2018-will-see-high-meat-consumption-us-american-diet-shifting|nimeke=2018 Will See High Meat Consumption in the U.S., but the American Diet is Shifting {{!}} World Resources Institute|julkaisu=www.wri.org|viitattu=2018-12-02|kieli={{en}} }}</ref> Jokainen yhdysvaltalainen kuluttaa vuosittain keskimäärin noin 600 kiloa naudanlihaa ja maitotuotteita. Yhdysvaltalainen syö keskimäärin noin 50 kiloa naudanlihaa vuosittain. Suomessa Lihatiedotus raportoi, että lihan kulutus on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kasvu tulee vaalean lihan, erityisesti [[broileri]]n, kulutuksen kasvusta. Kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 1950 vuoteen 2017 noin 2,8-kertaiseksi. Naudanlihan kulutus on kasvanut vastaavasti noin 1,6-kertaiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html|nimeke=Lihankulutus Suomessa|julkaisu=www.lihatiedotus.fi|viitattu=2019-05-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Ilmakehään vapautuvan metaanin määrän vähentämiseen on keinoja. Naudan ruoansulatuksen parantaminen vähentää metaanin pääsyä ilmakehään. Naudan rehu voidaan jauhaa hienommaksi ja siten nopeuttaa ruoansulatusta ja vähentää ruoansulatukseen kuluvaa energiaa. Nautojen ruokavalioon voidaan lisätä valkosipulia, joka estää suolistossa olevia mikro-organismeja tuottamasta metaania.<ref name=":02">{{Cite news|url=https://gizmodo.com/do-cow-farts-actually-contribute-to-global-warming-1562144730|title=Do Cow Farts Actually Contribute to Global Warming?|last=TodayIFoundOut.com|first=Matt Blitz -|work=Gizmodo|access-date=2018-12-03|language=en-US}}</ref> Kun tutkijat lisäsivät lehmien ruokavalioon metaanipäästöjä vähentävää 3-nitrooksipropanolia, karjan paino lisääntyi, koska eläimet käyttivät vähemmän energiaa ruoan sulattamiseen.<ref>{{Cite news|url=https://modernfarmer.com/2015/08/supplement-reduce-cow-produced-methane/|title=Scientists Discover a Way To Make Cows Fatter and Less Flatulent - Modern Farmer|date=2015-08-14|work=Modern Farmer|access-date=2018-12-03|language=en-US}}</ref> Tutkimuksia on tehty lisäämällä runsaasti [[Tanniinit|tanniinia sisältäviä]] kasveja märehtijöiden ruokavalioon, mikä myös vähentää nautojen metaanipäästöjä.<ref name=":02" /> Naudan metaanipäästöjen vähentämiseen tähtäävät keinot eivät ole olleet kustannustehokkaita, mikä estää nykyisiä viljelijöitä ja karjankasvattajia ottamasta niitä käyttöön.
 
Toinen tapa vähentää ilmakehään vapautuvaa metaania on muuttaa ihmisten ruokailutapoja. Jos karjankasvatuksen tuotteiden kysyntä vähenee, vähenee karjan pitokin.<ref>{{Cite newsVerkkoviite|urlOsoite=https://www.pcrm.org/good-nutrition/nutrition-information/health-concerns-about-dairy|titleNimeke=Health Concerns About Dairy|work Julkaisu=Physicians Committee for Responsible Medicine|access-dateViitattu=2018-12-03|languagekieli=en}}</ref> Ympäristötietoinen ruokavalion muuttaminen ja lehmän rehun muuttaminen vähentävät tehokkaasti naudan metaanipäästöjä ilmakehään.
 
== Voimavarat ==
Rivi 94:
 
== Vaikutukset vesiekosysteemeihin ==
[[Länsi-Yhdysvallat|Länsi-Yhdysvalloissa]] karjan laiduntaminen on vaikuttanut kielteisesti moniin [[Joki|joen]]rantojen [[Elinympäristö|elinympäristöihin]]. Laiduntaminen on lisännyt [[fosfaatti]]en ja [[nitraatti]]en määrää ja vähentänyt liuenneen hapen määrää. Laiduntaminen on johtanut lämpötilan nousuun, veden [[Sameus|sameutumiseen]] ja [[Rehevöityminen|rehevöitymiseen]] sekä lajien monimuotoisuuden vähenemiseen.<ref name="Nimetön-rEQ2-3"/> <ref>{{Lehtiviite|Nimeke = LIVESTOCK GRAZING MANAGEMENT IMPACTS ON STREAM WATER QUALITY: A REVIEW | Julkaisu = Journal of the American Water Resources Association JAWRA | Ajankohta = 2005 | Doi=10.1111/j.1752-1688.2005.tb03757.x|Bibcode=2005JAWRA..41..591A|url=}}</ref> Rantojen suojelemiseksi tulisi maahan lisätä suoloja ja mineraaleja, alueelle pääsyä rajoittaa kausiluontoisesti ja käyttää vaihtoehtoisia vesilähteitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.epa.gov/agriculture/anprgbmp.html|nimeke=Pasture, Rangeland, and Grazing Operations - Best Management Practices &#124; Agriculture &#124; US EPA|ajankohta=2006-06-28|julkaisija=Epa.gov|viitattu=2015-03-30}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.agf.gov.bc.ca/range/publications/documents/riparian.pdf|nimeke=Livestock Distribution in Riparian Areas|julkaisija=Agf.gov.bc.ca|arkisto=https://web.archive.org/web/20140925192749/http://www.agf.gov.bc.ca/range/publications/documents/riparian.pdf|arkistoitu=2014-09-25|viitattu=2015-03-30}}</ref><ref>BLM. 2006. Grazing management processes and strategies for riparian-wetland areas. US Bureau of Land Management. TR-1737-20. 105 pp.</ref> Itä-Yhdysvalloissa on todettu, että myös siankasvatuksen jätteet aiheuttavat pahoja vesistön rehevöitymisiä, [[Mississippi (joki)|Mississippi-joki]] ja Atlantin valtameri (Palmquist et al., 1997) mukaan lukien. Kuitenkin Pohjois-Carolinassa, jossa tehtiin Palmquistin tutkimus, on vähennetty lannan tahattomien päästöjen vaaraa. On myös näyttöä siitä, että ympäristönsuojelu Yhdysvalloissa on parantunut tutkimuksen jälkeen.<ref>Key,N. et al. 2011. Trends and developments in hog manure management, 1998-2009. USDA EIB-81. 33 pp.</ref> Lannan ja jätevesihuollon suunnittelu voi auttaa varmistamaan, että vesistöihin päästetään ongelmitta. (Katso Eläinjätteen osa, alla.)
 
== Lihantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ==
Rivi 137:
Eläinvalkuaisen tuotanto länsimaissa lienee niin paljon tehokkaampaa kuin muualla, ettei niissä päästä yhtä suuriin päästövähennyksiin kuin kehitysmaissa. Esimerkiksi PNAS-lehdessä vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisten ruokailijoiden ilmastoa lämmittävät päästöt vähenisivät vain 28 prosenttia, jos kaikki yhdysvaltalaiset ryhtyisivät noudattamaan täysin vegaanista ruokavaliota lopettaen lihan, kalan, kananmunan ja juuston sekä muiden maitotuotteiden nauttimisen. Lisäksi eläinperäisestä ravinnosta luopuminen pienentäisi vain 2,6 prosenttia Yhdysvaltojen kokonaispäästöjä. Vegaaniruokavalion ulottaminen koko kansakuntaa koskevaksi lisäisi myös väestön riskiä kärsiä tärkeiden ravinteiden vajeista, jos eivät muista käyttää lisäravinteita. Tutkimuksessa saavutettua päästövähennystä pidettiin odotettua pienempänä muun muassa sen vuoksi, että viljapelloille pitäisi tuottaa lannan loppuessa nykyistä enemmän ilmastopäästöjä aiheuttavia keinolannoitteita, eikä viljelyn sivutuotteena syntyvää ihmiselle kelvotonta ruokaa voisi enää hyödyntää eläinten rehuna.<ref name="Nimetön-rEQ2-6"/><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.tiede.fi/blogit/totta-toistaiseksi/epaile-vain|nimeke=Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta|julkaisu=Tiede|ajankohta=joulukuu 2017|selite=Pääkirjoitus}}</ref>[[Tiedosto:Farming-on-Indonesia.jpg|oikea|pienoiskuva|Maanviljelijä kyntää riisipeltoa Indonesiassa. Eläimet voivat toimia voimanläheinä maataloustyössä.]]
 
Arvovaltaisen [[PNAS]]-[[Tiedejulkaisu|tiedejulkaisun]]) mukaan Yhdysvaltain kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät vain 2,6&nbsp;% (eli 28&nbsp;% maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä), jos Yhdysvaltain maatalous lakkaisi hyödyntämästä eläimiä. Tämä johtuu siitä, että eläinperäiset lannoitteet pitäisi korvata keinolannoitteilla ja muitakin eläinperäisiä tuotteita korvattaisiin muilla tuotteilla. Lisäsyyksi esitettiin, että karjankasvattajat hyödyntävät nyt ihmisravinnoksi kelpaamattomia elintarvikkeita ja kuitujen jalostuksen sivutuotteita.<ref name="pnas">{{Lehtiviite| Otsikko = Nutritional and greenhouse gas impacts of removing animals from US agriculture | Julkaisu = PNAS | Ajankohta = 2017 | Pmid=29133422|Doi=10.1073/pnas.1707322114}}</ref> Tätä tutkimusta on kuitenkin arvosteltu voimakkaasti <ref name="VanNeerbeek2018">{{{{Lehtiviite|Pmid=29440444| Otsikko = Causing confusion in the debate about the transition toward a more plant-based diet | Julkaisu = PNAS | Ajankohta = 2018 | Doi=10.1073/pnas.1720738115}}</ref><ref>{{Lehtiviite| Otsikko = Without animals, US farmers would reduce feed crop production | Julkaisu = PNAS | Ajankohta = 2018| Pmid=29440446|Doi=10.1073/pnas.1720760115}}</ref><ref>{{Lehtiviite| Otsikko = Feedlot diet for Americans that results from a misspecified optimization algorithm | Julkaisu = PNAS | Ajankohta = 2018| Pmid=29440445|Doi=10.1073/pnas.1721335115}}</ref> muun muassa sen vuoksi, ettei se ottanut huomioon, miten tämä muutos Yhdysvalloissa vaikuttaisi metsien hävittämiseen muissa maissa.<ref name="pnas" />
 
Yhdysvalloissa märehtijöiden metaanipäästöjen<ref name="USEPA2015">US Environmental Protection Agency. 2015. [https://www.epa.gov/sites/production/files/2016-03/documents/us-ghg-inventory-2015-main-text.pdf Inventory of U.S. greenhouse gas emissions and sinks, 1990-2013]. EPA 430-R-15-004.</ref> arvioidaan laskeneen noin 17 prosenttia vuodesta 1980 vuoteen 2012. <ref name="FAOSTAT">FAOSTAT. [Agricultural statistics database] Food and Agriculture Organization of the United Nations, Rome. http://faostat3.fao.org/ {{Wayback|1=http://faostat3.fao.org/ |päiväys=20161020154824 }}</ref> Maailmanlaajuisesti eläinten suolistokäymisen osuus on noin 27 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttista metaanipäästöisä, <ref name="IPCC2013">Intergovernmental Panel on Climate Change. 2013. Climate change 2013, The physical science basis. Fifth Assessment Report.</ref> ja metaanin osuus on noin 32-40 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. <ref name="IPCC20142">Intergovernmental Panel on Climate Change. 2014. Climate change 2014, Mitigation of climate change. [[Fifth Assessment Report]].</ref> Metaanipäästöjen lämpövaikutus on äskettäin arvioitu 35 kertaiseksi vastaavaan hiilidioksidin massaan verrattuna. <ref name="IPCC2013" /> Metaanipäästöjen suuruudesta huolimatta metaanin nykyinen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on melko pieni. Tämä johtuu siitä, että metaani hajoaa nopeasti. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut huomattavasti. <ref name="IPCC2013" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lihantuotannon_ympäristövaikutukset”