Tutkijaliitto
Tutkijaliitto (Suomen Tutkijaliitto – Forskarförbundet i Finland ry.) on vuonna 1976 perustettu suomalaisten tieteellisen tutkimustyön harjoittajien yhdistys, joka ilmoittaa tukevansa "monitieteellistä ja kriittistä tutkimusta".[3]
| Tutkijaliitto | |
|---|---|
| Forskarförbundet i Finland | |
 |
|
| Perustettu | 1976 |
| Tyyppi | Aattellinen yhdistys[1] |
| Toimiala | Ammattialajärjestöjen toiminta[1] |
| Kotipaikka | Helsinki[1] |
| Päämaja |
Fredrikinkatu 23 D 4 00120 Helsinki[1] |
| Toiminnanjohtaja | Kalle Siltala[2] |
| Puheenjohtaja | Anna Tuomikoski[2] |
| Varapuheenjohtaja | Aleksi Lohtaja[2] |
| Hallitus (2023) | |
| Jäsenlehti | Tiede & edistys |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Historiansa aikana Tutkijaliitto on käynyt läpi useita perusteellisia muutoksia niin jäsenmäärässä kuin toimintansa luonteessa. Liiton toiminnassa ovat vuorotelleet yhteiskunnallinen kantaa ottava radikalismi ja viileä akateeminen analyysi. Aluksi sekä luonnontieteitä että ihmistieteitä yhteen tuovan liiton toiminnassa nykyään keskeiseksi tieteenaloiksi ovat painottuneet yhteiskuntatieteet, filosofia, humanistiset tieteet, ympäristötiede, oikeustiede, taloustiede sekä taideteoreettinen tutkimus.
Nykyään Tutkijaliitto vaalii ennen kaikkea monitieteellistä ja kriittistä tutkimustyötä, tieteen suomenkielistä julkaisemista ja laadukkaan tutkimuksen ja tieteen tuomista ja liittämistä kansalaisyhteiskunnassa käytäviin keskusteluihin. Tutkijaliitto ei ole tiedettä popularisoiva järjestö vaan monitieteinen yhdistys, joka pyrkii yhdistämään uusimman tieteen ja tutkimuksen suoraan kansalaisyhteiskunnan keskusteluihin. Liitto pyrkii tarjoamaan yhteisen foorumin useiden tieteenalojen edustajille ja uusia näkökulmia avaavalle kriittiselle tutkimukselle. Tutkijaliitto onkin toiminut edelläkävijänä erilaisten teoreettisten keskustelujen johdatuksessa kansalliseen tietoisuuteen. Erityisen merkittävä rooli Tutkijaliitolla on ollut eurooppalaisen yhteiskuntateorian, filosofian ja keskustelun johdattamisessa Suomeen.
Tutkijaliiton nykyiseen toimintaan kuuluvat muun muassa tieteelliset seminaarit, esitelmä- ja luentotilaisuudet, koulutus- ja tiedotustoiminta sekä tieteellisen kirjallisuuden ja Tiede & edistys -aikakauslehden julkaiseminen.
Tutkijaliitto on Tieteellisten seurain valtuuskunnan, Tiedekustantajien liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton (Kultti) jäsen.
Liiton toimeenpaneva elin on 10–15 jäsenestä koostuva hallitus ja tämän valvoma toiminnanjohtaja.
Historia
muokkaaPerustaminen vasemmistolaisen opiskelijaliikehdinnän seurauksena
muokkaaTutkijaliiton lähes 40-vuotinen historia on ollut hyvin polveileva ja heijastanut osaltaan yhteiskunnallisen teorian ja keskustelun ajankohtaisia muutoksia sekä samalla muuttuvia näkemyksiä tieteen ja yhteiskunnan suhteista. Kimmo Lind on käsitellyt tuota historiaa 70- ja 80-luvun osalta teoksessaan Radikalismista aikalaisanalyysiin: Tutkijaliiton kehitys 1970-luvulta 1990-luvulle.
Tutkijaliiton alkutaival sijoittuu 1970-luvun akateemiseen vasemmistolaiseen opiskelijaliikehdintään. Perustava kokous järjestettiin Sosialistisen opiskelijaliiton aloitteesta 18. tammikuuta 1976. Järjestö teki alkuvuosina yhteistyötä Suomen kommunistisen puolueen oppositioon kiinnittyneen "taistolaisen" opiskelijaliikkeen kanssa. Lindin mukaan se "jatkoi puoluepoliittisen opiskelijalinjan konseptiota suhteellisen suoraan ja kritiikittömästi aina 1970-luvun lopulle asti."[4] Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Seppo Toiviainen. 1970-luvulla liiton toiminta olikin laajinta ja sen jäsenmäärä historiansa suurin. Tuolloin liiton toiminnassa oli mukana myös luonnontieteilijöitä. Liitto julkaisi monitieteellisesti, mutta kuitenkin pääosin "marxilaisesti" suuntautunutta tutkimusta ja kävi keskusteluja marxilaisesta teoriasta.[5]
1980-luvun alussa liitossa jo vähemmistöksi jääneet taistolaiset marssivat liitosta ulos. Pyrkien eroon alun vahvemmasta poliittisesta suuntauksesta liitossa säilytettiin edelleen kriittisen yhteiskunta-analyysin ohjelma. Liitosta muodostuikin nyt monitieteellisen kriittisen tutkimuksen yhteen kokoava järjestö. Alun marxilaisesta tieteen painotuksesta siirryttiin yleiseen kriittisen yhteiskunnan, tieteen ja teorian tutkimuksen tukemiseen. Erityisesti yhteiskunnallisen edistyksen teema korvautui yhteiskuntakritiikin painotuksella ja myös liiton julkaiseman lehden Tiede & edistys nimeä ehdotettiin muutettavan Tieteeksi ja kritiikiksi.
Liiton monitieteellistyminen
muokkaaMonitieteellisyys pysyi yhä liiton ohjelmassa, mutta todellisuudessa liiton painopiste oli nyt selvästi yhteiskunnallisessa ja varsinkin sosiologisessa tutkimuksessa, sekä yhteiskuntateorian klassikoiden julkaisussa. Liitosta muodostui yhä enemmän yhteiskuntatieteilijöiden ja tutkijoiden järjestö.
1980-luvulla Tutkijaliitto oli osaltaan tuomassa Suomeen keskustelua modernista ja postmodernista.[6] Yhteiskuntakritiikistä siirryttiin yhteiskuntatieteellisen aikalaisdiagnoosin suuntaan.
1990-luvun alussa liitossa painottui yhteiskuntateorian lisäksi myös aate-, sosiaali- ja mikrohistorian tutkimus.[7] Liiton puheenjohtajana toimi yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä.
1990-luvun puolivälissä liitto otti jälleen uutta suuntaa. Painotus siirtyi yhä teoreettisempaan ja filosofisempaan suuntaan.
1990-luvun puolivälissä liitossa perustettiin uusi Paradeigma-sarja, jonka aloitti yllättävästi konservatiivisen italialaisen antiikin filosofian ja Nietzsche-tutkijan Giorgio Collin Filosofian synty -teos. Paradeigmasta muodostui yhä vahvemmin eurooppalaisen ajattelun klassikkosarja. Liiton puheenjohtajana toimi erityisesti italialaiseen yhteiskuntateoriaan ja filosofiaan perehtynyt Jussi Vähämäki.
2000-luvulla yhteiskuntatieteellisen teorian ja tutkimuksen lisäksi liitossa on kustannettu myös erityisesti taiteen ja kirjallisuuden tutkimusta. Liiton puheenjohtajana on toiminut monitieteellisesti suuntautunut Markku Koivusalo.
Liitto myös uudisti jälleen julkaisutoimintaansa. Paradeigma-sarjasta erotettiin vuonna 2005 tieteellisen tutkimuksen julkaisemiseen keskittyvä Episteme-sarja.
Vuonna 2006 liitto perusti uuden Polemos-sarjan kantaa ottavan ajankohtaisen yhteiskuntakriittisen kirjallisuuden julkaisemiseksi.
Toimintaa
muokkaaTutkijaliitto järjestää Kritiikki-kahvila-keskustelutilaisuuksia julkaisuistaan sekä osallistuu Ikuisesti ajassa -keskustelusarjojen järjestämiseen.
Liitto järjestää myös muita seminaareja ja tilaisuuksia yhteistyössä muiden tieteellisten seurojen kanssa.
Liitto on vahvasti mukana Tieteen kieli -projektissa ja on toiminut aloitteentekijänä ja järjestäjänä Tiedä suomeksi -kiertueessa.
Joka elokuun viimeisenä viikonloppuna Tutkijaliitto pitää Sibelius-Akatemian tiloissa Järvenpään Kallio-Kuninkalassa teemaseminaarin. Se on luonteeltaan monitieteinen ja keskusteleva. Tätä kesäkoulun nimellä tunnettua seminaaria järjestävät Kirsti Määttänen ja Tuomas Nevanlinna.
Kustannustoiminta
muokkaaTutkijaliitto toimii monitieteisen kriittisen aikakausjulkaisun Tiede & edistys julkaisijana.
Tutkijaliitto on toiminut merkittävänä kirjallisuuden julkaisijana Suomessa. Kustannustoiminta jakaantuu nykyään kolmeen sarjaan:
- Paradeigma-kirjasarjassa julkaistaan klassisia, Suomessa toistaiseksi kääntämättä jääneitä tekstejä sekä keskusteluja liikkeelle sysänneitä uudempia tutkimuksia. Sarjan teoksien on tarkoitus olla esimerkillisiä, filosofis-teoreettisille keskustelulle mallia ja uutta suuntaa antaneita avauksia.
-
- Sarjassa on julkaistu teoksia muun muassa seuraavilta eurooppalaisilta ajattelijoilta: Jean-Paul Sartre, Edmund Husserl, Martin Heidegger, Carl Schmitt, Georg Simmel, Marcel Mauss, Gianni Vattimo, Michel Foucault, Paul Ricoeur, Philippe Lacoue-Labarthe, Jean-Luc Nancy, René Girard, Giorgio Agamben ja Giorgio Colli. Sarjassa on julkaistu myös suomalaisten ajattelijoiden teoksia.
-
- Polemos-kirjasarja koostuu nopeasti aikaansa reagoivista teoreettis-käytännöllisistä, kriittisistä ja poleemisista teksteistä. Siinä julkaistaan ajankohtaisia, yhteiskuntakriittisiä tekstejä.
-
- Episteme-kirjasarjassa julkaistaan akateemisia tutkimuksia ja oppikirjoja.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Yritys- ja yhteisötieto: Tutkijaliitto - Forskarförbundet i Finland ry Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ a b c Yhteystiedot Tutkijaliitto. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Tutkijaliiton kotisivut
- ↑ Lind 1998, s. 22–23, 38.
- ↑ Esimerkiksi Kosonen, Sutela, Willner: Keskustelua marxilaisesta arvoteoriasta (Tutkijaliitto 1979).
- ↑ Esimerkiksi Sironen, Kotkavirta (toim.): Moderni/Postmoderni. Lähtökohtia keskusteluun (Tutkijaliitto 1986).
- ↑ Esimerkiksi Tuomas Seppä, Tapani Hietaniemi, Heikki Mikkeli, Juha Sihvola (toim.): Historian alku - Historian filosofia, aatehistoria, maailmanhistoria.
Kirjallisuutta
muokkaa- Lind, Kimmo: Radikalismista aikalaisanalyysiin: Tutkijaliiton kehitys 1970-luvulta 1990-luvulle. (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja n:o 45) Jyväskylä: Kampus kustannus, 1998. ISBN 951-9113-45-2
Aiheesta muualla
muokkaa