Turkin kielet
Turkki on kielellisesti verrattain homogeeninen maa. Turkin kielellä on hyvin vahva asema maan kansalliskielenä. Ethnologuen mukaan maassa puhutaan 39 kieltä.[1]
Lausannen sopimuksen mukaan virallisesti tunnustetut vähemmistökielet ovat armenia, kreikka ja heprea.[2]
Turkki ja turkkilainen viittomakieli
muokkaa
Turkin perustuslaki (3. artikla) määrittelee turkin maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.[3] Kieli kuuluu turkkilaisiin kieliin ja sillä on maailmanlaajuisesti hieman yli 79,7 miljoonaa puhujaa. Lisäksi se on kielikuntansa puhutuin kieli.[4]. Vuodesta 1928 turkkia on kirjoitettu latinalaisilla aakkosilla.[5] Turkin lisäksi turkkia puhutaan myös Kyproksella.[6]
Turkkilaista viittomakieltä käyttää arviolta 422 000 henkilöä.[7]
Muut kielet
muokkaaPerustuslain 42. artiklan mukaan turkkilaisissa kouluissa saa opettaa maan kansalaisille vain turkkia äidinkielenä.[3] Tärkeimmät vähemmistökielet ovat pohjoiskurdi ja arabia. Turkin vahva asema on heikentänyt paikallisten vähemmistökielten asemaa.[8].
Vuonna 2006 julkaistun selvityksen mukaan turkkilaisten äidinkielet jakautuivat seuraavasti:[9]
| Kieli | Osuus (%) |
|---|---|
| Turkki | 84,54 |
| Pohjoiskurdi | 11,97 |
| Arabia | 1,38 |
| Zaza | 1,01 |
| Muut turkkilaiset kielet | 0,28 |
| Balkanin kielet | 0,23 |
| Laz | 0,12 |
| Tšerkassialaiset kielet | 0,11 |
| Armenia | 0,07 |
| Muut kaukasialaiset kielet | 0,07 |
| Kreikka | 0,06 |
| Muut eurooppalaiset kielet | 0,03 |
| Juutalaisten kielet | 0,01 |
| Kopti | 0,01 |
| Muut | 0,12 |
Arabiankielisten turkkilaisten kohdalla on syytä huomauttaa, että suurin osa puhujista ovat kaksikielisiä.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ Western Asia Ethnologue. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Bayır, Derya: Minorities and nationalism in Turkish law. Cultural diversity and law. London: Routledge, 2016. ”Oran farther points out that the rights set out for the four categories are stated to be the ‘fundamental law’ of the land, so that no legislation or official action shall conflict or interfere with these stipulations or prevail over them (article 37). [...] According to the Turkish state, only Greek, Armenian and Jewish non-Muslims were granted minority protection by the Lausanne Treaty. [...] Except for non-Muslim populations - that is, Greeks, Jews and Armenians - none of the other minority groups’ language rights have been de jure protected by the legal system in Turkey.” ISBN 978-1-315-59551-1 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Constitution of Turkey (pdf) 2017. constituteproject.org. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 4.3.2021. (englanti)
- ↑ Turkish language, alphabets and pronunciation omniglot.com. Viitattu 4.3.2021.
- ↑ Turkish language | Alphabet, Basics, & Origins Encyclopedia Britannica. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Turkish Sign Language Language joshuaproject.net. 2021. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
- ↑ What Languages Are Spoken In Turkey WorldAtlas. Viitattu 4.3.2021. (englanti)
- ↑ Toplumsal Yapı Araştırması 2006 (pdf) 2006. KONDA. Arkistoitu 15.2.2017. Viitattu 4.3.2021. (turc)
- ↑ BBC - Languages - Languages www.bbc.co.uk. Viitattu 4.3.2021.