Yhdentoista virran maa

Yhdentoista virran maa (Lauluja siitomaasuomesta 1) on suomalaislaulaja Mikko Alatalon soolouran viides studioalbumi vuodelta 1978. Albumi on myös ensimmäinen osa Alatalon Lauluja siirtomaasuomesta -trilogiaa. Trilogian toinen albumi Iso joki tulvii ilmestyi vuonna 1981 ja siitä seuraavana vuonna kolmas albumi III tasavallan vieraana. Levy sisältää muun muassa vuoden 1978 Syksyn sävel -laulukilpailun voittokappaleen ”Vicky Lee”.

Yhdentoista virran maa Mikko Alatalo
Studioalbumin tiedot
Äänitetty	syksyllä 1978
Studio	Finnlevyn Takomo-studiot
Julkaistu	1978 2009 (CD)
Formaatti	LP-levy (HILP 130) C-kasetti (HICAS 130) CD-levy (5051865602521)
Tuottaja(t)	Tommi Liuhala Kassu Halonen
Tyylilaji	folk, folkrock, suomipop, iskelmä
Kesto	38.21
Levy-yhtiö	Scandia Warner Music Finland (CD)
Levymerkki	Hi-Hat WEA (CD)
Listasijoitukset
Suomi: 14. (joulukuu 1978)
Mikko Alatalon muut julkaisut
Viimeinen lehmipoika 1978	Yhdentoista virran maa 1978	Onnenpoika 1979
Lauluja Siirtomaasuomesta -sarjan muut julkaisut
	Yhdentoista virran maa 1978	Iso joki tulvii 1981
Singlet albumilta Yhdentoista virran maa
”Vicky Lee” / ”Tunnetko rakkauden?” Julkaistu: 1978 (HIS 1035)

Albumi julkaistiin Scandian Hi-Hat-levymerkillä vinyylilevynä ja C-kasettina. Vuonna 1990 vinyylilevynä ja myöhemmin vuonna 2009 CD-levynä julkaistu kokoelma Yhdentoista virran maa – Siirtomaasuomen laulut sisältää kaikki albumin kappaleet.

Taustaa

Alatalo siirtyi Love Recordsin ajauduttua talousvaikeuksiin Scandian Hi-Hat -levymerkille, jonka johtajana toimi musiikkitoimittaja Tommi Liuhala. Alatalo nousi pian levymerkin myydyimmäksi artistiksi, sillä hän voitti useita kertoja Syksyn sävel -laulukilpailun 1970-1980-lukujen vaihteessa. Alatalo aloitti yhdessä Liuhalan kanssa karsimaan Alatalolle tullutta ”hymypojan” roolia enemmän rockuskottavammaksi ja päättivät tehdä vakavan teemalevyn, joka ammentaa aiheet Pohjois-Suomesta.

Liuhala ehdotti Alatalolle sovittajaksi tuolloin vielä uransa alkutaipaleella olevaa Kassu Halosta. Halosen ja Alatalon ura jatkui tämän jälkeen vielä neljän albumin verran ja hän osallistui levylle sovittajana, kapellimestarina, (osa)tuottajana, muusikkona ja taustalaulajana. Alatalo on muistellut nähneensä Halosen ensi kertaa Kirkan ja The Islandersin keikoilla, jossa Halonen oli meinannut kaataa urkunsa vatsansa myötä. Alatalo on myös todennut Halosen olevan yksi 1970-1980-luvun merkittävimmistä taustahahmoista suomalaisessa popmusiikissa.

Tuotanto

Albumin tyyliin vaikutti vahvasti Halosen sovitukset, jotka olivat hyvin mahtipontisia. Ensimmäisellä levyllä ei käytetty vielä kovinkaan paljon jousisoittimia, mutta kitaroille sovitettiin hyvin paljon. Halonen on sanonut Alatalon antaneen hänen revitellä sovituksiensa kanssa kunnolla ja tehdessään kitarasovituksia yhdessä Janne Louhivuoren kanssa, he ottivat vaikutteita Queen-yhtyeen Brian Mayn tyyliin. Kappaleessa ”Isänmaa” kuullaankin peräti 30 päällekkäistä Louhivuoren soittamaa kitararaitaa, jotka äänitettiin yhdessä yössä. Levy äänetettiin upouudessa Finnlevyn Takomo-studiossa, joka oli tuohon aikaan maailmanluokan studio. Levystä oltiin tekemässä todellista suurteosta, joten studiotunteja kului paljon. Kappaleet äänitettin pitkälti yhdessä eli kaikki soittivat taustaraidat yhdessä Alatalon laulaessa samaan tahtiin taustayhtyeen kanssa.

Halosen tehtäväksi jäi sovitustyön lisäksi koota muusikot levylle. Kokoonpanoon kuuluivat muun muassa ruotsalaisessa Made in Sweden -yhtyeessä soittaneet rumpali Vesa Aaltonen ja basisti Pekka Pohjola. Mukaan tulivat myös toiseksi rumpaliksi Nappi Ikonen sekä kitaristit Juha Björninen ja Janne Louhivuori. Halonen itse soittaa levyllä pianoa ja urkuja. Alatalo on myöhemmin nimennyt tämän albumin levytyskokoonpanon ”merkittäväksi ja nimeekkääksi”.

Albumin tyyli

Albumia on pidetty yleisesti yhtenä Alatalon päätöistä. Siinä tulevat vahvasti esille hänen pohjoiset juurensa. Alatalo rupesi menettämään rock-uskottavuuttaan, mutta hän halusikin aloittaa ”laulaa jo aikuisillekin ihmisille sekä välittää ja vaikuttaa”. Alatalo oli voittanut syksyllä 1978 Syksyn sävel -laulukilpailun kappaleella ”Vicky Lee” peräti 78 000:lla postikortilla. Levy-yhtiö Scandia painosti Alataloa lisäämään voittokappaleen muuten hyvin kantaaottavalle ja kunnianhimoiselle albumille. Kappale ei vain istu täysin kokonaisuuteen. Kuitenkin ”Vicky Lee”-kappaleen siivittämänä Alatalo saavutti suuren yleisön suosion. Albumia myytiin yli 20 000 kappaletta ja monet konsertit olivat loppuunmyytyjä.

”Vicky Leen” lisäksi albumin muita kappaleita ovat nimikappale ”Yhdentoista virran maa”, joka on kronologinen historian katsaus suomalaisista, saarnamiesten vallankäyttöä käsittelevä äänikuvaelma ”Saarna”, bluegrassia edustava ”Pohjanmaan junasa”, 1970-luvun lopun työttömistä kertova ”Elämisen tahti” sekä ”Mädäntynyt sydän”, jossa Alatalo muistelee kotiseutua. Kappaleessa ”Teuvo” perustuu tositapahtumiin kertoen tarinan miehestä, joka tappoi ystävänsä ampumalla. Pääasiallisena soittimena kappaleessa on Halosen soittamat Hammond-urut. Kappale ”Tunnetko rakkauden?” pohjautuu Raamatun korinttilaisten kirjeeseen. Kappaleen keskeisenä vaikuttajan ovat Halosen sovittamat jouset sekä jälleen miehen soittamat Hammond-urut. Tangoparodia ”Mädäntynyt sydän” kuullaan myös sovittaja Halosen röyhtäilyä välisoiton kohdalla. Alatalo on myöhemmin katunut röyhtäyksien jättämistä levylle. Vuoden 1990 vinyyli- ja CD-painoksista röyhtäilyt puuttuvat Alatalon miksattua ne pois.

Vastaanotto

Helsingin Sanomien Markku Fagerlundin mielestä Yhdentoista virran maa oli ilmestyessään ”Mikko Alatalon vakavimmin otettava levy, ja vaikka ote ei aina täysin säily, on lopputulos kunnioitettava saavutus”. Hänestä säveltäjä Alatalo ei tarjoa levyllä mitään uutta, vaan albumin vahvuus on teksteissä ja tulkinnoissa. Fagerlundin mielestä kokonaisuus hieman kärsii ”Vicky Leen” kaltaisten keveiden rallien mukaanotosta.

Lestadiolaisuutta ivaileva kappale ”Saarna” sai yleisöltä kritiikkiä. Markku Simula kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa siitä väliotsikolla Mikko Alatalon laulu on törkeä: ”Toteutus on teknisesti korkeatasoinen ja ammattitaitoinen, eettisesti arveluttava. Se ei häikäile yhtään mitään, ei kunnioita yhtäkään lestadiolaisen kristillisyyden piirrettä pyhänä tai arvokkaana.”

Kappaleet

Kaikki kappaleet säveltänyt ja sanoittanut M. Alatalo, ellei toisin mainita. Kaikki sovitukset tehnyt K. Halonen.

A-puoli

1. Kymmenen virran maa – 0.35 (säv. Oskar Merikanto, san. V. A. Koskenniemi)
2. Pohjanmaan junasa – 2.26 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
3. Mädännyt sydän – 3.18 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
4. Tunnetko rakkauden? – 3.19
5. Katso mua, Sirkka – 3.47 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
6. Kirkonkylän rabbi – 2.06
7. Saarna – 5.22

B-puoli

8. Vicky Lee – 3.23 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
9. Elämisen tahti – 2.31
10. Teuvo – 4.24
11. Isänmaa – 3.16
12. Yhdentoista virran maa – 7.12

Lähde:

Tekijät

Muusikot

• Mikko Alatalo – laulu, kitarat (8, 12), taustalaulu (4)
• Kalervo ”Kassu” Halonen – kapellimestari, kosketinsoittimet (4, 5, 8, 11): piano (6), Hammond-urut (3, 4, 10), sähköurut (4); taustalaulu (5, 9), röyhtäily (3), laulu (1)
• Juha Björninen – sähkökitara (2, 3, 5, 6, 9–11), akustinen kitara (5)
• Janne Louhivuori – sähkökitarat (2–6, 7–11), akustinen kitara (2, 3, 5, 8), slide-kitara (8)
• Seppo Tyni – sähkökitara (4, 8)
• Olli Haavisto – pedal steel-kitara (5, 6, 9)
• Vesa Aaltonen – rummut (4, 8), lyömäsoittimet (4)
• Tapani Ikonen – rummut (2, 3, 5, 6, 9–11), lyömäsoittimet (6)
• Vesa Enne – taustalaulu (5)
• Kalle Fält – taustalaulu (1–6, 8, 10, 12, 13)
• Marjo-Riitta Kervinen – taustalaulu (4)
• Maarit Hurmerinta ja Irina Milan – taustalaulu (1–5, 7, 8, 11)
• Pave Maijanen – taustalaulu (4)
• Tapani Kansa – laulu (1)
• Ahti Marja-aho – viulu (2–3, 5)
• Juuso Nordlund – basso (4)
• Pekka Pohjola – basso (2–6, 8–11)
• Seppo Sillanpää – banjo (2, 9)

Lähteet:

Jorma Ylösen jousisto

Jorma Ylösen johtama jousisto soittaa kappaleilla ”Tunnetko rakkauden?” (4) ja ”Vicky Lee” (8).

• Jorma Ylönen – viulut
• Heikki Hämäläinen – viulut
• Kari Lindstedt – sello (4)
• Jaakko Raulamo – sellot
• Seppo Rautasuo – viulut (8)
• tuntemattomat muusikot – muut jouset

Lähde:

Tuotanto

• Antti Joki – äänitys (Finnlevy-studiot), miksaus
• Tom Vuori – äänitys (Finnlevy-studiot), miksaus (8)
• Tom Bildo – äänitys (Finnlevy-studiot)
• Ilkka Jaakola – valokuvat (Oulu)
• Henrik Schütt – valokuva (liite)
• Tapsa Rantanen – kannen suunnittelu, kannen toteutus
• Tommi Liuhala – kannen suunnittelu, tuottaja
• Raz – etukannen valokuvan jälkivärjäys
• Kassu Halonen – tuottaja

Lähde:

Lähteet

• [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
• Saarela, Tommi: Kassu Halonen – Maailma on kaunis. (Luku 7. Siirtomaan säveliä) Helsinki: Tammi, 2023. ISBN 978-952-04-4310-8 </ref>